Painetun lehden 4/2004 sisällysluettelo

13.12.2004

Pääkirjoitus: JOUSTOJA RIKOSASIOIHINKIN s. 3

Kauko Aromaa

ETNISIIN VÄHEMMISTÖIHIN HUOMIOTA KRIMINAALIPOLITIIKASSA s. 4–6

Riikka Kostiainen

Haasteltavana on vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen. Hän ei usko kriminaalipolitiikkaamme olevan riittävän valistunutta etnisesti. Nyt pitäisi ottaa vastaan monikulttuuristumisen haaste. Siihen 60–70-lukujen valistunut ja humaani kriminaalipolitiikka tarjoaa hyvän perustan.

VÄKIVALLAN PURISTUKSESSA s. 7–9

Minna Piispa

Kyselytutkimukset ja kvalitatiivisin haastatteluihin perustuvat tutkimukset rakentavat molemmat omanlaisiaan mielikuvia parisuhteessa tapahtuvasta naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Tässä pohditaan, löytyykö kyselytutkimuksen aineistosta yhtäläisyyksiä muiden tutkimusten tuottamaan kuvaan parisuhdeväkivallasta.

SAKSALAISET MIEHET KÄRSIVÄT VÄKIVALLASTA PARISUHTEESSAAN? s. 10–11

Markku Heiskanen

Saksassa naisiin kohdistuvaa parisuhdeväkivaltaa koskevat luvut vastaavat suunnilleen Suomessa viime vuosikymmenen lopulla tehdyn Usko, toivo, hakkaus -raportin tuloksia. Saksassa on tehty myös miehiin kohdistunutta väkivaltaa selvittänyt pilottitutkimus.

MUUTTAA VAI HOITAA? s. 12–13

Leo Nyqvist

Artikkelissa kerrotaan väkivaltaisten miesten auttamistyöstä. Siinä voidaan erottaa kaksi erilaista ideologista linjaa, jotka voidaan nimetä "muutosmalliksi" ja "hoitomalliksi". Suomessa valtaosa palveluyksiköistä toimii hoitonäkemyksen mukaan.

SUOMEN JA IRLANNIN HENKIRIKOLLISUUDEN VERTAILUA s. 14–15

Hannu Takala

Suomen henkirikollisuus lähes kolmella vuosittain kuolleella 100 000 asukasta kohti on ollut EU:n runsainta ennen äskettäistä laajentumista. Irlanti puolestaan on alle yhden kuolleen keskimääräisellä vuotuisella suhdeluvulla ollut yksi maailman alhaisimman henkirikollisuuden maista.

VÄKIVALLATTOMISTA KULTTUUREISTA OPPIA s. 16–17

Riikka Kostiainen

Rikoksentorjuntaneuvosto järjesti lokakuussa Vantaalla seminaarin, jolla pohjustettiin kansallisen väkivallan vähentämisohjelman valmistelua. Suomalaista väkivaltaa lähestyttiin historian, eurooppalaisen näkökulman ja väkivallattomien kulttuurien oppien kautta.

ALKOHOLIN KULUTUKSEN YHTEYS VÄKIVALTARIKOSTEN MÄÄRÄÄN s. 18–19

Anssi Keinänen

Kirjoituksessa selvitetään alkoholin kulutuksen ja väkivaltarikollisuuden välistä suhdetta Suomessa. Lisäksi muutamien tutkimusten avulla ennustetaan alkoholin kulutuksen kasvun vaikutusta väkivaltarikollisuuteen.

UHRIN KÄYTTÄYTYMISEN VAIKUTUS VÄKIVALTA- JA SEKSUAALIRIKOKSISSA s. 20–21

Vilja Hahto

Uhri mielletään yleensä viattomaksi rikoksen kohteeksi. Uhri saattaa kuitenkin myötävaikuttaa rikoksen kohteeksi joutumiseensa monella tavalla, millä on usein merkitystä rikos- ja vahingonkorvausvastuusta päätettäessä.

TIETOJENKÄSITTELYRAUHAN RIKOSOIKEUDELLINEN SUOJA s. 22–23

Antti Pihlajamäki

Tietotekniikan nopea kehittyminen on tarjonnut rikollisille aivan uusia mahdollisuuksia. Maailmanlaajuiset tietoverkot muodostavat sellaisen rikoksentekoympäristön, että rikoksentorjujat ja rikosten selvittelyyn osallistuvat viranomaiset ovat huomanneet olevansa uudentyyppisten haasteiden edessä.

LASTEN JA NUORTEN RIKOSTULKINTOJEN PITKÄ LINJA s. 24–26

Timo Harrikari

Lasten ja nuorten rikokset ovat viime vuosina olleet toistuvasti esillä julkisuudessa. Miltä oman aikamme alaikäisten rikoksia koskeva keskustelu näyttää pitkässä historiallisessa perspektiivissä?

EHDOLLISEN VANKEUSRANGAISTUKSEN OHEISSEURAAMUKSET s. 27–28

Matti Marttunen

Ehdollisen osuus tuomituista rangaistuksista on eri ikäryhmissä kutakuinkin yhtä suuri. Huomattavia eroja on sitä vastoin ehdollisen vankeusrangaistuksen oheisseuraamusten käytössä.

RIKOKSENTORJUNNAN KAMPANJOITA ESITELTIIN TALLINNASSA s. 28–29

Riikka Kostiainen

Suomen ja Viron rikoksentorjuntaneuvostot järjestivät seminaarin rikollisuuden ehkäisyn kampanjoista.

RIKOSAIHEET LISÄÄNTYNEET YLEISRADION TV-UUTISISSA s. 30–31

Sari Kemppi

Yleisradion television pääuutislähetyksen (klo 20:30 uutiset) rikosuutisointi lisääntyi voimakkaasti vuosien 1985 ja 2003 välillä. Kasvu koski kaikkia rikoslajeja, mutta erityisesti huume- ja väkivaltarikollisuutta.

SUOMESSA RIKOLLISUUDESTA KESKUSTELLAAN MALTILLISESTI s. 32–33

Susanna Reinboth

Kriminaalipolitiikka näyttää viime vuosina kiristyneen Euroopassa. Moniin maihin verrattuna suomalainen kriminaalipoliittinen keskustelu vaikuttaa kuitenkin rauhalliselta ja jopa järkevältä.

Kriminologia: SUOMI JA VENÄJÄ s. 34–35

Matti Laine

Sarjassa pohditaan, miksi kriminaalipolitiikkamme oli ankarampaa kuin muissa Pohjoismaissa 1900-luvun seitsemän ensimmäistä vuosikymmentä.

Kirja-arvio: MORAALISÄÄNTELYÄ HALLINNOIMASSA s. 36–37

Olavi Kaukonen

Esittelyssä on Jukka Törrösen toimittama kirja "Valvontaa ja vastuuta".

AJASSA s. 38–42

Suomi antoi vastauksensa kidutuksen vastaiselle komitealle

Vankiloiden rasismista ja syrjinnästä keskusteltiin

Valtioneuvosto hyväksyi sisäisen turvallisuuden ohjelman

Poliisin laillisuusvalvontaa ja lainsäädäntöä selvitetty

Nuorisoarestia ehdotetaan

Sovittelun käyttö perheväkivaltatapauksissa harvinaista

Sakon muuntorangaistussäännöksiin muutoksia

Vankila-arkkitehtuurin historiasta tehty tutkimus

Historiaa: KANNEVISKAALI PROKURAATTORINA s. 43

Markku Tyynelä

 
Julkaistu 13.12.2004
Sivun alkuun |