Painetun lehden 4/2003 sisällysluettelo

16.12.2003

Pääkirjoitus: OPPIA EUROOPASTA? s. 3

Kauko Aromaa

POLITIIKASSA PITÄÄ PUHUA RIKOLLISUUDESTA ASIALLISESTI s. 4–6

Riikka Kostiainen

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana eduskunnan lakivaliokunnan uusi puheenjohtaja Tuija Brax (vihr.). Hän odottaa EU:n oikeudellisen kehityksen etenevän seuraavan neljän vuoden aikana kovaa vauhtia. Lisäksi valiokunta aikoo perehtyä mm. perheväkivallan ja järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisyyn.

VANKILUVUT – VIELÄ KERRAN s. 7–11

Tapio Lappi-Seppälä

Kirjoituksessa tarkastellaan mm. vankiluvun kehitystä 1990-luvulta tähän päivään, vankiluvun muutoksia eri vankiryhmissä, rangaistuskäytäntöä ja vankeinhoidon kustannuksia.

VANKIEN PSYKIATRISESSA HOIDOSSA RIITTÄÄ HAASTEITA s. 12–14

Riikka Kostiainen

Vankimielisairaalassa törmätään vankien yleisen terveydentilan huonontumiseen ja siihen että vangit ovat yhä moniongelmaisempia ja syrjäytyneempiä.

VANKIEN TERVEYDENHUOLTO ON KANSANTERVEYSKYSYMYS s. 15

Leena Arpo

Kansainvälisissä suosituksissa esitettyjen terveydenhuollon standardeihin ei Suomen vankeinhoidossa näillä näkymin kyetä yltämään.

HUUMEIDEN VASTAINEN SOTA s. 16–18

Nils Christie

Mitkä ovat modernin yhteiskunnan rajat? Milloin vankiluku on niin suuri, ettei se enää tunnu hyväksyttävältä? Huumausainepolitiikka on ehkä saamassa meidätkin Pohjolassa siihen tilanteeseen. Kirjoitus perustuu eduskunnan "Huumeet ja kriminaalipolitiikka" -seminaarissa syyskuussa pidetyn esitelmän lyhennelmään.

JOKA KUUDES HELSINGIN 15-VUOTIAS KOKI VÄKIVALTAA VUONNA 2002 s. 19–21

Janne Kivivuori

Nuoret ovat julkisessa keskustelussa yleensä rikoksen tekijöinä, mutta he ovat usein myös rikoksen uhreja. Nuorten väkivaltauhrikokemuksia sekä myös nuorten tekemiä rikoksia on selvitetty juuri ilmestyneessä tutkimuksessa.

NUORISORANGAISTUKSEN KÄYTTÖ VÄHENTYNYT s. 22

Matti Marttunen

Nykymuotoisen nuorisorangaistuksen vähäisestä käytöstä voitaneen päätellä, että nykytilanne tarvitsee selkeytystä. Toisaalta kokeilu on voine jatkua loputtomiin.

PAHOINPIDELLYN POTILAAN TUTKIMUKSEEN UUSI TYÖVÄLINE s. 23–25

Sirkka Perttu

Helsingissä Malmin sairaalan päivystyspoliklinikka ja Malmin sairaala ovat aloittaneet käytännön, jolla pyritään parantamaan uhrin oikeusturvaa ja viranomaisten yhteistyötä. Työvälineeksi kehitettiin ns. PAKE- eli pahoinpitely- ja kehokarttalomake.

TURVAA KAMERAVALVONNASTA? 26–28

Hille Koskela & Martti Tuominen

Kameravalvonta herättää monenlaisia ja usein ristiriitaisiakin tunteita. Turvallisuudentunteen perustana voi olla ajatus siitä, että kamerat estävät rikoksia tai yksinkertaisesti vain tunne siitä, että joku välittää ja huolehtii. Valvonta herättää kuitenkin myös epäluottamusta ja jopa pelkoa.

YRITYSTEN TÄRKEÄ OSALLISTUA RIKOKSENTORJUNTAAN s. 29–31

Erkki Hämäläinen

Yritysten toiminta, kuten vähittäiskauppa, saa aikaan rikostilanteita. Kun lisäksi otetaan huomioon rikosten liiketoiminnalle aiheuttamat kielteiset seuraamukset, yritysten rooli rikosten ennaltaehkäisyssä pitäisi olla nykyistä huomattavasti vahvempi.

Kriminologia: VANKILUVUN MYSTEERIT s. 32–33

Matti Laine

Kriminologia-sarjassa pohditaan tällä kertaa vankilukujen ennustamista ja bifurkaatioefektiä.

Näkökulma: ONKO VANKILUVUN KASVULLE VAIHTOEHTOJA? s. 34–35

Matti Tolvanen

Paineita Suomessa on vankiluvun kasvulle, mutta toisaalta kehitystä pehmentävät monet seikat.

AJASSA s. 36–41

Kidutuksen vastainen komitea tarkastuskäynnillä

Somalialaisnuorten tekemien rikosten ehkäisy Helsingin keskustassa

Vankien vertaistuki aloittanut

Vangin sijoittamista kuntoutuslaitokseen arvioitu

Perheen sisäinen lähestymiskielto mahdolliseksi

Käräjäoikeuksiin ehdotetaan uutta kirjallista rikosprosessia

Alkoholin ja rikollisuuden yhteyksistä puhuttava EU:ssa

MUUALLA s. 42

Vankeinhoitoa Kiinassa

Historiaa: KEISARI JA NAHKURIN OPPIPOIKA s. 43

Markku Tyynilä

 
Julkaistu 16.12.2003
Sivun alkuun |