Painetun lehden 3/2002 sisällysluettelo

23.9.2002

Pääkirjoitus: RIKOLLISUUS EI OLE RIKOSTEN SUMMA s. 3

Risto Jaakkola

YHDENVERTAISUUDESTA PIDETTÄVÄ KIINNI s. 4–6

Riikka Kostiainen

Kriminaalipolitiikan vaikuttajissa on haastateltavana valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki. Hän painottaa syyttäjän roolin muutosta rikosvastuun toteuttamisessa. Kriminaalipolitiikassa hänellä on huoli kansalaisten yhdenvertaisuudesta.

RIKOSTEN UHREILLE TUKEA JA TIETOA s. 7–9

Riikka Kostiainen

Rikosuhripäivystys tarjoaa henkistä tukea, oikeudellista neuvontaa ja käytännön apua. Palvelut on suunnattu kaikenlaisten rikosten uhreille, mutta suurin osa asiakkaista on joutunut väkivallan kohteeksi.

MIESTEN JA NAISTEN UHRIKOKEMUKSET ERILAISIA s. 10–12

Markku Heiskanen

Fyysisen väkivallan kokemukset ovat uhritutkimusten mukaan vähentyneet vuodesta 1980. Miehet ja naiset kokevat väkivaltaa erilaisissa tilanteissa.

Uhritutkimusten avulla arvioidaan kokonaisrikollisuutta

RIKOKSEN PELKO HEIJASTUU IHMISTEN ARKEEN s. 13–15

Hannu Niemi

Samanaikaisesti kun turvattomuuden tunne on kasvanut, rikosten määrä on ennemmin laskenut tai pysynyt ennallaan. Rikoksen pelko ei olekaan vain rationaalinen riskiarvio vaan myös mielikuviin perustuva tunnetila.

HAVAINTOJA KANSAINVÄLISESTÄ RIKOSUHRITUTKIMUKSESTA s. 16–17

Kauko Aromaa

Suomen asema suhteellisen alhaisen rikollisuuden maana ei näytä horjuvan viimeisimmässä kansainvälisessä rikosuhritutkimuksessa. Myös Viron ja erikseen Tallinnan uhrilukuja on selvitetty. Tallinnan rikostaso on poikkeuksellinen.

TURISTIT TURVASSA HELSINGISSÄ? s. 18–19

Reino Sirén

Helsingissä poliisin tietoon tuli vuoden 2001 touko–syyskuussa noin 450 ulkomaan kansalaisiin kohdistunutta rikosta. Kaksi kolmannesta oli varkauksia. Pahoinpitelyjä ja ryöstäjä oli vähän.

NUORTEN KOKEMA VÄKIVALLAN UHKA LISÄÄNTYNYT s. 20–21

Janne Kivivuori

Kun julkisuudessa puhutaan nuorisosta ja rikollisuudesta, huomion kohteena ovat yleensä nuorten tekemät rikokset. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että nuoret ovat usein myös rikosten uhreja.

TALOUSRIKOLLISUUDELLA ON UHRINSA s. 22–23

Anne Alvesalo & Anne Jokinen

Talousrikollisuuden haittojen ajatellaan olevan taloudellisia vahinkoja, joista kukaan ei varsinaisesti kärsi. Käsitys uhrittomuudesta ei pidä paikkaansa.

VALTIOKONTTORIN JA TUOMIOISTUIMEN KORVAUKSISSA EROJA s. 24–26

Minnimari Saari

Valtiokonttorin itsenäisen harkintavallan takia rikoksen uhrille maksettavat korvaussummat voivat olla huomattavasti pienemmät kuin tuomioistuimen päätöksessä on uhrille tuomittu.

RIKOS ON YLEENSÄ MYÖS VAKUUTUSTAPAHTUMA s. 26–27

Veikko T. Valkonen

Rikollisuus maksaa vakuutusyhtiöille vuosittain satoja miljoonia euroja. Vakuutusala kohtaa rikollisuuden sekä korvauksen maksajana että rikoksen uhrina.

RESTORATIIVINEN OIKEUS KORJAA RIKOKSEN AIHEUTTAMAT VAHINGOT s. 28–29

Henrik Elonheimo

Restoratiivinen oikeus pyrkii korjaamaan vahingot, joita rikoksesta aiheutuu, sekä uhrille, yhteiskunnalle että rikoksentekijälle itselleen. Sen näkyvin ilmentymä on rikosten sovittelu.

KRIMINAALIPOLITIIKAN HYÖTYJÄ JA KUSTANNUKSIA TÄRKEÄÄ ARVIOIDA s. 30–31

Aarne Kinnunen

Rikollisuus tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Silti kriminaalipoliittisten toimien kustannustehokkuutta on tutkittu vain vähän ja satunnaisesti.

Kriminologia: KUN RIKOS ON RANGAISTUS s. 32–33

Matti Laine

Kriminologia-sarjassa pohditaan tällä kertaa, onko olemassa vielä rikoksia, joissa tekijä katsoo toteuttavansa omaa tai yleistä oikeutta.

Näkökulma: VANKILA AHDISTUKSEN SÄILÖMÖNÄ JA KUNTOUTUSLAITOKSENA s. 34–35

Juha Siltala

Kirjoittaja pohtii mm. vankilomien ja yleisemmin vankeinhoidon periaatteita.

LAINSÄÄDÄNTÖ s. 36–37

Rikoksen uhrin asemaan parannuksia EU-tasolla

Vankilaan toimittamista pyritään tehostamaan

Todistajan suojaan oikeudenkäynnissä ehdotetaan parannuksia

AJASSA s. 38–39

Väkivallan kustannuksia kunnassa selvitetty

Nuorten rikosten nopeutettu käsittely laajenee

Poliisi terävöittää huumestrategiaa

Henkirikosten piirteistä luodaan tietokanta

Koulujen työrauha paranutunut

Rikosjulkisuutta pohdittiin Lahdessa

Rikollisuustilanne 2001

Harri Montonen 1938–2002

 
Julkaistu 23.9.2002
Sivun alkuun |