Painetun lehden 3–4/2001 sisällysluettelo

17.12.2001

Pääkirjoitus: ARVOTONTA RIKOKSENTORJUNTAA VAI SINISILMÄISTÄ ARVOSTELUA s. 3

Risto Jaakkola

KÄRÄJÄOIKEUSKIN VOI OLLA LUOVA KRIMINAALIPOLITIIKAN TOTEUTTAJA s. 4–6

Riikka Kostiainen

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana laamanni Teuri Brunila. Hän näkee nykyisen kriminaalipolitiikan olevan kohtalaisen hyvää ja oikeaa, mutta uudistuksillekin olisi tarvetta.

VANKILUVUN SUUNNANMUUTOS s. 7–9

Timo Aho

Vankiluku puolittui kahdessa vuosikymmenessä 1970-luvun puolivälistä alkaen. Kehitys perustui harkittuun kriminaalipolitiikkaan. Viime aikoina vankien määrä on kuitenkin alkanut lisääntyä.

UUSINTARIKOLLISUUTEEN VOIDAAN VAIKUTTAA s. 10–11

Riikka Kostiainen

Tätä mieltä olivat asiantuntijat kansainvälisessä What Works -seminaarissa, jossa pohdittiin keinoja uusintarikollisuuden vähentämiseksi.

YHDYSKUNTAPALVELUUN TUOMITTUJEN UUSINTARIKOLLISUUS s. 12–13

Marja-Liisa Muiluvuori

Yhdyskuntapalvelun vaikutusta rikosten uusimiseen selvitettiin tutkimuksessa, jossa verrattiin vuosina 1991–1992 yhdyskuntapalveluun tuomittujen ja vuonna 1992 enintään kahdeksaksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen tuomittujen syyllistymistä uusiin rikoksiin.

YHDYSVALTAIN KRIMINAALIPOLITIIKKA TERRORIHYÖKKÄYSTEN JÄLKEEN s. 14–16

John Cross

Syyskuun terrorihyökkäysten henkiövahingot, hyökkäysten huolellinen suunnittelu ja bioterrorismin uhka ovat pakottaneet Yhdysvallat ottamaan uuden asenteen terrorismiin.

EU:N KRIMINAALIPOLITIIKKA JA TERRORISMI s. 16–18

Ari-Matti Nuutila

Terrorihyökkäykset saivat EU:n ennennäkemättömän nopeaan lainsäädäntöprosessiin. Uusien terroristilakien on määrä tulla voimaan kaikissa jäsenvaltioissa vuoden 2002 loppuun mennessä.

NOLLATOLERANSSI VAI HUUMEET s. 18–21

Jukka Savolainen

New Yorkin poliisi on 1990-luvulta lähtien harjoittanut ns. nollatoleranssilinjaa. Kaupungin henkirikollisuuden romahdukseen tarjotaan kuitenkin muitakin selityksiä.

FOKUS KESKUSTOIHIN s. 22–23

Marjukka Kulmanen

Elävä Kaupunkikeskusta -yhdistys on käynnistämässä keskustojen turvallisuuskartoitusta. Hankkeessa selvitetään keskustojen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä seikkoja.

OIKEA RAKENNUSSUUNNITTELU EHKÄISEE RIKOKSIA s. 24–25

Hannu Takala

Tanskassa ja Ruotsissa on vertailtu muutamaa turvalliseksi rakennettua asuinaluetta normaalein periaattein rakennettuihin. Tutkimukset tuovat uutta näyttöä siitä, että rikoksia voidaan ehkäistä fyysisen ympäristön suunnittelulla.

Kaupungista sopivan turvallinen, viihtyisä ja jännittävä

Kaupunkisuunnittelu oli pohjoismaisen rikoksentorjuntakokouksen aiheena.

VAKUUTUSALA TORJUU RIKOKSIA USEALLA RINTAMALLA s. 26–27

Joona Vuorenpää

Vakuutusrikollisuuden torjunnassa tavoitteena on, että vakuutusvilpistä aiheutuva korvausmeno minimoituisi. Muun rikollisuuden vähentämiseksi työskennellään, jotta rikoksista aiheutuvat korvausmenot alenisivat.

ORGANISOIDUN RIKOLLISUUDEN TILA JA TORJUNNAN HAASTEET s. 28–29

Tuija Hietaniemi

Suomen rikollisuustilanne on muuttunut olennaisesti parin viime vuoden aikana. Huumausaineiden markkinoista huolehtii Viron ja Venäjän organisoitu rikollisuus. Vakavan rikollisuuden torjunnasta on tullut myös paikallisen turvallisuustyön haaste.

SUOMALAISEN TERRORISMIN KIRJAVA PERINTÖ s. 30–31

Kimmo Kontio

Viime aikoina on oltu huolissaan terrorismin leviämisestä myös Suomeen, mutta itse asiassa kirjoitettu historiamme alkaa väkivaltaisesta mielenilmauksesta. Talonpoika Lallin tekemää englantilaissyntyisen piispa Henrikin surmaa Köyliönjärven jäällä on tulkittu vastaterrori-iskuksi suomalaisia kristinuskoon käännyttäviä ulkomaalaisia vastaan. Ristiriita globalisaation ja suomalaisen impivaaralaisuuden välillä vaikutti jo 1100-luvulla.

RIKOSPROSESSI NÄHTÄVÄ KOKONAISUUTENA – KESKIPISTEENÄ IHMINEN s. 32–33

Esa Vesterbacka

Oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston osastopäällikön näkökulmassa painotetaan, että rikosprosessi olisi nähtävä kokonaisuutena – unohtamatta rangaistusten täytäntöönpanoa.

Kriminologia: GEENIT VAI YMPÄRISTÖ? s. 34–35

Matti Laine

Kriminologia-sarjassa pohditaan tällä kertaa, mikä määrää käyttäytymistämme ja mm. mitä merkitystä vertaisryhmällä on rikollisen käyttäytymisen kannalta.

AJASSA s. 36–38

Kriminaalipolitiikan hallinto järjestettiin uudelleen

Väkivaltaa vankiloissa ja sen vähentämistä selvitetty

Pohjoismaiset vankila- ja kriminaalihuollon tutkijat kokoontuivat

Nord-Balt Prison -projekti etenee

EU:n rikoksentorjuntaverkosto aloittanut toimintansa

LAINSÄÄDÄNTÖ s. 39

Toimikunta uudistamaan nuorten seuraamusjärjestelmää

Rikoshyödyn menettämisseuraamus tehostuu

Alkoholirikoksia koskevat säännökset rikoslakiin

 
Julkaistu 17.12.2001
Sivun alkuun |