Painetun lehden 2/2004 sisällysluettelo

9.6.2004

Pääkirjoitus: RIKOLLISUUDEN KUSTANNUKSET s. 3

Kauko Aromaa

RIKOSSEURAAMUSALAN KEHITTÄMINEN TÄRKEÄÄ s. 4–6

Riikka Kostiainen

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana rikosseuraamusalan neuvottelukunnan puheenjohtaja Lauri Melander. Hänen mielestään seuraamuksen määräämisen lisäksi tarvitaan korjaavaa toimintaa. Uusi neuvottelukunta pyrkii toimimaan sillanrakentajana rangaistusjärjestelmän ja yhteiskunnan tukijärjestelmien välillä.

RIKOLLISUUDEN KUSTANNUKSIA POHDITTIIN EU-SEMINAARISSA s. 7–10

Riikka Kostiainen

Rikoksentorjuntaneuvosto järjesti huhtikuussa Helsingissä seminaarin rikollisuuden kustannuksista eurooppalaisille asiantuntijoille. Seminaarissa käsiteltiin rikollisuuden rahallisen arvon laskemista ja kustannusten jakautumista sekä esiteltiin esimerkkejä eri maissa ja kaupungeissa tehdyistä kustannuslaskelmista. Alan kansainvälisistä huippunimistä puhujina olivat mm. Pat Mayhew, Mark A. Cohen ja Daniel Sansfaçon.

SALLITUN JA KIELLETYN VAIKEAT RAJAT s. 10–12

Venla Salmi

Rikoksentorjunnan ja jopa oikeuskasvatuksen kannalta 12–13-vuotiaat saat-tavat vaikuttaa toisarvoiselta ryhmältä. He eivät ole vielä rikosoikeudellisesti vastuullisessa iässä ja syyllistyvät erit-täin harvoin vakaviin rikoksiin. Kuitenkin varhaisnuorista varsin moni on tutustunut jonkinlaiseen rikolliseen toimintaan.

PERHETYYPPI YHTEYDESSÄ NUORTEN VÄKIVALTAKOKEMUKSIIN s. 13–15

Jukka Savolainen

Sekä kansainväliset että kotimaiset tulokset viittaavat siihen, että lapset, jotka eivät asu molempien vanhempiensa kanssa, varastelevat, tappelevat ja rötöstelevät keskimäärin enemmän kuin ydinperheiden kasvatit. Lapset ja nuoret eivät kuitenkaan pelkästään tee rikoksia, vaan myös joutuvat niiden uhreiksi.

RIKOSOIKEUDELLINEN JÄRJESTELMÄ KRIISISSÄ KANSALAISSODAN JÄLKEEN s. 16–18

Ilari Hannula

Suomen historian dramaattiset tapah-tumat, kansalaissota ja 1930-luvun alun kriisi, olivat ennen kaikkea vakavia poliittisia kriisejä, joissa taisteltiin vallasta. Tutkimuksen mukaan nämä kriisit pääosin ankaroittivat rikoslainsäädäntöä ja kovensivat muutoinkin rangaistuksia. Nämä muutokset nostivat vankilukua. Nousuun kyllä vaikutti huomattavasti myös vuoden 1889 rikoslaki.

KANSALAISMIELIPITEITÄ RIKOLLISUUDESTA JA RANGAISTUKSISTA s. 19–20

Rob Allen

Monissa maissa rikollisuutta ja rangaistuksia koskeva poliittinen ja julkinen keskustelu on viime vuosina muuttunut ankarammaksi ja rangaistusmielisemmäksi. RCP – Rethinking Crime and Punishment – on monitahoinen englantilainen hanke, johon kuuluu tutkimusta, kansanvalistusta ja kampanjointia.

RUOTSISSA SAATU HYVIÄ TULOKSIA JALKAKAHLEESTA s. 21–23

Riikka Kostiainen

Ruotsissa on parhaillaan meneillään kokeilu, jossa yli kahden vuoden vankeusrangaistukseen tuomitulla on tietyin ehdoin mahdollisuus suorittaa rangaistusaikansa viimeiset kuukaudet vankilan ulkopuolella elektronisessa valvonnassa. Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston BRÅ:n seurantaraportti kertoo hyvistä tuloksista, kun "jalkakahleeseen" (fotboja) on yhdistetty tuki työpaikan, asunnon ja toimeentulon hankkimisessa.

LET'S TALK s. 24–26

Sini Lehtinen

Let’s Talk -projektissa kehitettiin malleja eri kansallisuuksia ja kulttuureja edustavien ihmisten välisten ristiriitojen ratkaisemiseen. Sovittelijoiden kouluttamisen lisäksi tavoitteena oli verkostoituminen ja sovittelumahdollisuuksista tiedottaminen maahanmuuttajille ja heidän kanssaan työskenteleville. Ensimmäiset maahanmuuttajataustaiset sovittelijat ovat aloittaneet työnsä ja muutama sosiaalisen sovittelun tapaus on ehditty jo sovitella.

Sosiaalinen sovittelu arvioinnin valossa

Jari Salonen

RESTORATIIVISTA OIKEUTTA JA SOVITTELUA EUROOPASSA VERTAILTU s. 27–29

Henrik Elonheimo

Rikosten sovittelun erikoiskurssilla toukokuussa Tampereella käsiteltiin sovittelun ja restoratiivisen oikeuden kansainvälistä kehitystä sekä Suomen sovittelulakihanketta. Kurssilla luennoivat mm. Euroopan sovittelufoorumin puheenjohtaja professori Ivo Aertsen Leuvenin yliopistosta Belgiasta ja professori David Miers Cardiffin yliopistosta Isosta-Britanniasta.

Lasten tapausten sovittelua tutkittu Suomessa

Lakiehdotus sovittelusta valmistunut

Kriminologia: PSYKOPAATIN PALUU s. 30–31

Matti Laine

Kriminologia-sarjassa pohditaan psykopaatin käsitettä ja psykopatian hoitamista.

AJASSA s. 32–34

Uusia keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn

Vankien lupajärjestelmä toimii melko hyvin

Uusi Alkoholiohjelma käynnistyi

Työryhmä uudistamaan rikosvahinkolakia

K.J. Långin kirjoituksia koottu uuteen julkaisuun

Nuoria vankeja kuntouttava WOP-projekti jatkuu

Historiaa: VANKEINHOITO SYYNÄ JA SEURAAMUKSENA s. 35

Markku Tyynilä

 
Julkaistu 9.6.2004
Sivun alkuun |