Painetun lehden 2/2003 sisällysluettelo

9.6.2003

Pääkirjoitus: HIOSTUSTA KANSAN PARHAAKSI s. 3

Risto Jaakkola

KRIMINAALIHUOLLON PAKKA UUSIKSI s. 4–6

Riikka Kostiainen

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtaja Maija Kukkonen. Hän on huolestunut siitä, jos kaikki suunnitellut kriminaalihuoltoa koskevat uudistukset tulevat voimaan samaan aikaan.

RIKOSJUTTUJEN PERUUTUKSIA VOITAISIIN EHKÄISTÄ s. 7–9

Jyrki Virolainen

Laissa on riittävän laaja ja joustava keinovalikoima pakoilevien vastaajien haastamiseksi. Jos vain näitä keinoja osattaisiin hyödyntää, saataisiin pääkäsittelyjen peruutukset vähenemään tuntuvasti.

SOVITTELUA KÄYTÄNNÖSSÄ s. 10–11

Henrik Elonheimo

Sovittelusta on Suomessakin tulossa rikosprosessin legitiimi osa. Turussa sovittelujuttuja on havainnoitu parin vuoden ajan.

TODISTAJANSUOJELUA TARVITAAN SUOMESSAKIN s. 12–13

Robin Lardot & Minna Ketola

Toimiva ja luotettava oikeusjärjestelmä edellyttää, että kansalaiset voivat luottaa siihen, että viranomaiset puuttuvat heihin mahdollisesti kohdistuviin uhkauksiin. Kirjoituksessa pohditaan käytännön mahdollisuuksia todistajien suojeluun.

PEITETOIMINNAN JA VALEOSTON OIKEUSTURVAKYSYMYKSIÄ s. 14–15

Pasi Pölönen

Poliisi sai oikeuden peitetoimintaan ja valeostoihin maaliskuussa 2001. Kyse on ns. epäkonventionaalisista rikostutkintamenetelmistä – mikä tarkoittaa, että poliisi saa rikkoa joitain rikosoikeudellisia kieltoja ilman rikosoikeudellista vastuuta.

RIKOSILMOITUKSEN TEON JA TUTKINNAN KOMPASTUSKIVIÄ s. 16–18

Petra Kjällman

Rikosilmoitusten vastaanoton ja esitutkinnan ongelmat rikoksen uhrin kannalta liittyvät asenteisiin, tiedottamiseen ja ihmissuhdetaitoihin uhrin kohtaamisessa.

LAPSI RIKOKSEN KOHTEENA s. 18–19

Valpuri Salonen-Sorri

Kirjoituksessa pohditaan, milloin lastensuojelun on pyydettävä poliisia selvittämään, onko lapsi joutunut rikoksen kohteeksi.

PERHEVÄKIVALTAAN PUUTUTTU YHTEISTYÖSSÄ ESPOOSSA s. 20–21

Jari Hautamäki

Lyömätön Linja Espoossa, Espoon poliisi ja kihlakunnan syyttäjänosasto aloittivat vuoden 2001 alussa kokeilun, jossa perheväkivaltaan on puututtu yhteisesti kehitettyjen toimintamallien mukaisesti. Tähän mennessä saadut kokemukset ovat pääosin myönteisiä.

NUOREN RIKOKSEEN PUUTUTTAVA NOPEASTI JA VAIKUTTAVASTI s. 22–25

Janne Kanerva

Nuorten seuraamusjärjestelmän uudistamista pohtinut toimikunta on jättänyt mietintönsä. Toimikunnan mukaan nuoren tekemään rikokseen on puututtava nopeasti ja vaikuttavasti.

TURUSSA NUORISORANGAISTUKSEEN HAETTU MONIPUOLISTA SISÄLTÖÄ s. 25–27

Riikka Kostiainen

Kriminaalihuoltolaitoksen Turun aluetoimiston kokemusten mukaan nuorisorangaistus on sisällöltään kovin vaativa rangaistus. Sen laajentamisen koko maahan arvioidaan vaativan huomattavia lisäresursseja.

Näkökulma: RIKOSPROSESSI ON YHTÄ VAHVA KUIN SEN HEIKOIN LENKKI s. 28–29

Markku Fredman

Kirjoituksessa käsitellään rikosprosessin kipukohtia asianajajan näkökulmasta.

Kriminologia: ARKIRUTIINIT JA RIKOLLISUUS s. 30–31

Matti Laine

Kriminologia-sarjassa esitellään tällä kertaa arkirutiiniteorioita.

JULKAISUJA s. 32–34

Jukka Savolainen esittelee kaksi kirjaa: Moffitin ym. "Sex Differences in Antisocial Behavior" sekä R. Felsonin "Violence and Gender Reexamined", joissa käsitellään väkivallan sukupuolisuutta.

Tapio Räty esittelee Sami Mahkosen kirjan "Lastensuojeluilmoitus".

AJASSA s. 35–37

Kuntien rikoksentorjuntahanke etenee

Rikoksentorjuntaneuvostolle oma logo

Sakkovankien määrää pyritään vähentämään

Lausunnot saatu Vankilaan toimittamistyöryhmän ehdotuksista

Neuvottelukunta kehittämään rikosseuraamusalaa

Huumekokeilut lisääntyneet Suomessa

Pietarin vaikea päihdetilanne käynnistänyt yhteistyötä

Keskustelua: KOHTI AVOINTA KAUPUNKIA s. 38

Hille Koskela haluaa herättää keskustelua kameravalvonnan sääntelystä.

Historiaa: WIBELIUKSEN KELTAISET HOUSUT s. 39

Markku Tyynilä

 
Julkaistu 9.6.2003
Sivun alkuun |