Painetun lehden 2/2001 sisällysluettelo

24.9.2001

Pääkirjoitus: NUORISO – ONGELMA SINÄNSÄ s. 3

Risto Jaakkola

KRIMINAALIPOLITIIKASSA TARVITAAN HARKINTAA s. 4–7

Riikka Kostiainen

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana professori Inkeri Anttila. Hänen mielestään suomalainen kriminaalipolitiikka on järkevää ja sitä tehdään asiantuntemuksella. Hän toivoo kuitenkin, että keskustelussa olisi esillä enemmän muutkin rikollisuuden sääntelykeinot kuin rangaistusten korottaminen.

Inkeri Anttila 85 vuotta

Täysinpalvellut rikosoikeuden professori Inkeri Anttila saavuttaa 85 vuoden iän marraskuussa. Hänen uraansa kertaa Raimo Lahti.

NUORISORANGAISTUS RIKOSKIERTEEN KATKAISIJANA s. 8–11

Matti Marttunen

Nuorisorangaistus on nuoren elämäntilanteen ja tarpeiden mukaan räätälöitävä rangaistus. Oikeusministeriön kokeilusta on valmistumassa tutkimus ja sitä ollaan jatkamassa vielä kahdella vuodella.

YHTEISTYÖ NUORTEN RIKOSASIOIDEN KÄSITTELYSSÄ TOIMII JOENSUUSSA s. 12–13

Riikka Kostiainen

Joensuun poliisilaitoksella työskentelevä Nuorten Tiimi välittää nuorten rikosasioista tietoa eri viranomaisille. Tiimi pystyy myös muodostamaan nopeasti kokonaiskuvan nuoren tilanteesta.

NUORISORIKOLLISUUS TURUSSA s. 14–15

Henrik Elonheimo & Martti Grönroos

Tuoreen koululaiskyselyn mukaan väkivaltaan ja huumeisiin liittyvät teot ovat yleistyneet vuodesta 1992, mutta ilkivalta, varkausrikokset ja erilaiset luvattomat teot ovat harvinaistuneet tai pysyneet samalla tasolla.

TANSKASSA NUORISORIKOLLISUUDEN EHKÄISY TULOKSELLISTA s. 16

Hannu Takala

Tanskassa nuorisrikollisuus on vähentynyt parinkymmenen viime vuoden aikana. Uusin menestystarina on Ny Start -ohjelma.

TIKKUKARAMELLIN NÄPISTÄMINEN KIELLETTY! s. 17–19

Jaana Haapasalo

Kokkolassa vuosina 1999 ja 2000 toteutettu Näppis-projekti on arvioitu. Näppis kohdistui ensisijaisesti alle 15-vuotiaisiin, jotka jäivät kiinni omaisuusrikoksista.

KANNATTAA SATSATA LAPSIIN s. 20–21

Hannu Takala

Euroopan Neuvosto kehottaa jäsenvaltioitaan ottamaan käyttöön ja kehittämään varhaisen psykososiaalisen puuttumisen kansallisia strategioita rikollisuuden ehkäisyssä.

Varhaisen puuttumisen hanke valtakunnalliseksi

STM on valmistellut laajan kansallisen sateenvarjohankkeen, jolla haetaan osaamista lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukemiseen ja riskitilanteiden arvioimiseen.

VAKAVIA RIKOKSIA SOVITELLAAN MONISSA MAISSA s. 22–24

Jukka-Pekka Takala

Suomessa sovittelua koskevat normit rikoslaissa ovat ylimalkaisempia kuin monissa muissa maissa, joissa sovittelu on laajaa. Sen sijaan ei näytä siltä, että Suomessa soviteltaisiin poikkeuksellisen vakavia rikoksia.

RIKOKSIA TEHNEEN NUOREN ARVIOINTIA KEHITETTÄVÄ s. 25–26

Matti Kaivosoja

Suomessa tulisi ottaa käyttöön seulontajärjestelmä, jolla nuorten rikoksentekijöiden mielenterveysongelmat voitaisiin tunnistaa varhaisemmin ja ottaa hoidon tarve paremmin huomioon.

RIKOKSENTORJUNTAOHJELMIEN LAPSUUS- JA NUORUUSKUVAT s. 27–29

Timo Harrikari

Yhteiskunnan suojelemisen näkökulma on jälleen näkyvästi esillä nuoruutta ja myös lapsuutta koskevassa keskustelussa. Tarkastelussa olisi tarjolla hedelmällisempiäkin lähtökohtia kuin lapsuuden ja nuoruuden ymmärtäminen riskeiksi.

SKINIEN RASISTINEN RIKOLLISUUS s. 30–31

Tarja Hilden-Paajanen

Skinien rasistisia rikoksia Joensuussa vuosina 1998–1998 on tutkittu. Kaikista skinien tuolloin tekemistä rikoksista (424) rasistisiksi luokiteltiin 12 %. Väkivaltarikoksista rasistisia oli 19 %, omaisuusrikoksista 10 % ja muista 1 %. Nykyään yhä suurempi osa rasistisista rikoksista Joensuussa kohdistuu ulkomaalaisten omaisuuteen. Tekijät ovat poliisin mukaan kuitenkin muita kuin skinejä.

RYÖSTÖRIKOLLISUUS MUUTTUNUT HELSINGIN KESKUSTASSA s. 32–34

Olli Yliskoski

Helsingissä nuorten tekemät katuryöstöt alkoivat lisääntyä 1990-luvun alkupuolella. Vuonna 2000 joka kolmas ryöstö kohdistui 15-vuotiaaseen tai nuorempaan ja lähes yhtä usein ryöstöjengissä oli alle 15-vuotiaita. Keskustan poliisi on ryhtynyt yhteistöhön sosiaaliviranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa.

POLIISIN LUOTETTAVUUDESTA s. 34–35

Jorma Toivanen

Kyselyjen mukaan kansalaiset luottavat suuresti poliisiin. Poliisijohtaja pohdiskelee Keskustelu-palstalla, miten poliisi pystyisi säilyttämään luottamuksen.

NUORI LAINRIKKOJA – KUINKA NUORI s. 36–37

Sami Mahkonen

Oikeusministeriön selvitysmiehen näkökulmassa perustellaan, miksi keskustelua ikärajasääntelystä olisi käytävä kolmiportaisesti.

Kriminologia: TOIMIIKO RIKOKSENTEKIJÖIDEN KUNTOUTTAMISESSA MIKÄÄN? s. 38–39

Matti Laine

Kriminologia-sarjassa todetaan keskustelun rikoksentekijöiden ja vankien uudenlaisesta kuntouttamisesta vilkastuneen myös Suomessa. Kuntoutusohjelmilla on paikkansa, mutta milloin niiden paikka on muurien sisällä ja milloin niiden ulkopuolella?

LAINSÄÄDÄNTÖ s. 40–41

Vankeusrangaistuskomitea ehdottaa merkittäviä uudistuksia

Moottoriajoneuvon käyttövarkaudesta esitysluonnos

AJASSA s. 42–43

Haasteen julkistamistilaisuudessa heräteltiin keskustelua

Keskustelua Haasteen verkkoversiossa

Rikoksen uhreille yhdenvertainen kohtelu

Rikoksettomaan elämän hallintaan

Rikosasioiden käsittelyaikoja pyritään lyhentämään

Aineistoa nuorten päihteiden käytön ehkäisystä

Toimintamallin avulla oppimaan vastuuntuntoa

Seminaari uusintarikollisuuden vähentämisestä

 
Julkaistu 24.9.2001
Sivun alkuun |