Painetun lehden 1/2001 sisällysluettelo

22.5.2001

Pääkirjoitus: HAASTEESTA s. 3

Risto Jaakkola

KRIMINAALIPOLITIIKKA NÄHTÄVÄ RIKOSLAINSÄÄDÄNTÖÄ LAAJEMPANA s. 4–7

Riikka Kostiainen

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Henrik Lax. Hänen mukaansa kriminaalipolitiikan painopisteet ovat muualla kuin nykyään jo kattavan lainsäädännön skarppaamisessa.

Kriminaalipolitiikassa on vilkasta s. 7

Johannes Koskinen

Oikeusministeri korostaa tervehdyksessään uudelle lehdelle rikoksentorjunnan näkökulmaa kriminaalipolitiikassa.

TURVALLISUUS ON KAIKKIEN JUTTU s. 8–10

Riikka Kostiainen

Turvallisuussuunnittelu jatkuu Tampereella nyt aluetasolla. Alueen eri toimijoista koostuvien työryhmien koulutus on parhaillaan käynnissä ja alueellisia suunnitelmia laaditaan.

Pelisäännöillä lisätään keskustan turvallisuutta

Tampereen turvallisuusohjelman jo toteutuneita hankkeita on "Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan".

RIKOKSENTORJUNTA MUKAAN YMPÄRISTÖN SUUNNITTELUUN s. 11–13

Ulla-Kirsikka Ekman

Pitkällä ajanjaksolla hyvällä ja tiedostavalla suunnittelulla voidaan ehkäistä rikoksia. Rikoksentorjunta fyysisen ympäristön keinoin perustuu ympäristön valvottavuuteen ja houkuttelevuuteen.

KRIMINAALIPOLIITTISET TEHTÄVÄT ORGANISOIDAAN UUDELLEEN s. 14–17

Esa Vesterbacka

Oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto aloittaa toimintansa elokuussa. Uuden osaston tavoitteena on kokoamalla yhteen kriminaalipolitiikan alaan kuuluvia tehtäviä luoda entistä paremmat edellytykset hallinnonalan strategiselle johtamiselle, kriminaalipolitiikan suunnittelulle ja eri toimijoiden yhteistyölle.

Uudesta osastosta kokoava voima

Riikka Kostiainen

Kriminaalipoliittisen osaston merkityksestä kutsuttiin keskustelemaan vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja Markku Salminen, kriminaalihuoltoyhdistyksen kehittämisjohtaja Maija Kukkonen ja rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja Anja Tulenheimo-Takki. Keskustelua johdatteli päätoimittaja Risto Jaakkola.

YHDYSKUNTAPALVELU RANGAISTUKSENA s. 18–19

Henrik Linderborg

Yhdyskuntapalvelu on seuraamus, johon sisältyy monia sellaisia epämiellyttäviä elementtejä, joita rangaistukselta määritelmän mukaisesti edellytetäänkin. Samalla se on kuitenkin seuraamus, joka osaltaan mahdollistaa uuden elämäntavan aloittamisen ja ylläpitämisen.

VANKEUSRANGAISTUKSEN JÄLKEEN ELÄMÄNMUUTOS VAIKEAA s. 20–21

Margit Kyngäs

Yhteiskunnallisen aseman kohottaminen on vaikeaa niille, jotka kantavat mukanaan vankeuden painolastia. Useimpien huono-osaisuus vain vahvistuu ja syventyy jokaisen vankeustuomion jälkeen.

RAISKAUS – TUTTU VAI TUNTEMATON UHKA? s. 22–24

Päivi Honkatukia

Tilastokeskuksen ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimus murentaa kuvaa raiskaajan tuntemattomuudesta, sillä jo poliisin tietoonkin tulleissa tapauksissa tuntemattomien tekemät raiskaukset ovat selvä vähemmistö.

SUOMI – HENKIRIKOLLISUUDEN ONGELMAMAA s. 24–27

Martti Lehti

Suomi oli koko 1900-luvun yksi henkirikollisuuden ongelma-alueista Euroopassa. Henkirikollisuutemme voi jakaa marginaaliryhmien rikollisuuteen, nuorisorikollisuuteen ja perheväkivaltaan.

ONKO OLEMASSA STRATEGISIA RIKOKSIA? s. 28–29

Reino Sirén

Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston tutkimuksessa rikoksentekijän urautumista yritetään ennustaa ensirikoksen lajin perusteella. Tutkimus herättää kuitenkin useita kysymyksiä.

Kriminologia: MISSÄ ON KRIMINOLOGIAN KOTI? s. 30–31

Matti Laine

Kriminologia-palstalla pohditaan, minkälainen tiede kriminologia oikeastaan on ja minkälainen sen tulisi olla.

Näkökulma: KORKEIN OIKEUS KRIMINAALIPOLIITTISENA VAIKUTTAJANA s. 32–33

Olavi Heinonen

Korkeimman oikeuden presidentti arvioi näkökulmassaan korkeimman oikeuden kriminaalipoliittista roolia.

MUUALLA s. 34–36

Euroopan rikoksentorjuntapalkinto Hollantiin

EU:n rikoksentorjuntaverkosto perustettu

EUROJUSTista oikeusviranomaisten uusi yhteistyömuoto

Pitkäaikaisvankien kohtelua Euroopassa selvitetään

AJASSA s. 37

Harri Montonen taitekohdassa

Turvallisuustalkoot jatkuvat

LAINSÄÄDÄNTÖ s. 38

Rangaistussäännöksiin esitetään muutoksia

Vankeuteen tuomittujen siirtoa kotivaltioonsa helpotettiin

Sopimushoitoa rangaistusvaihtoehtona selvitetään

Vankien muutoksenhakuoikeus laajenisi

UUSIA JULKAISUJA s. 39

Jussi Pajuoja arvioi Marianne Wagner-Prennerin Syyntakaisuus ja mielentila -väitöskirjan

Uusi kirja kriminaalihuoltotyöstä Euroopassa

 
Julkaistu 22.5.2001
Sivun alkuun |