Riikka Kostiainen

Käräjäoikeuskin voi olla luova kriminaalipolitiikan toteuttaja

Haaste 3–4/2001 – Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Teuri Brunila, Turun käräjäoikeuden laamanni. Hän näkee nykyisen kriminaalipolitiikan olevan kohtalaisen hyvää ja oikeaa, mutta uudistuksillekin olisi tarvetta.

Teuri Brunilalla on takanaan vuosikymmenten tuomarikokemus. Hän aloitti hovioikeudessa vuonna 1966 ja hovioikeudenneuvos hänestä tuli 1976. 1980-luvun alussa hän oli pari vuotta Toijalassa kihlakunnantuomarina ja sen jälkeen viisi vuotta Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan maaoikeustuomarina. Vuonna 1988 hän palasi hovioikeuteen jaoston puheenjohtajaksi. Turun käräjäoikeuden laamanni hänestä tuli 1995.

– Minulla, ja uskon meidän tuomareilla, on näkemys, että kriminaalipolitiikka on tänä päivänä kohtalaisen hyvää ja oikeaa. Ainakaan minä en kaipaa suuria linjamuutoksia. Olen elänyt sen ajan, kun tuomittiin kovia rangaistuksia ja nyt elän tätä aikaa, kun tuomitaan lievempiä rangaistuksia ja vankiluku on alennettu. Koen että tämä on parempi aika – nyt oikeat ihmiset ovat linnassa, Brunila sanoo.

Kriminaalipoliittisen vallan hän arvioi olevan eduskunnalla ja sen toteuttamisen tuomioistuimilla – joskus kuitenkin lausuntoautomaatit ja besserwisserit häiritsevät.

Tuomioistuimilla ei voi olla omaa kriminaalipolitiikkaa, mutta alioikeudetkin voivat käyttää luovuutta olemassa olevan kriminaalipolitiikan tavoitteiden toteuttamisessa, Brunila linjaa.

Esimerkkinä hän mainitsee Turun käräjäoikeudessa käyttöön otetun nopeutetun oikeudenkäyntimenettelyn "satamarateille" eli satamassa poliisin toimeenpanemissa rattijuopporatsioissa kiinnijääneille. Kun laiva on tullut maihin seitsemältä tai kahdeksalta, kymmeneltä tai yhdeltätoista ihminen on jo tuomittavana.

– Tässä saavutetaan kaksi tavoitetta. Kiinnijääneet ovat pääsääntöisesti ulkopaikkakuntalaisia tai ulkomaalaisia, joiden saaminen oikeuteen myöhemmin on vaikeaa ja tavallisissa rattijuopumuksissa ajokorttiseuraamukset ratkaistaan välittömästi.

Kriminaalipolitiikkaan nuoria koskevia muutoksia

Kriminaalipolitiikkaan Teuri Brunila kaipaa kuitenkin muutamia uudistuksia.

– Haluaisin oikeudenkäynnin nopeuttamista, erityisesti nuorten osalta. Se tarkoittaisi yhtäaikaista ja limittäistä poliisin, syyttäjäviranomaisen ja tuomioistuimen toimintaa. Esimerkiksi siten, että jo jutun tullessa poliisin tietoon sille voitaisiin määrätä esilletulopäivä käräjäoikeudessa. Laki velvoittaa käräjäoikeudet toimimaan kahden viikon määräajassa, mutta poliisilla ja syyttäjällä ei ole takarajaa. Viipymättä ei ole mikään määräaika. Tällainen määräaika voitaisiin mielestäni hoitaa velvoittavalla virkakäskyllä.

– Toinen uudistus, jota kovasti nuorille kaipaisimme, on arestirangaistus. Tietysti tässä on edessä täytäntöönpano-ongelmat. Vaihtoehtona arestirangaistukselle voitaisiin ajatella järjestelmää, jossa tuomioistuin voisi tuomitessaan ehdolliseen vankeusrangaistukseen määrätä siitä rangaistuslaitoksessa täytäntöön pantavaksi enintään kaksi viikkoa tai yhden kuukauden. Tämä olisi selvä seuraamus, mutta näin lyhyt aika ei voisi mitenkään laitostaa eikä seura pahentaa nuorta, Brunila ehdottaa.

– Arestirangaistus tai tällainen "ehdollisen osaehdoton" pitäisi lisäksi olla välittömästi täytäntöön pantavissa. Yleisemminkin olen sitä mieltä, että käräjäoikeudelle voitaisiin antaa laajemmin oikeus määrätä, että rangaistus on pantava heti täytäntöön muutoksenhausta huolimatta.

Brunila sanoo olevansa myös sitä mieltä, että meillä tarvittaisiin sellaista lainsäädäntöä, että selvästi vaaralliset rikoksentekijät pystyttäisiin pitämään lopun elämäänsä suljetussa laitoksessa.

Rikoslain toteuttamisessa Brunila pitää ongelmana uusien säännösten ja rikosten tulvaa, mikä hankaloittaa tuomarin tavallista työtä. Eivätkä talousrikosjutut hänestä suju vieläkään tyydyttävästi; velallisen rikokset ovat aina vaan vaikeita.

Tuomioistuimen tuomitsemisvaltaa seurattava

Yksi viimeaikaisista uudistuksista on syyskuussa voimaantullut huumausaineen käyttörikos. Sitä on perustelu muun muassa käsittelyn nopeutumisella, kun huumausaineen käyttöä ja vähäisten määrien hallussapitoa ei enää tarvitse viedä tuomioistuimeen, vaan syyttäjä voi määrätä sakon rangaistusmenettelyssä.

– Kyllä tämä uudistus hyvä on, mutta toisaalta pitäisi jatkuvasti seurata, siirtyykö syyttäjälaitokselle liikaa tuomitsemisvaltaa. Eiköhän syyttäjä ratkaise yhtä paljon kuin me tai enemmän syyttämättäjättämispäätöksinä, Brunila arvioi.

– Olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka arvostelevat sitä, että pahoinpitelyjutuissa jätetään niin suuressa määrin syyttämättä.

Tuomioistuinkäsittelyssä Brunilan mukaan on se hyvä puoli, että sillä osoitetaan yhteiskunnan paheksuvan toisen ihmisen pahoinpitelyä. Ihmisoikeudet ja ruumiillinen koskemattomuus ovat nousseet tärkeiksi oikeushyviksi, ja pahoinpitelyyn pitää suhtautua suurella vakavuudella. Tappeleminen ei saisi enää kuulua niin paljon suomalaiseen elämäntyyliin.

– Tärkeimpänä tehtävämme on tietysti tavallaan palauttaa yhteiskuntarauha, kun sitä on rikottu ja määrätä seuraukset rikkojalle. Parasta tuomioistuimen kriminaalipolitiikkaa olisi tietysti se, ettei rikoksentekijä tulisi toiste meille, Brunila painottaa.

Tuomarikin voi olla persoonallinen

Suomalaista tuomaria sanotaan usein kasvottomaksi eikä tuomarilla edes ole ulkoisia tunnusmerkkejä, kuten viittaa tai peruukkia. Brunilan mielestä tuomarit opetetaan Suomessa kasvottomaksi. Se on hänestä suomalaisen järjestelmän ominaisuus, jolle hän ei keksi perusteita.

– Mutta väitän, että meillä silti on vahvoja tuomaripersoonallisuuksia. Vaatii pitkäaikaisen kokemuksen, vahvan ammattitaidon ja uskon itseensä, ennen kuin tuomari voi niin sanotusti olla persoonallinen. Jos joku nuori tuomari ryhtyy kovin persoonalliseksi, hän on ymmärtänyt väärin homman idean.

Rikosjuttujen menemistä auskultanttien ratkaistavaksi Brunila ei pidä ongelmana.

– Auskultantit ratkaisevat kaikki yhden tuomarin jutut, joissa on sakko seurauksena, muilta osin he ratkaisevat kovin vähän. Minulla on pitkä hovioikeuskokemus ja sen perusteella ei ole perusteita sanoa, että auskultanttien ratkaisut olisivat selvästi huonompia kuin tuomioistuinten ratkaisut yleensä. He ovat tukevan koulutuksen ja kontrollin alaisia tehdessään ratkaisuja. Tosin tässä on kysymys myöskin resurssiongelmista.

Käräjäoikeudella roolinsa rikoksentorjunnassa

Nykyään kriminaalipolitiikassa pyritään painottamaan rikoksentorjunnan merkitystä. Brunilan mielestä yhteiskunnan pitäisi ensinnäkin taata lapselle turvalliset kolme ensimmäistä ikävuotta. Tuolloin syntyy lapsen turvattomuus, joka näkyy myöhemmällä iällä yhteiskunnan vastaisuutena, rikollisuutena ja tietysti päihteidenkäyttönä, joka sekin aiheuttaa rikollisuutta. Hän kannattaa kasvatuksellista perheneuvolatoimintaa.

– Kyllä käräjäoikeudellakin on huomattavan suuri rooli rikoksentorjunnassa. Sillä että tuomiot saavat julkisuutta, ohjataan tietysti kansalaisten käyttäytymistä. Uskon jopa siihen, että tuomarin persoonalla ja sillä että hän aina ja kaikkien syytettyjen ja asianomistajien kohdalla osoittaa välittämistä, on merkitystä. Kunnon puhuttelu on poikaa, kun se tulee tällaiselta äiti- tai isähahmolta, Brunila sanoo.

Brunilan mukaan tuomioistuin voi vaikuttaa myös osallistumalla aktiivisesti erilaiseen toimintaan, kuten tutkimukseen, jolla luodaan edellytyksiä kohdetoimenpiteisiin. Esimerkiksi Brunila oli yhdessä johtavan kihlakunnansyyttäjän Antti Pihlajamäen kanssa panemassa alulle Turun yliopiston nuorisorikollisuuden tutkimushanketta, johon myös Turun kaupunki saatiin mukaan rahoittajaksi (Haaste 2/2001).

Media välttämätön tuomioistuimelle

Ihmiset saavat tietonsa oikeuskäytännöstä paljolti alioikeuksissa käsiteltyjen juttujen uutisoinnista. Teuri Brunilan kokemuksen mukaan tieto välittyy valtamediassa vastuuntuntoisesti.

– Peräänkuuluttaisin luottamusdialogia median ja tuomioistuimen välillä. Kun Suomessa ei edelleenkään ole tapana tulla kuuntelemaan käräjille vain yleisönä, media on meidän yleisömme ja media on myöskin se, joka antaa ja jonka tulee antaa palautetta tuomioista ja tuomioistuinten toiminnasta – kansanpalautetta. Tällä tarkoitan sitä, että tuomitsemistoiminnassa median rooli on tänä päivänä hyvin keskeinen ja välttämätön, Brunila korostaa.

– Minä kannatan sitä, ettei tuomioistuimella ole muuta tiedotetta kuin tuomio perusteluineen. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tuomari voisi useammin suostua esimerkiksi televisiohaastatteluun, jos kohta mitään uusia perusteluja ei saa antaa.

Itse hän on mukana television Laki & Oikeus –ohjelmassa asiantuntijana ja pyrkii tuomaan siihen omien sanojensa mukaan tuomaripersoonallisuuden. Ohjelmalla hän arvioi olevan kriminaalipoliittista merkitystä siten, että sillä on ainakin yritys tehdä esimerkiksi eri rangaistusmuodot ja erilaiset kriminaalipolitiikan toimijat kansalaisille tutummiksi ja ymmärrettävimmiksi. Brunila ei itse paljon osallistu aiheiden valintaan, vaan se on toimituksen vastuulla – hänestä tällä taataan myös ohjelman monipuolisuus.

 
Julkaistu 17.12.2001
Sivun alkuun |