Haasteet 2001–2004

Vakiopalstat ja sisällysluettelot Haaste-lehdissä 20012004. Verkkoversiossa julkaisemattomat artikkelit ovat saatavissa pyynnöstä toimituksesta haaste(at)om.fi.

Artikkeleita 2001–2004

Haaste 4/2004 Pääkirjoitus

Haaste 4/2004 – Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen. Hän ei usko kriminaalipolitiikkaamme olevan riittävän valistunutta etnisesti. Nyt pitäisi ottaa vastaan monikulttuuristumisen haaste. Siihen 60–70-lukujen valistunut ja humaani kriminaalipolitiikka tarjoaa hyvän perustan.

Haaste 4/2004 – Kriminologia-palstalla käydään läpi suomalaisen kriminaalipolitiikan historiallista kehitystä.

Haaste 3/2004 Pääkirjoitus

Haaste 3/2004 – Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa haastateltavana on A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja, professori Lasse Murto. Kriminaalipolitiikkaa hän katselee niiden ongelmiin ajautuneiden ihmisten näkökulmasta, joilla on taustalla rikosten lisäksi usein päihdeongelmaa, työttömyyttä ja asunnottomuutta. Tämän ongelmavyyhdin käsittely on vaikeaa ja turhauttavaa tulosta vaativassa ja yhä kovenevassa yhteiskunnassa.

Haaste 3/2004 – Kriminologia-palstalla esitellään yhtä venäläistä rikollista alakulttuuria "vor v zakoniea" ja pohditaan alakulttuurien merkitystä nykyajassa.

Haaste 2/2004 Pääkirjoitus

Haaste 2/2004 – Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa haastateltavana on rikosseuraamusalan neuvottelukunnan puheenjohtaja, Helsingin hovioikeuden presidentti Lauri Melander. Hän pitää vankeinhoidon ja kriminaalihuollon kehittämistä tärkeänä. Seuraamuksen määräämisen lisäksi tarvitaan korjaavaa toimintaa. Rikoksesta tuomitun yhteiskuntaan sijoittumisessa ja uusintarikollisuuden ehkäisyssä tarvitaan kuitenkin muutakin. Uusi neuvottelukunta pyrkiikin toimimaan sillanrakentajana rangaistusjärjestelmän ja yhteiskunnan tukijärjestelmien välillä.

Haaste 2/2004 – Kriminologia-sarjassa pohditaan psykopaatin käsitettä ja psykopatian hoitamista.

Haaste 1/2004 Pääkirjoitus

Haaste 1/2004 – Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana rikoksentorjuntaneuvoston uusi puheenjohtaja Timo Kvist. Hän arvioi, että rikoksentorjunnan sanoma ei ole vielä mennyt riittävästi läpi paikallishallinnossa. Esimerkiksi olisi tärkeää oivaltaa, mikä on kuntien rooli rikosten ennaltaehkäisijänä mutta myös niiden seurauksista vastaajana – vaikkapa terveydenhuollon kustannusten muodossa. Kriminaalipolitiikan ongelmista hän painottaa väkivaltarikollisuutta.

Haaste 1/2004 – Kriminologia-palstalla tarkastellaan tällä kertaa sosiaalisen oppimisen teorian selitysvoimaa.

Haaste 4/2003 Pääkirjoitus

Haaste 4/2003 – Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana eduskunnan lakivaliokunnan uusi puheenjohtaja Tuija Brax. Hän odottaa Euroopan Unionin oikeudellisen kehityksen etenevän seuraavan neljän vuoden aikana kovaa vauhtia. Lisäksi valiokunta aikoo perehtyä mm. arjen rikollisuuden, erityisesti perheväkivallan, sekä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisyyn.

Haaste 3/2003 Pääkirjoitus

Haaste 3/2003 – Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana kirkon entinen kriminaalityön sihteeri, rovasti Pekka Viirre. Hän ehti työurallaan olla monessa mukana, mm. käynnistämässä kirkon ja vankeinhoidon sekä kirkon ja poliisin yhteistapaamisia, vankilapappien kansainvälistä yhteistyötä, sovittelua ja velkajärjestelyä.

Haaste 3/2003 – Kriminologia-palstalla pohditaan tällä kertaa Venäjän ja Yhdysvaltain väkivaltarikollisuutta koskevien käsitysten todenperäisyyttä ja esitellään uutta tutkimustietoa.

Haaste 2/2003 Pääkirjoitus

Haaste 2/2003 – Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtaja Maija Kukkonen. Pari vuotta sitten toteutetun organisaatiouudistuksen lisäksi kriminaalihuollon toimintaa voivat myllertää mm. uudet yhdyskuntaseuraamukset ja vankeuslaki.

Haaste 2/2003 – Kriminologia-palstalla esitellään tällä kertaa arkirutiiniteorioita.

Haaste 1/2003 Pääkirjoitus

Haaste 1/2003 – Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa haastateltavana on oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston päällikkö Esa Vesterbacka. Hän pitää oikeusministeriön ensimmäistä oikeuspolitiikan strategiaa vaativana mutta hyvänä pohjana tulevalle kriminaalipolitiikan toteuttamiselle.

Haaste 1/2003 – Kriminologia-palstalla pohditaan tällä kertaa, vaativatko yksittäiset tapaukset aina yleisen selityksen.

Haaste 4/2002 Pääkirjoitus

Haaste 4/2002 – Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana eduskunnan apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio. Hän näkee oikeusasiamiehen laillisuusvalvojaksi, ei toimijaksi kriminaalipolitiikassa. Alan viranomaisten toimintaan kohdistuu kuitenkin paljon kanteluita. Vankeinhoidossa ja poliisitoimessa viranomaiset joutuvat puuttumaan kansalaisten perusoikeuksiin, jolloin ristiriitoja tulee väistämättä eikä varsinaisia muutoksenhakukeinoja useinkaan ole käytettävissä. Kantelut kun usein kohdistuvat virkamiesten menettelytapoihin eikä hallintopäätöksiin.

Haaste 4/2002 – Kriminologia-palstalla pohditaan tällä kertaa kriminologian koulukuntaeroja brittiläisen jaottelun pohjalta.

Haaste 3/2002 Pääkirjoitus

Haaste 3/2002 – Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa haastateltavana on valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki. Hän painottaa syyttäjän roolin muutosta rikosvastuun toteuttamisessa. Syyttäjän on oltava aktiivinen rikosilmoituksesta korkeimman oikeuden tuomioon saakka. Kriminaalipolitiikassa hänellä on huoli kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumisesta.

Haaste 3/2002 – Kriminologia-sarjassa pohditaan tällä kertaa, onko olemassa vielä rikoksia, joissa tekijä katsoo toteuttavansa omaa tai yleistä oikeutta.

Haaste 2/2002 Pääkirjoitus

Haaste 2/2002 – Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa haastateltavana on Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Pirkko Lahti. Hän toivoisi kriminaalipolitiikan keskustelua ihmiskäsityksen muotoutumisesta, ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista, etiikasta ja moraalista. Suurena haasteena hän pitää ihmisten turvallisuusmielikuvan hallintaa. Tässä Suomen Mielenterveysseurakin voisi olla voimakkaammin mukana.

Haaste 2/2002 – Kriminologia-palstalla pohditaan tällä kertaa, miten jonkin rikoslajin määrän paikallista tai koko maassa tapahtuvaa vaihtelua voidaan selittää.

Haaste 1/2002 Pääkirjoitus

Haaste 1/2002 – Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa haastateltavana on poliisiylijohtaja Reijo Naulapää. Hän sanoo, että kriminaalipolitiikassa eletään nyt kokonaisvaltaista arviointikautta. Poliisi, syyttäjä, oikeuslaitos ja vankeinhoito pyrkivät tosissaan löytämään yhteistä linjaa ja yhdessä kehittämään toimintaansa.

Haaste 1/2002 – Kriminologia-sarjassa pohditaan tällä kertaa, miksi monissa oppikirjoissa valistusfilosofeista mainitaan Caesare Beccaria ja Jeremy Bentham – hekö löysivät lopullisen totuuden rankaisemisesta ja sen oikeutuksesta?

Haaste 3–4/2001 – Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Teuri Brunila, Turun käräjäoikeuden laamanni. Hän näkee nykyisen kriminaalipolitiikan olevan kohtalaisen hyvää ja oikeaa, mutta uudistuksillekin olisi tarvetta.

Haaste 3–4/2001 – Kriminologia-palstalla pohditaan tällä kertaa, mikä määrää käyttäytymistämme ja mm. mitä merkitystä vertaisryhmällä on rikollisen käyttäytymisen kannalta.

Haaste 2/2001 Pääkirjoitus

Haaste 2/2001 – Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana professori Inkeri Anttila. Hänen mielestään suomalainen kriminaalipolitiikka on järkevää ja sitä tehdään asiantuntemuksella. Hän toivoo kuitenkin, että keskustelussa olisi enemmän esillä muutkin rikollisuuden sääntelykeinot kuin rangaistusten korottaminen.

Haaste 2/2001 – Kriminologia-palstalla todetaan keskustelun rikoksentekijöiden ja vankien uudenlaisesta kuntouttamisesta vilkastuneen myös Suomessa. Kuntoutusohjelmilla on paikkansa, mutta milloin niiden paikka on muurien sisällä ja milloin niiden ulkopuolella?

Haaste 1/2001 Pääkirjoitus

Haaste 1/2001 – Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana lakivaliokunnan puheenjohtaja Henrik Lax (rkp). Hänen mukaansa painopisteet ovat muualla kuin nykyään jo kattavan lainsäädännön uudistamisessa.

Haaste 1/2001 – Kriminologia-palstalla pohditaan, minkälainen tiede kriminologia oikeastaan on ja minkälainen sen tulisi olla.

 
Julkaistu 15.6.2015
Sivun alkuun |