Rikoksentorjuntaneuvosto täytti 30 vuotta

Mikko Aaltonen

Rikoksentorjuntaneuvoston 30-vuotisjuhlaseminaarissa Säätytalolla 1. lokakuuta jaettiin ensimmäinen rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen palkinto. Palkinnolla neuvosto pyrkii korostamaan arviointitutkimuksen merkitystä. Palkinnon sai Mikko Aaltonen tutkimuksistaan, joissa on arvioitu rikesakkouudistuksen vaikutuksia yli- ja keskinopeuksiin. Perusteluina oli tutkimusten metodologinen innovaatio ja lainsäädännön uudistusten arvioinnin tärkeys.

Ajantasaisen ja kattavan tutkimustiedon laaja-alainen hyödyntäminen on korkeatasoisen rikoksentorjuntatyön perusta, totesi neuvoston puheenjohtaja Sakari Melander. Tutkimustietoa tarvitaan niin yleisesti rikoksia ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä kuin tällaisten toimenpiteiden vaikutusten arvioinnista.

– Erityisesti yksilötasoisiin rekisteriaineistoihin perustuva arviointitutkimus on lisääntynyt viime vuosina Pohjoismaissa. On tärkeää, että Suomessakin hyödynnetään laadukkaan tilastollisen vaikutustutkimuksen mahdollisuudet ja panostetaan tutkimusmenetelmien opetukseen. Samaan aikaan on pyrittävä siihen, että uskottavan vaikutustutkimuksen sallivia tutkimusasetelmia syntyy nykyistä enemmän ja satunnaistettujen koeasetelmien käyttöä edistetään mahdollisuuksien mukaan, Aaltonen painotti.

Juhlaseminaarin avasi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, joka korosti rikollisuuden ja uusintarikollisuuden ehkäisyn olevan hallitusohjelman painopisteitä. Entinen pääsihteeri Hannu Takala kertoi rikoksentorjunnan neuvottelukunnan (sittemmin neuvosto) perustamisesta ja toiminnan alkuvuosista. Taustalla olivat mm. EN:n suositukset ja uusi tutkimustieto rikollisuuden syistä ja siitä, etteivät rangaistukset vähennä rikollisuutta.

Historioitsija Teemu Keskisarja valaisi rikoksentorjuntaa vuosisatojen saatossa. Hän arvioi, että suomalainen rikoksentorjuntajärjestelmä on ollut 1600-luvulta lähtien hämmästyttävän tehokas. Oikeustoimittaja Päivi Happonen kertoi merkittävistä rikosjutuista 30 vuoden ajalta ja rikosuutisoinnin muutoksista, joista keskeisin on verkon ensisijaisuus ja median sekuntikilpailu yleisöä kiinnostavista rikosuutisista. Uutisten herättämällä keskustelulla voi hänen mukaansa olla rikoksia ehkäisevä vaikutus.

Myös rikoksentorjuntaneuvoston työn innoittamista menestystarinoista kuultiin. Toiminnanjohtaja Teemu Vartiamäki kertoi Icehearts-toiminnasta, jossa joukkueurheilun keinoin ehkäistään syrjäytymistä pitkäjänteisesti. Tällä hetkellä joukkueita on jo 46 ympäri Suomea ja toiminnan on arvioitu säästäneen 18 miljoonaa euroa. Poliisitarkastaja Pekka Heikkinen puolestaan esitteli Järvenpään kattavaa paikallista turvallisuustyötä ja korosti yhdessä tekemisen merkitystä. Seminaarin päätti oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen, joka painotti rikollisuuden ehkäisyn yhteiskunnallista merkitystä sekä verkostomaisen yhteistyön, toimijoiden sitoutumisen ja tutkimustiedon tarvetta.

 
Julkaistu 4.12.2019
Sivun alkuun |