Jari Liukku & Risto Lohi

Järjestäytynyt rikollisuus ja huumausaineiden tarjonta EU:ssa

Artikkelissa kerrotaan Europolin järjestäytyneen rikollisuuden uhka-arviosta. Järjestäytyneiden rikollisryhmien keskeisin toimiala on huumausainerikollisuus.

Kuva: Poliisi

Europolin vuonna 2017 julkaiseman vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden uhka-arvion sekä sen 2019 päivityksen mukaan järjestäytynyt rikollisuus muodostaa suurimman ja monialaisimman uhan EU:n sisäiselle turvallisuudelle. Jäsenmaiden keskeiset arvot ovat vaarassa. Järjestäytyneet rikollisryhmät käyttävät laittomassa toiminnassaan hyväkseen EU-alueen ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaata liikkuvuutta. Rajat ylittävästä vakavasta rikollisuudesta on tullut jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten "uusi normaali" ja osa heidän päivittäistä toimintaympäristöään.

EU:n ja sen jäsenmaiden lainvalvontaviranomaisten huomio on erityisesti vuodesta 2015 alkaen painottunut terrorismin, kyberrikollisuuden ja laajamittaisen tai hallitsemattoman maahantulon aiheuttamien uhkien torjuntaan. Tämän johdosta järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Rikollisryhmät toimivat monialaisesti yli rajojen

Europolin uhka-arvion mukaan EU:ssa oli vuonna 2013 lainvalvontaviranomaisten toimenpiteiden tai seurannan kohteena yli 3600 järjestäytynyttä rikollisryhmää, joiden toiminta vaikutti kahteen taikka useampaan jäsenvaltioon. Vuonna 2017 vastaava määrä oli jo 5000. Rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden määrä EU:ssa on näin ollen merkittävässä kasvussa.

Yli 45 % EU:ssa tunnistetuista rikollisryhmistä toimii monialaisesti. Niiden rikollinen toiminta perustuu kahteen taikka useampaan rikostyyppiin. Järjestäytyneiden rikollisryhmien keskeisin toimiala on kuitenkin huumausainerikollisuus. Tämän lisäksi niiden toiminta perustuu erityisesti laittoman maahantulon järjestämiseen, talous- ja omaisuusrikoksiin, ihmis- ja asekauppaan, rahanpesuun sekä lisääntyvässä määrin myös erilaisiin ympäristörikoksiin.

Europolin vuonna 2016 laatiman arvion perusteella järjestäytyneen rikollisuuden vuosittain hankkiman rikoshyödyn vähimmäismäärä (minimi) on noin 110 miljardia euroa. Laittoman taloudellisen hyödyn määrä ei kuitenkaan ole ainoa ongelma. Merkittävämpää on se, että EU:n lainvalvontaviranomaiset onnistuvat konfiskoimaan vuosittain ainoastaan noin 1,1 % rikosten tuottamasta hyödystä. Tämä tarjoaa järjestäytyneille rikollisryhmille merkittävät kasvumahdollisuudet. Rikoshyödyn avulla ne kykenevät laajentamaan rikollista toimintaansa. Osa varoista integroidaan myös lailliseen toimintaan, joka vääristää kilpailua, nostaa hintatasoja sekä vaikuttaa jäsenvaltioiden talouteen.

Lisääntyvä järjestäytynyt rikollisuus muodostaa EU:n sisäiselle turvallisuudelle monialaisen uhkan. Se perustuu erityisesti siihen, että rikollisryhmien

  • käyttämä väkivalta on lisääntymässä ja se näkyy jäsenvaltioissa ampumistapauksina, pommi-iskuina ja muun kaltaisina väkivallantekoina
  • saavuttaman rikoshyödyn määrä on merkittävä ja se jää lähes kokonaisuudessaan konfiskoimatta
  • toiminta vaarantaa yleistä terveyttä jäsenvaltioissa, joka johtuu erityisesti lisääntyvästä huumausaine- ja tuoteväärennöstarjonnasta sekä ympäristörikollisuudesta
  • kasvun eräs keskeisistä perusteista on korruptio, jolla rikolliset pyrkivät vaikuttamaan poliittiseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin päätöksentekoon.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta edellyttää jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisilta merkittävää resursointia ja asiantuntemusta. Tämä johtuu siitä, että erityisesti korkean riskin rikollisryhmät ovat globaalisti verkostoituneita. EU-alueella ovat viime aikoina lisääntyneet erityisesti Aasiasta, Etelä-Amerikasta, Lähi-idästä, Länsi-Balkanilta ja Pohjois-Afrikasta lähtöisin olevat ryhmät. Järjestäytynyt rikollisuus käyttää myös hyväkseen asiantuntijapalveluita sekä uutta teknologiaa, jonka avulla ne suojaavat omaa viestintäänsä ja toimintaansa, markkinoivat tuotteitaan sekä toteuttavat rahanpesua.

Huumausaineiden tarjonta lisääntyy EU-alueella

Kaikenlaisten huumausaineiden tarjonta lisääntyy EU-alueella. EU muodostaa houkuttelevan markkina-alueen kokaiinille, kannabikselle ja heroiinille. Pääasiallinen syy on korkea hintataso. Nämä huumausaineet tuodaan jäsenvaltioihin pääosin kolmansista maista. Sen sijaan synteettisten huumeiden osalta EU on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna merkittävä tuotantoalue. Tämä koskee erityisesti amfetamiinia ja ekstaasia.

Selkein muutos EU:n huumausainemarkkinoiden osalta on ollut Eurooppaan kohdistuvan kokaiinin salakuljetuksen kasvu. Kolumbialaisten viranomaisten arvion mukaan yli 60 % maassa tuotetusta kokaiinista päätyy Pohjois-Amerikan sijaan Euroopan markkinoille. Entistä useammat EU-alueen järjestäytyneet rikollisryhmät ovat muodostaneet suoria yhteyksiä kolumbialaisiin kokaiinin tuottajiin. Tuonti tapahtuu lähtökohtaisesti muutaman eurooppalaisen sataman kautta konttikuljetuksina.

Yksittäisten takavarikoitujen kokaiinierien määrä on myös kasvussa. Suurin kokaiinitakavarikko on vuoden 2019 aikana ollut 20 tonnia, jonka arvo EU:n katukauppaan päätyessään olisi ollut vähintään 1,2 miljardia euroa.

Heroiinin tarjonta on myös kasvussa. Markkinoiden keskeisin muutos on ollut se, että valmistukseen tarkoitettuja laittomia laboratorioita on paljastettu entistä useammin myös EU-alueelta. Jäsenmaat ovat lisäksi takavarikoineet aikaisempia suurempia eriä heroiinin valmistukseen tarkoitettua acetic anhydride- kemikaalia. Kemikaalin Afganistania edullisempi hintataso EU-alueella on yksi syy tuotannon siirtymiseen jäsenvaltioihin ainakin osittain.

Kannabis on EU-alueella edelleen laajimmin käytetty ja takavarikoitu huumausaine. Sen valmistus jäsenmaissa on myös kasvussa. Tuotanto on siirtynyt lähemmäs kuluttajia. Tämä aiheuttaa haasteita lainvalvontaviranomaisille, mutta se lisää tuotantoalueilla myös ympäristö-, turvallisuus- ja terveysriskejä. Merkittävää on lisäksi se, että EU:n ulkopuolisilta kansainvälisiltä markkinoilta peräisin olevia ja etupäässä lääkeaineiksi tarkoitettuja erilaisia kannabistuotteita takavarikoidaan EU-alueella yhä useammin.

EU-alueen merkitys synteettisten huumeiden valmistuksessa on kasvussa maailmanlaajuisesti. Jäsenmaissa on paljastettu aikaisempaa suurempia laittomia laboratorioita. Tämä koskee erityisesti MDMA:n tuotantoa sekä EU:n omille että ulkopuolisille markkinoille. Synteettisten huumausaineiden laajamittainen valmistus on myös ympäristöriski. Rikolliset kätkevät tuotannossa syntyvät kemikaalijätteet suurina määrinä luontoon taikka polttavat ne aiheuttaen vaaraa ihmisten terveydelle.

Lisääntyvä huumausaineiden käyttö aiheuttaa merkittävää vaaraa yleiselle terveydelle EU:ssa. Sen vaikutukset ovat kuitenkin vaikeasti mitattavissa. Ainoa yksiselitteinen tunnusluku on yliannostukseen jäsenmaissa kuolleiden määrä, joka oli 8 238 vuonna 2017.

Terveyshaittojen lisäksi huumausainerikollisuus aiheuttaa jäsenmaille merkittäviä kustannuksia sekä haittoja erilaisten sosiaalisten ongelmien, syrjäytymisen ja rikosprosessien muodossa. Viimeaikaisista haittavaikutuksista keskeisin on kuitenkin lisääntynyt väkivaltarikollisuus. Se liittyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja eri ryhmien välisiin väkivaltaisuuksiin, joiden perusteena ovat kiistat paikallisista huumausainemarkkinoista. Tämä ilmiö on vakava uhka sisäiselle turvallisuudelle erityisesti Ruotsissa, jossa on tänä vuonna tullut ilmi yli 265 ampumistapausta sekä yli 170 pommi-iskua (tilanne 19.11.2019). Näissä tapahtumissa on menehtynyt yli 30 ja loukkaantunut yli 90 henkilöä. Uhrit ovat etupäässä rikollisryhmien jäseniä, mutta mukana on myös sivullisia. Vastaavan tyyppisiä väkivaltaisuuksia on lisäksi Alankomaissa, Belgiassa, Isossa-Britanniassa, Itävallassa, Saksassa ja joissakin muissa jäsenvaltioissa. Väkivaltaisuuksiin syyllistyneillä rikollisryhmillä on useissa tapauksissa liityntöjä myös maahanmuuttoon.

Järjestäytyneen rikollisuuden ja huumausaineiden torjuminen

Järjestäytyneen ja myös muun tyyppisen rikollisuuden torjunnassa keskeisintä on ennalta estäminen. Se edellyttää monialaista yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Tämän vuoksi viranomaisilla tulee olla riittävät voimavarat, joiden avulla ne voivat tukea ennalta estävän toiminnan suunnittelua, toteutusta ja seurantaa.

Järjestäytyneen rikollisuuden kasvun taustalla olevat haasteet liittyvät syrjäytymiseen, maahanmuuttajien kotouttamiseen ja muihin yhteiskunnallisiin tekijöihin. Ennalta estävä toiminta sisältää sen vuoksi torjuntatoimia, joista suurin osa sisältyy muiden kuin lainvalvontaviranomaisten toimivaltuuksiin.

Järjestäytyneen rikollisuuden tehokas tutkinta on osa ennalta estävää toimintaa. Sen laadukas toteuttaminen tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan tukea ja ohjata myös muita monialaisia toimenpiteitä. Järjestäytyneen ja siten myös huumausainerikollisuuden torjunnan kriittisinä menestystekijöinä voidaan pitää erityisesti seuraavia toimintoja:

  • EU:n tulisi laatia erillinen strategia järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Sen tulisi sisältää jäsenmaiden yksilöimät, priorisoimat ja resursoimat toimenpiteet. Niiden tavoitteena tulisi olla EU:n yhteisen vasteen varmistaminen lisääntyvän järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi.
  • EU:n jäsenmaiden tulisi käyttää kattavasti Europolin palveluita erityisesti siltä osin, kun kyse on operatiivisen tiedon vaihdosta ja käsittelystä. Tavoitteena tulisi olla erityisesti unionin laajuisen tilannekuvan laadun varmistaminen sekä yhteisten tutkintatoimien tehokas toteuttaminen.
  • EU:n jäsenvaltioiden tulisi varmistaa Europolin tuella korkean riskin järjestäytyneiden rikollisryhmien ja niiden johtajien tunnistaminen. Operatiiviset toimet olisi toteutettava koordinoidusti yhteisesti päätettyjen tutkintasuunnitelmien ja -ryhmien puitteissa. EU:n tulisi huolehtia siitä, että Europolille kohdennetaan riittävä rahoitus kyseisistä tutkintatoimista jäsenvaltioille, sekä kolmansille maille aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.
  • EU:n kehittämää toimintapoliittista sykliä vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi tulisi kehittää siten, että se vastaisi nykyistä paremmin rajat ylittävän rikollisuuden aiheuttamiin päivittäisiin haasteisiin. Nykyisellään toimintamalli perustuu ensisijaisesti ennalta suunniteltujen toimintapäivien toteuttamiseen.

Tilanne Suomessa

Suomessa käytettävät huumausaineet valmistetaan pääasiallisesti ulkomailla ja kolmansista maista tapahtuvaan salakuljetukseen käytetään ensisijaisesti satamia sekä logistiikkakeskuksia, jotka sijaitsevat Keski-Euroopassa. Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vaikutukset näkyvätkin tältä osin kansallisella tasolla päivittäin. Ulkomaiset rikollisryhmät käyttävät EU-alueen ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaata liikkuvuutta hyväkseen myös muunlaisessa laittomassa toiminnassaan, joka kohdistuu Suomeen. Tyypillisimmin se ilmenee mm. omaisuus- ja petosrikosten, laittoman maahantulon järjestämisen sekä ihmiskaupan muodossa.

Järjestäytyneen rikollisuuden ja huumausaineiden tarjonnan eurooppalaiset kehityssuunnat näkyvät lähtökohtaisesti myös Suomessa. Näiden haitallisten ilmiöiden vaikutukset eivät kuitenkaan ole vielä kansallisesti yhtä korkealla tasolla kuin muissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi olisi ensisijaisen tärkeää kiinnittää erityistä huomiota ennalta estävän toiminnan sekä järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnan valmiuksien kehittämiseen. Toimenpiteiden tulisi olla monialaisia ja niiden suunnittelussa tulisi käyttää hyväksi muiden jäsenvaltioiden kokemuksia näiden ilmiöiden taustasyistä.

Rajat ylittävän kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden osalta Suomen tulisi hyödyntää Europolin palveluita matalalla kynnyksellä heti tutkintatoimien alkuvaiheessa. Siinä voidaan käyttää hyväksi viraston tietojärjestelmiä, jotka on kehitetty tukemaan jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välistä suojattua tiedonvaihtoa sekä operatiivisten tietojen analysointia ja muuta käsittelyä. Tämän lisäksi Suomen poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos ovat sijoittaneet yhdyshenkilöt viraston päämajaan Alankomaiden Haagiin. Heidän tehtävänään on tukea kansallisten lainvalvontaviranomaisten toimenpiteitä kaikissa rikosasioissa, joissa on tarvetta operatiiviseen tiedonvaihtoon, yhteisten tutkintatoimien järjestämiseen ja koordinointiin, taktiseen tai tekniseen asiantuntija-apuun, tutkintatoimien taloudelliseen tukemiseen taikka muuhun kansainväliseen operatiiviseen yhteistyöhön.

Europolin palveluiden hyödyntäminen on omiaan tehostamaan rajat ylittäviä tutkintatoimia. Näin voidaan havaita tutkittavana olevien rikoskokonaisuuksien liitynnät muihin jäsenvaltioihin sekä kolmansiin maihin. Tämä helpottaa operatiivisen yhteistoiminnan järjestämistä, tiedon hankintaa ja arviointia sen suhteen, edellyttääkö rikosprosessi syyttäjäyhteistyön tehostamista Eurojustin (EU:n oikeudellisen yhteistyön yksikkö) avustuksella. Europolin palveluiden tehokas hyödyntäminen varmistaa ennen muuta sen, että Suomi osallistuu EU:n järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan yhteisen tilannekuvan muodostamiseen ja siihen perustuvien toimintojen suunnitteluun sekä toteuttamiseen.

Jari Liukku on Europolin Vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden osaston osastopäällikkö. Hän on virkavapaalla Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisipäällikön tehtävästä.

Risto Lohi on rikosylikomisario Keskusrikospoliisissa ja Suomen Europol-yhdyshenkilötoimiston päällikkö. Hän on virkavapaalla KRP:n Tutkintaosaston Etelä-Suomen JR-yksikön esimiehen tehtävästä.

Lisätietoa:
Serious and Organised Crime Threat Assessment 2017 and its Mid-Term Review 2019. Europol.

Does crime still pay. Europol 2016.

Pieter Tops: The back of Amsterdam: An exploration of drug-related Crime. 2019.

European Drug Market Report 2019. EMCDDA and Europol 2019.

Drug-related deaths and mortality in Europe. EMCDDA 2019.

Standard Operating Procedure – Selection of High Value Targets and Establishment of Operational Task Forces within O2-ESOCC. Europol 2018.

EU Policy Cycle on Serious and Organised Crime.

 
Julkaistu 5.12.2019
Sivun alkuun |