Anna Kuokkanen & Saija Sambou

Ihmiskauppaa voidaan ehkäistä kehitysyhteistyössä

FinnWID tapasi ENCATIP-koalition edustajat Benin Cityssä marraskuussa 2018. Kuvassa oikealta Inkeri Mellanen, Anthonia Iyade, Blessing Ehiagwina, Nosa Aladeselu, Adefunke Abiodun, Theodora Eghomwan ja Roland Nwoha.
Idia Renaissancen koulutuskeskus tarjoaa ammattikoulutusta ja yrittäjyysvalmennusta muun muassa haavoittuvassa asemassa oleville naisille. Kuvat: Anna Kuokkanen


Ihmiskauppaa on viime vuosina tunnistettu Suomessa aikaisempaa paremmin. Siihen on vaikuttanut muun muassa koulutuksen ja tietoisuuden lisääntyminen. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään tulee aikaisempaa enemmän uhreja. Uusien asiakkaiden määrä yli kolminkertaistui vuodesta 2015 vuoteen 2018, ja kasvu on jatkunut tänäkin vuonna.

Yksi merkittävä ihmiskaupan lähtömaa on Nigeria ja nigerialaiset ovat suurin yksittäinen kansallisuus Suomen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä. Kesällä 2019 auttamisjärjestelmän 458 asiakkaasta 74 oli nigerialaisia. Nigerialaiset ovat merkittävä ryhmä ihmiskaupan uhrien joukossa myös monissa muissa Euroopan maissa.

Ihmiskaupan vastainen ja ennaltaehkäisevä työ on tarpeen myös lähtömaissa. Silloin on tärkeä ymmärtää ihmiskaupan yhteiskunnallisia ja rakenteellisia syitä, jotka liittyvät usein muun muassa globaaliin epätasa-arvoon, köyhyyteen sekä koulutus- ja toimeentulomahdollisuuksien vähäisyyteen.

Nigeria ihmiskaupan lähtömaana

FinnWID – Naiset kehitystyössä ry. on uusi järjestötoimija suomalaisessa ihmiskaupan vastaisessa työssä. Se keskittyy ihmiskauppaa ehkäisevään työhön Nigeriassa. Järjestöllä on yhteistyökumppanina Nigeriassa vuonna 2003 perustettu kuuden kansalaisjärjestön koalitio ENCATIP, jonka jäsenjärjestöt ovat erikoistuneet ihmiskaupan ehkäisemiseen, tasa-arvon edistämiseen sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien parantamiseen.

Nigeriasta Eurooppaan suuntautuva, usein seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa on yksi maailman laajimmista ja organisoituneimmista ihmiskaupan muodoista. Nigeriasta lähtee vuosittain tuhansia nuoria Eurooppaan paremman tulevaisuuden toivossa.

Suuri osa salakuljettajien mukana Nigeriasta lähtevistä naisista päätyy ihmiskauppiaiden mukana Italiaan tai muualle Eurooppaan, missä heidät pakotetaan prostituutioon. Vaikka naisia on lähtenyt ihmiskauppiaiden järjestäminä Eurooppaan jo 1980-luvulta lähtien, uhrien määrä on lisääntynyt merkittävästi 2010-luvulla. Heinäkuussa 2017 YK:n siirtolaisjärjestö IOM tiedotti, että nigerialaisten, prostituutiotarkoituksessa Italiaan Välimeren yli saapuneiden naisten määrä oli seitsenkertaistunut kolmessa vuodessa. Viime vuosina he ovat myös olleet yhä nuorempia, jopa 13-vuotiaita. Ihmiskauppiaat houkuttelevat naisia ja alaikäisiä tyttöjä kertomuksilla hyvistä ansioista Euroopassa ja tarjoutuvat järjestämään matkat väärennettyine dokumentteineen.

Ihmiskaupan juurisyyt Nigeriassa

Nuoria naisia ajaa Nigeriassa ihmiskaupan uhriksi koulutuksen ja elinkeinomahdollisuuksien niukkuus, naisten alisteinen asema nigerialaisessa yhteiskunnassa ja näköalattomuus. Tytöt joutuvat keskeyttämään koulun useammin kuin pojat. Monet ihmiskaupan uhriksi päätyvät naiset ja tytöt ovat joutuneet Nigeriassa fyysisen väkivallan uhreiksi.

Myös köyhyys ja työttömyys ruokkivat ihmiskauppaa. Vaikka monet Benin Cityssä tietävät, että työ Euroopassa voi olla prostituutiota, tyttären lähettäminen ulkomaille saattaa olla perheelle ainoa mahdollisuus yrittää nousta köyhyydestä.

Roland Nwoha on työskennellyt vuosia ihmiskauppaa ehkäisevissä hankkeissa. Tällä hetkellä hän toimii projektipäällikkönä Idia Renaissance -järjestössä, joka on ENCATIP-järjestökoalition jäsen.

– Nigerialainen populaarikulttuuri ruokkii epärealistisia käsityksiä, joiden mukaan Euroopassa on helppo rikastua. Naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta ihmiskaupasta on tullut Edon osavaltiossa lähes kulttuurinen tapa. Koska jotkut perheet ovat pystyneet parantamaan elintasoaan ulkomailla työskentelevien tyttärien lähettämillä rahoilla, muut perheet tavoittelevat samaa, Nwoha sanoo.

Ihmiskaupan lisääntyminen itsessään vauhdittaa ihmiskaupan kierrettä. Kun ihmiskaupan verkostot ja infrastruktuuri on luotu, muuttovirrat yleensä lisääntyvät. Myös ihmiskaupparikollisuuden järjestäytyneisyyden aste on Nigeriassa kasvanut, mikä tehostaa uusien uhrien värväämistä yhä laajemmilta alueilta.

Vaihtoehtoja ihmiskaupalle

FinnWID ry aloitti tänä syksynä ENCATIP-järjestöjen kanssa Nigeriassa yhteistyön, joka tulee kehittämään kestäviä toimeentulomahdollisuuksia nuorille naisille, joilla on kohonnut riski joutua ihmiskaupan uhriksi. Hankkeen keskiössä on ammatti- ja yrittäjyyskoulutus.

– Nuorten työllistyminen Nigeriassa on hyvin vaikeaa, ja työttömyys merkittävimpiä syitä sille, että nuoret lähtevät etsimään parempaan toimeentuloa esimerkiksi Euroopasta, Nwoha sanoo. – Vaikeasta työllisyystilanteesta huolimatta on tiettyjä aloja, joilla menee hyvin ja joilla tarvitaan jatkuvasti työvoimaa, kuten hotelli- ja ravintola-ala. Koulutamme nuoria näille aloille ja autamme heitä löytämään työpaikan.

ENCATIPin järjestöt auttavat myös Euroopasta palanneita ihmiskaupan uhreja. Järjestöt tekevät yhteistyötä vapaaehtoisen paluun ohjelmien ja useiden eurooppalaisten järjestöjen kanssa, jotka rahoittavat työtä.

– Työhömme kuuluu Euroopasta palanneiden ihmiskaupan uhrien yhteiskuntaan integroitumisen ja työllistymisen edistäminen. Voimme esimerkiksi auttaa heitä perustamaan yrityksen. Resursseja ja rahoitusta on kuitenkin aivan liian vähän. Järjestöt pystyvät auttamaan vain osaa Euroopasta palanneista ja palautetuista, Roland Nwoha harmittelee.

Nigeriassa tehdään jo nyt paljon valistustyötä ihmiskaupan vaaroista, mutta se ei Roland Nwohan mukaan yksin riitä.

– Tietoisuuden lisäämisellä on tärkeä rooli ihmiskaupan ehkäisemisessä, mutta tarvitaan myös konkreettisia toimeentulo- ja koulutusmahdollisuuksia. Pelkkä valistus ja tieto riskeistä ei riitä siihen, että voisimme ehkäistä nuoria naisia joutumasta ihmiskaupparikoksen uhriksi. Tarvitaan todellisia vaihtoehtoja. Kestävä toimeentulo ja koulutus vähentävät painetta muuttaa maasta ja riskiä joutua muista riippuvaiseen alisteiseen asemaan ja hyväksikäytetyksi.

Jos Nigeriassa onnistuttaisiin lisäämään nuorten työllisyyttä, saattaisi olla mahdollista ehkäistä myös ihmiskaupparikosten järjestäytyneisiin verkostoihin päätyvien tekijöiden määrää.


 
Julkaistu 4.12.2019
Sivun alkuun |