Siaja Sambou

Hyvä hanke on arvioitu eikä aiheuta haittoja

Rikoksentorjuntaneuvoston pienten valtionavustusten turvin on ollut usein haasteita löytää hyvin arvioituja rikoksentorjuntahankkeita. Hyvä arviointi ei vaadi pelkästään osaamista vaan usein myös erillisen rahoituksen. Rikoksentorjuntakilpailussa arviointi korostuu. Tämän vuoden teema liittyi nuorten huumeidenkäyttöön.

Suomen ja Euroopan rikoksentorjuntakilpailujen voittajia valitessaan raadit kiinnittävät huomiota hankkeiden vaikutusten arviointiin, mutta myös toistettavuuteen, kykyyn tarjota uusia ratkaisuja rikoksentorjuntaan ja toteutettuun yhteistyöhön tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansallisen rikoksentorjuntakilpailun teema oli tänä vuonna nuorten huumeiden käyttöön liittyvän oheisrikollisuuden ja käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen tai vähentäminen. Teema oli laaja, ja ehdokashankkeet saattoivat liittyä nuorten käytön katkaisuun, käytön aiheuttamien haittojen ja järjestyshäiriöiden vähentämiseen tai turvallisuuden tunteen parantamiseen julkisilla paikoilla. Kilpailuhankkeissa toivottiin käytettävän erilaisia rikoksentorjunnan menetelmiä.

Eurooppalaisen rikoksentorjuntakilpailun (ECPA) teeman isäntämaa valitsee Euroopan rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) sopimista toimintalinjoista. Suomi valitsi huumeita ja nuoria koskevan teeman, koska rikoksentorjuntaneuvosto oli vuoden aikana muutenkin nostanut esille rikoksilla oireilevien, päihteitä käyttävien ja syrjäytymisen riskissä olevien nuorten kasautuneet ja monialaiset ongelmat. Niihin oikeusministeriön kehittämistyöryhmä ehdotti mm. kokonaisvaltaista, yhdestä paikasta saatavaa ja nuoren tarpeiden mukaista tukea (OM 2019/26). THL:n huumekyselyn mukaan Suomessa huumeiden kokeilu ja käyttö on yleistynyt erityisesti 25–34-vuotiailla nuorilla aikuisilla, kun taas 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä vastaavat luvut näyttävät vuoden 2014 jälkeen tasaantuneen. Myös jätevesitutkimusten mukaan käyttö on edelleen yleistymässä.

Stigmatisoinnin vähentämisestä päihteettömään yhteisöön

Nuorten huumeidenkäytön ja käyttöön liittyvien ongelmien ehkäiseminen on tärkeä tavoite Euroopassa ja kansallisissa huumestrategioissa. Eurooppalaisella kentällä on useita toimijoita, jotka tavoittelevat eri keinoin huumausaineiden käytön ehkäisemistä, käytön katkaisemista tai haittojen vähentämistä. Erilaisia hankkeita osallistui myös Suomen kansalliseen rikoksentorjuntakilpailuun, johon tuli kuusi ehdokasta Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston toteuttama Kaikkien kaupunki, EHYT ry:n hanke Kaupunki kuuluu kaikille, Lapin poliisilaitoksen Meri-Lapin ennalta estävä ja paljastava hanke, Sininauhasäätiön toteuttama Nuorten kohtaamis- ja tukipisteen NUOLI-hanke, A-klinikkasäätiön Verkko-Vinkki sekä Kriminaalihuollon tukisäätiön yhteistyökumppaneidensa kanssa toteuttama Nuorten toiminta- hanke.

Kaikki hankkeet sopivat kilpailun teemaan ja niiden tavoitteisiin kuului mm. lisätä turvallisuuden tunnetta julkisella paikalla, vähentää päihteiden käyttäjiin liittyvää stigmatisointia ja kielteisiä asenteita taiteen, runojen ja koulutusmateriaalien avulla ja ylipäätään lisäämällä tietoa päihteiden käyttäjän kohtaamisesta julkisessa tilassa. Tietoa jaettiin myös digitaalisesti suonensisäiseen käyttöön liittyvien tartuntatautien ja muiden terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Hankkeita toteutettiin kumppaneiden kanssa yhteistyössä niin pääkaupunkiseudulla kuin syrjäseudulla. Hankkeet arvioinut raati arvosti sitä, että esimerkiksi syrjäseudulla toteutettu nuorille suunnattu hanke voisi madaltaa kynnystä hoitoon hakeutumiseen, joka voi olla hankalaa pienillä paikkakunnilla päihteidenkäyttöön liittyvän häpeän takia. Arvioitsijat kaipasivat hankkeiden mallinnusta ja selkeää ohjeistusta jalkauttamista varten helpottamaan niiden siirrettävyyttä. Moni hankkeista oli kuitenkin vasta käynnistynyt eikä niistä valitettavasti ollut saatavilla lainkaan vaikutusten arviointia, vaikka itse työtapaa, työprosessia ja asiakkaiden kokemusta olikin yritetty kuvata.

Kriminaalihuollon tukisäätiön toteuttama Nuorten toiminta- hanke voitti kansallisen kilpailun tarjoamalla rikos- ja päihdetaustaiselle nuorelle uuden yhteisön ja mallin päihteettömästä ja rikoksettomasta vapaa-ajan vietosta. Hankkeen kokonaisvaltainen lähestymistapa, etsivä ote ja kontaktin luominen nuoreen jo vankeusaikana vapautumisen riskien välttämiseksi miellytti raatia. Hankkeen tavoitteena oli tukea nuoren itseluottamusta ja -tuntemusta mm. musiikin, sanoittamisen ja eri harrastusmahdollisuuksien avulla. Yhteisöllisyyden ja vertaistuen kautta vahvistettiin myös sosiaalisia ja arjen taitoja. Viime kädessä tavoite on ohjata nuoret kohti työelämää ja koulutusta. Hankkeeseen osallistuneiden kokemukset olivat myönteisiä ja hankkeella arvioitiin olleen työllistävää vaikutusta. Hanketta esitellään myös nuorten näkökulmasta tässä lehdessä. Paras eurooppalainen hanke valitaan ECPA-kilpailun parhaiden käytäntöjen konferenssissa joulukuussa Helsingissä.

Arvioinnissa huomio hankkeen vaikutuksiin

Sekä Euroopan rikoksentorjuntaverkostossa että Suomen kansallisessa kilpailussa nuorten huumeiden käyttöön liittyvän oheisrikollisuuden ehkäisemiseksi toivottiin tietoon perustuvaa arviointia hankkeen vaikutuksista. Myös huumeiden käytön ehkäisemisen halutaan perustuvan tehokkaiden näyttöön pohjautuvien ehkäisytoimien suunnitteluun ja toteutukseen ja se on keskeinen prioriteetti Euroopan huumausainepolitiikassa. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA on vakiintuneen aseman saavuttanut toimija, joka tukee huumausaineisiin liittyvien tietoon perustuvien ja kohdennettujen toimintalinjojen ja toimien kehittämistä. Se kokoaa myös ajantasaisen yleiskatsauksen huumetilanteeseen, ja sen pohjalta voidaan kehittää tehokkaita toimia ajankohtaisiin ongelmiin ja tunnistaa uhkia, joihin voidaan reagoida.

Nuorten huumeidenkäyttöä ja huumeisiin liittyvien ongelmien ehkäisemistä voi lähestyä ja sitä on tehty monella tavalla. Suomen ja ECPA-kilpailun ehdokkaissa oli hankkeita, joilla vaikutettiin ympäristöön mm. turvallisuuden tunteen lisäämiseksi. Yleiset lähestymistavat kohdistuvat aina koko väestöön. Valikoiva ennaltaehkäisytyö taas kohdistuu haavoittuviin ryhmiin, joilla huumeiden ongelmakäytön riski voi olla keskimääräistä suurempi ja kohdennettu ennaltaehkäisytyö tavoittelee nimenomaan riskihenkilöitä. Pelkästään tiedon jakamiseen perustuvia metodeita ja hankkeita toteutetaan Euroopassa laajasti.

Varo herättämästä nukkuvaa koiraa

Ehkäisemiseen vaaditaan ja panostetaan resursseja. Ennaltaehkäisyä koskevaa tutkimusta edistävä yhdistys EUSPR (The European Society for Prevention Research) ja EMCDDA kehottavatkin päättäjiä, vaikuttajia ja poliitikkoja huolellisuuteen rahoituspäätöksiä tehtäessä. Myös hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa pitää niiden mukaan muistaa ainakin muutama tärkeä ohjenuora erityisesti silloin, kun kohderyhmään kuuluvat lapset ja nuoret. Ei riitä, että "vihdoinkin teemme jotain", vaan pitää olla myös varmuus, että hankkeen toteuttajat tietävät, mitä ja miten hanke toteutetaan. Siksi hankkeiden vaikutuksia täytyy arvioida.

Erityisen huolestuneita täytyy olla niistä hankkeista, joiden kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret ja joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta käytöstä, riskeistä ja vaaroista shokeeraavaa kuvakieltä käyttäen, mahdollisesti liioitellen käytön yleisyyttä tai esimerkiksi entisten käyttäjien kuvauksia hyödyntäen. Shokkitaktiikat ja pelon herättäminen voivat olla haitallisia, aiheuttaa päinvastaisia vaikutuksia kuin alun perin toivottiin ja provosoida riskinhakuisia ja uusia tuntemuksia hakevia nuoria kokeilemaan päihteitä, ts. herättää nukkuvat koirat.

EMCDDA ja EUSPR varoittavat hankkeista, joissa hankkeiden onnistumisen ja "tehokkuuden" indikaattorina on käytetty ehkäisyohjelmiin osallistuneiden palautteita. Palautteissa materiaaleja on voitu arvioida mieleenpainuviksi, huomiota herättäviksi ja kiinnostaviksi tai kerrotaan materiaalien käytön laajuudesta, saavutettavuudesta ja käyttäjäkokemuksista, mutta palautteet eivät kerro mitään hankkeen tehokkuudesta tai vaikutuksista huumeiden käytön ehkäisyyn, vähentymiseen tai hyvinvoinnin lisääntymiseen. Näiden taktiikoiden sijasta EUSPR peräänkuuluttaa menetelmiä, joiden vaikutukset on arvioitu kunnollisten tieteellisten tutkimusten avulla.

Myös vanhempien, koulujen ja paikallisten toimijoiden tulisi tiedostaa, millaisin keinoin ja kompetenssein heidän nuoriaan lähestytään päihteiden käytön ehkäisemiseksi. EUSPR:n mukaan eettinen ehkäisy on usein lähes näkymätöntä: esim. koulujen opetussuunnitelmiin ja nuorisotyöhön integroitua luotettavan tiedon jakamista, nuorten kasvuympäristön parantamista, käyttäytymisen muuttumista, muutoksen ylläpitämistä, positiivista sosialisaatiota ja sitoutumista muutokseen.

Hyvistä ja parhaista ehkäisyhankkeista ja käytännöistä ei voi oikeastaan puhua, ennen kuin on saatu laadukkaaseen arviointitutkimukseen perustuvaa näyttöä ehkäisemisen vaikutuksista eli havaituista todellisista käyttäytymisen muutoksista. Hallitusohjelma ja sen sisältämä rahoitus rikosten ennaltaehkäisyhankkeelle vuosille 2020–2022 mahdollistaa tutkimuksen tekemisen erilaisten ohjelmien ja mallien vaikutuksesta rikosten uusimiseen.


Lisätietoa:

Xchange registry of the EMCDDA:

http://www.emcdda.europa.eu/best-practice/xchange_en

http://www.emcdda.europa.eu/best-practice/evidence-summaries

Näyttöön ja kansainvälisiin vaatimuksiin perustuva yleisen ehkäisevän päihdetyön opinto-ohjelma (European Universal Prevention Curriculum), on tarkoitettu alueellisille ja paikallisille päätöksentekijöille ja mielipidevaikuttajille:

http://www.emcdda.europa.eu/publications/manuals/european-prevention-curriculum_en

UNODC:

https://www.unodc.org/unodc/en/prevention/prevention-standards.html

http://euspr.org/position-euspr-on-harmful-approaches/ 


 
Julkaistu 5.12.2019
Sivun alkuun |