Elsa Saarikkomäki

Huumeiden käyttö ja kontrolli

Huumeet ja huumepolitiikka puhuttavat ympäri maailmaa. Suomessa kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamisesta etenee eduskunnan käsittelyyn. On vaikea keksiä toista ilmiötä, jossa mielipiteet ja eri maiden käytännöt vaihtelisivat yhtä paljon – kovista tuomioista lailliseen toimintaan.

Huumeisiin liittyvä keskustelu on usein yksipuolista ja stigmatisoivaa. Huumeiden käyttäjä voidaan nähdä eri positioissa: viihdekäyttäjänä, kuluttajana, riippuvaisena, sairaana tai rikollisena. Tässä numerossa keskustelua pyritään monipuolistamaan. Asiantuntijat kartoittavat huumeiden käytön ja kontrollin muutoksia ja nykytilannetta Suomessa. Käytön yleistyessä pohditaan ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Artikkeleissa tehdään erotteluja käyttötapojen välillä ja huomioidaan eri ryhmien, kuten nuorten ja naisten, tarpeita.

Kriminaalipolitiikassa painotetaan ennaltaehkäisyä ja yhteiskuntapoliittisia toimenpiteitä, huumeiden kohdalla kontrollilla on kuitenkin vahva asema. Muiden päihteiden käytöstä ei rangaista, vaan haittojen ehkäisyssä toteutetaan muita sääntelykeinoja kuin rikosoikeudellista sääntelyä. Alun perin käytön kriminalisoinnista ei vallinnut yksimielisyyttä, mikä käy ilmi Pekka Hakkaraisen ja Tuukka Tammen artikkelista. Heidän mukaan kaikkien huumeiden käytön rangaistavuudesta pitäisi luopua, sillä se voisi rohkaista varhaisempaan hoitoon hakeutumiseen ja vähentää leimautumista. Etenkin nuorten kohdalla kontrolli voi aiheuttaa pitkäaikaista haittaa vaikeuttaessaan töihin pääsyä tai terveysalan opintoja.

Huumehaittojen vähentämiseen ei ole ihmekeinoa. Maissa, joissa päihteiden käyttö on vähentynyt, on tehty moninaisia ratkaisuja eri toimijoiden kesken. Kaarlo Simojoen asiantuntijahaastattelussa nostetaan esiin Portugali, jossa panostettiin hoitojärjestelmään, eli dekriminalisaation ei ajateltu yksin riittävän. Simojoki huomauttaa, että maailman muuttuessa myös huumepolitiikan on muututtava, mutta suunnan pitää olla hallittu, suunniteltu ja hoitojärjestelmään panostava. Tärkeää on huomioida heikoimmassa asemassa olevat.

Käyttäjiin kohdistuu rikosoikeudellista kontrollia, mutta samaan aikaan keskitytään haittojen vähentämiseen. Soili Lamminen esittelee päihdehoitoa vankiloissa ja huomioi, että korvaushoitoa toivovia vankeja on enemmän kuin hoitoa on saatavilla. Uusintarikollisuuden ehkäisyn kannalta olisi tärkeää keskittyä hoitoon ja sen jatkuvuuteen vankilan jälkeen.

Eri asiantuntijat ovat samoilla linjoilla vaikutuksista, eroja on siinä, painotetaanko päihteistä aiheutuvia haittoja vai kriminalisoinnin haittoja. Huumepolitiikassa on uskallettava kuunnella asiantuntijoita ja tehdä tutkimustietoon nojaavia ratkaisuja. Mikäli käytön dekriminalisoinnista aletaan tosissaan keskustella, on mietittävä, miten panostaa ennaltaehkäisyyn ja hoitoon yhtenä osana päihdepolitiikkaa. Haittoja vähentäviä toimia olisi hyvä tehostaa joka tapauksessa käyttötapojen muuttuessa.

 
Julkaistu 5.12.2019
Sivun alkuun |