Haaste 4/2019

Teemana huumeet

Artikkelit

A-klinikka Oy:n toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki painottaa huumehoidon resurssien olevan riittämättömät tarpeeseen nähden. Muitakin ongelmia päihdehoitojärjestelmässä on. Huumepoliittinen keskustelu kaipaa hänen mielestään moniulotteisuutta.

Suomalaisen aikuisväestön huumeiden käyttöä, huumeasenteita sekä huumepoliittisia mielipiteitä on seurattu kyselytutkimuksin vuodesta 1992 lähtien noin neljän vuoden välein. Kahdeksas Huumekyselyn aineisto kerättiin syksyllä 2018, joten tietoa 15–69-vuotiaiden suomalaisten huumeiden käytöstä ja huumeasenteista on kertynyt jo 26 vuoden ajalta. Tiedot kertovat huumekokeilujen ja käytön jatkuvasta lisääntymisestä ja asenteiden samanaikaisesta lientymisestä .

Pitääkö huumeiden käytöstä rangaista? Tämä on eniten keskustelua herättänyt kysymys suomalaisessa huumausainepolitiikassa. Ajoittain siitä on käyty avointa vuoropuhelua, ajoittain kyseenalaistamista on karsastettu ja keskustelijat vaiennettu jo lähtökuoppiinsa. Tunteita keskustelusta ei ole puuttunut missään vaiheessa. Tarkastelemme tässä kirjoituksessa tämän keskustelun eri vaiheita. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ilmapiiri on kääntynyt avoimemman vuoropuhelun suuntaan.

Poliisi ottaa kiinni henkilön, jolla on hallussaan pieni määrä kannabista omaan käyttöön. Missä Pohjoismaassa seuraus on ankarin? Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen (NVC) kaksi tuoretta julkaisua osoittavat, että Pohjoismaiden välillä on eroja suhtautumisessa kannabikseen niin kontrollijärjestelmien kuin hoitojärjestelmienkin osalta.

Huumerattijuopumukset ovat kasvaneet tilastojen perusteella dramaattisesti viime vuosien aikana. Pitääkö meidän olla huolissamme huumerattijuopumustilanteesta Suomessa?

Artikkelissa kerrotaan Europolin järjestäytyneen rikollisuuden uhka-arviosta. Järjestäytyneiden rikollisryhmien keskeisin toimiala on huumausainerikollisuus.

Artikkelissa pohditaan eri roolien huomioon ottamista rangaistuksen mittaamisessa.

Artikkelissa kuvataan päihdehaittojen ehkäisyä sekä huumedoidon, erityisesti korvaushoidon, toteuttamista vankilassa. Korvaushoitoa saavien vankien määrä on lisääntynyt.

Käyttäessään päihteitä, ollessaan niistä riippuvainen tai tultuaan tuomituksi vankeusrangaistukseen nainen ei ole kuin mies, eikä häntä tulisi sellaisena kohdella. Näin kuitenkin usein vääjäämättä käy, sillä miestapainen toiminta on osa käytänteitä.

Mitä voisimme oppia Islannin kokemuksista?

"Sekakäyttö" on enemmän mielikuva kuin tietynlaista päihteiden käyttöä tarkoittava käsite. Mielikuvaan liittyy ajatus eri huumeiden kontrolloimattomasta käytöstä ja varsin paljon moraalista ja ideologista latautuneisuutta. "Sekakäyttö" on paljon muutakin, minkä vuoksi ilmiötä on syytä käsitellä tätä jäävuoren huippua laajemmin.

Huumeiden käytön muutokset synnyttävät paljon keskustelua. Keskustelut perustuvat usein huumeita käyttävien ihmisten tai alan työntekijän havaintoihin ja yksittäisiin tutkimuksiin. Mutta mitä kaikkea Suomea koskevaa tutkimustietoa on saatavilla?

Kriminaalihuollon tukisäätiön Nuorten toiminnassa, Toimarilla, tarjotaan yhteisöllistä apua 15–29-vuotiaille rikostaustaisille nuorille.

Mielentilatutkimukseen voidaan määrätä myös osana esitutkintaa. Sen avulla voidaan mm. saada tietoa henkilön avuntarpeesta.

Rikoksentorjuntaneuvoston pienten valtionavustusten turvin on ollut usein haasteita löytää hyvin arvioituja rikoksentorjuntahankkeita. Hyvä arviointi ei vaadi pelkästään osaamista vaan usein myös erillisen rahoituksen. Rikoksentorjuntakilpailussa arviointi korostuu. Tämän vuoden teema liittyi nuorten huumeidenkäyttöön.

Kriminologia-palstalla esitellään arviointitutkimus, jossa on tarkasteltu kodin ulkopuolisen väkivallan tekijöille suunnattua Aggredi-hanketta sekä väkivallan tekijöiden rikoksista irtautumisen mekanismeja ohjelman yhteydessä

Kyberrikokset-palstalla kerrotaan, miten Silk Road -huumekauppa saatiin lopettua Yhdysvalloissa vuonna 2013.

 
Julkaistu 5.12.2019
Sivun alkuun |