Jyri Paasonen

Yksityisen turvallisuusalan rooli yhteiskunnassa?

Turvallisuusalan kasvu synnyttää keskustelua ja tutkimusta

Tällä hetkellä useissa valtioissa käydään keskustelua yksityisen turvallisuusalan roolista ja sen merkityksestä yhteiskunnallisena toimijana. Perinteisiä turvallisuusviranomaisten tehtäviä ulkoistetaan eri puolella maailmaa. Ulkoistaminen on herättänyt keskustelua siitä, heikkeneekö valtion suvereniteetti, kun julkisen vallan tehtäviä alkavat hoitaa entistä enemmän yksityiset toimijat.

Yksityisen turvallisuusalan ja turvallisuusviranomaisten rajanveto on hämärtynyt, minkä myötä käydään keskustelua myös siitä, miten yksityinen turvallisuusala toimii ja kuinka sitä tulee valvoa. Yksityisen turvallisuusalan kasvun myötä valtiot ovat joutuneet kehittämään ja uudistamaan toimialan sääntelyä. Suomessa yksityisen turvallisuusalan lakiuudistus tuli voimaan 2017.

Yksityistä turvallisuusalaa tutkitaan yhä enemmän

Yksityistä turvallisuusalaa koskeva kansainvälinen tutkimus on ollut vähäistä, mutta se on lisääntynyt kuitenkin toimialan kasvun myötä. Yksityisen turvallisuusalan asemasta yhteiskunnissa alettiin kiinnostua 1970-luvun alussa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa julkaistiin useita yksityiseen turvallisuusalaan liittyviä raportteja (esim. Kakalik & Wildhorn 1971, O’ Toole 1978). Pian tämän jälkeen myös Kanadassa ja Isossa-Britanniassa julkaistiin toimialaan liittyen erilaisia julkaisuja ja tutkimuksia (esim. Draper 1978, Shearing & Stenning 1981).

Yksityinen turvallisuusala on kasvanut voimakkaasti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana, joten myös siihen liittyvä kansainvälinen tutkimus on painottunut toimialan kasvuun (esim. Bayley & Shearing 1996, Johnston 2000, Reiner 2000). Tutkijat ovat tehneet useita kansallisia tutkimuksia yksityisestä turvallisuusalasta ja sen kehityksestä (esim. Saksasta Nogala & Sack 1999, Ranskasta Ocqueteau 2006, Venäjältä Volkov 2002, Japanista Yoshida & Leishman 2006, Etelä-Afrikasta Minnaar 2005, Brasiliasta Wood & Cardia 2006, Hollannista van Steden 2007) Lisäksi on tehty tutkimuksia, joissa on vertailtu yksityisten turvallisuusalan kasvua ja kehitystä eri valtioissa (esim. South 1994, de Waard 1999).

Kasvun taustatekijöitä ja selitysteorioita selvitetty

Tutkijat ovat myös tarkastelleet toimialan kehityksen taustatekijöitä. Kehityksen taustalla on katsottu olevan useita tekijöitä ja erilaisia teorioita. Yhtenä selitysteoriana on pidetty epäformaalin kontrollin teoriaa, jonka mukaan perinteiset auktoriteetit ovat yhteiskunnassa heikentyneet kaupungistumisen myötä. Tämä näkyy esimerkiksi turvallisuusalan toimijoihin kohdistuvien uhkauksien lisääntymisenä. Teorian mukaan juuri kaupungistuminen ja perinteisten perhearvojen muuttuminen ovat osaltaan johtaneet yksityisen turvallisuusalan kasvuun (esim. Jones & Newburn 2002).

Toisena selitysteoriana on käytetty fiskaalista teoriaa, jossa korostetaan turvallisuusviranomaisten väheneviä resursseja, joiden myötä yksityinen turvallisuusala on kasvanut (George & Button 2000). Turvallisuuden yksityistäminen ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista, koska usein yksityistämisellä tarkoitetaan turvallisuuden ulkoistamista tai yksityisen ja julkisen välistä kilpailua. Useasti on enemmänkin kysymys julkisen sektorin uudistamisesta, jossa perinteisiä julkisen sektorin tuottamia palveluita on annettu yksityisille toimijoille. Suomessa tällaisesta kehityksestä ei kuitenkaan ole ollut kyse, koska kasvun kohteena eivät ole pääsääntöisesti olleet sellaiset alueet, joilla turvallisuudesta olisivat aiemmin vastanneet viranomaiset.

Yksityinen turvallisuusala on kasvattanut asiakaskuntaansa perinteisistä kaupan ja teollisuuden toimialoista uusiin sektoreihin. Monilla toimialoilla on haluttu keskittyä ydintoimintaan, minkä seurauksena turvallisuusalan toiminnot on ulkoistettu (McCrie 2006). Tätä kehitystä ilmentää myös kolmantena selitysteoriana pidetty mass private property -teoria, jonka mukaan toimialan kasvua voidaan selittää yksityisten tilojen muuttumisella osin yleisiksi, julkisiksi tiloiksi (Shearing & Stenning 1981).

Kauppakeskukset ja muut vapaa-ajanviettopaikat ovat esimerkki juuri tällaisista uudenlaisista puolijulkisista tiloista, joissa yksityisen turvallisuusalan toimijat huolehtivat turvallisuudesta. Nämä tilat ovat jääneet poliisin valvomien julkisten tilojen ulkopuolelle (van Steden & Sarre 2010). Lisäksi yksityiset turvallisuusalan toimijat valvovat laajasti näiden tilojen edustoja samoin kuin julkisia liikenneasemia ja välineitä.

Tämä on herättänyt Suomessakin keskustelua kaupunkitilan muuttumisesta ja yksityisen turvallisuusalan roolista valvoa sitä. Keskustelussa on nostettu esille se, että yksityisestä turvallisuusalasta on tullut kehityksen myötä merkittävä julkisen vallan käyttäjä ja kaupunkitilan määrittelijä (esim. Koskela 2009, Hirvonen 2011).

Neljäntenä selitysteoriana on pidetty rikollisuuden määrällistä kehitystä ja rikoksiin liittyvien pelkojen lisääntymistä (George & Button 2000). Tässä keskustelussa on otettu erityisesti kantaa median tapaan käsitellä rikollisuutta muun muassa uutis- ja ajankohtaisohjelmissa. Tällä on ollut vaikutusta ihmisten rikospelkoihin ja turvallisuudentunteeseen.

Useita samanaikaisia taustatekijöitä alan kasvulle

Yksityisen turvallisuusalan kehitystä selittävät teoriat osoittavat, että on olemassa useita erilaisia yhteiskunnallisia taustatekijöitä toimialan kasvulle. Kehityksen taustalla on myös ollut teknologian kehitys, joka on mahdollistanut toimialan laajenemisen monille uusille alueille, kuten ihmisten kotitalouksiin ja loma-asuntoihin.

Lisäksi yksityisen turvallisuusalan sääntelyyn liittyvät uudistukset ovat osaltaan mahdollistaneet kehityksen eri valtioissa, kun esimerkiksi Suomessa järjestyksenvalvojien käyttöalaa on laajennettu ja mahdollistettu vartijoiden käyttö poliisin säilyttämien henkilöiden vartioinnissa.

Keskustelussa täytyy muistaa, kuten Lucia Zedner (2006) on osuvasti todennut yksityisen turvallisuusalan kehityksessä olevan kyse ennen kaikkea paluusta historialliseen tilaan. Mark Button (2002) on myös muistuttanut, että yksityisellä turvallisuusalalla on pitkä historia jo ennen kuin moderni poliisijärjestelmä luotiin yhteiskuntien teollistumisen myötä. Siten kyseessä ei ole mikään uusi trendi.

Lähteet saa kirjoittajalta.

OTT, dosentti Jyri Paasonen toimii tutkijatohtorina Itä-Suomen yliopistossa.

 
Julkaistu 14.12.2018
Sivun alkuun |