Jukka Viljanen

Rikollisen hyvä työllisyyshanke

Vapautuvan vangin työllistyminen tukee hänen sijoittumistaan yhteiskuntaan ja vähentää rikosten uusimista. Vankeusaika mahdollisuutena! -hankkeessa on kehitetty konkreettisia työmuotoja vankien työllistymisen edistämiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö ja Rikosseuraamuslaitos (Rise) sopivat joitakin vuosia sitten yhteistyöstä rikostaustaisten asiakkaiden työllistymisen edistämiseksi. Sopimuksessa todetaan, että asiakkaan työ- ja koulutussuunnitelmia tulisi tukea tarvittavin toimin jo rangaistuksen aikana. Kantavana ajatuksena on se, että vankilassa käynnistyneiden työllistymiseen tähtäävien palveluprosessien ei tulisi katketa vapaudessa eikä myöskään työ- ja elinkeinohallinnossa aloitettujen prosessien tulisi katketa rangaistuksen täytäntöönpanon alkaessa.

Rikosseuraamuslaitoksen hallinnoiman ja syksyllä 2016 käynnistyneen Vankeusaika mahdollisuutena! -hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä yhteistyötä siviilitoimijoiden ja rikosseuraamustyön työllisyystoimijoiden kesken.

TYP-palvelu rakentaa henkilökohtaista palvelupolkua

Työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa (TYP) asiakkaalle räätälöidään henkilökohtainen palvelukokonaisuus, joka voi koostua työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto), asiakkaan kotikunnan ja Kelan sekä näiden yhteistyökumppaneiden palveluista. Yleisin ohjautumisväylä TYP-palveluun on TE-toimisto. Kuitenkaan melko usein palveluun ohjaamisen ehdot eivät täyty esimerkiksi asiakkaan elämäntilanteen, työttömyysetuuskertymän tai työttömyyden yhtäjaksoisen keston osalta. Jos kriteerit eivät täyty, työllistymispalveluiden kartoitus ja polutus tapahtuu TE-toimiston tuetun työllistymisen palvelulinjalla, jossa tarjolla edelleen ovat monialaiset palvelut mm. Kelan ja kotikunnan kanssa.

Länsi-Suomen rikosseuraamusalueella konkreettista työllisyyspalveluyhteistyötä on käynnistetty määrittämällä TE-toimiston asiantuntijoiden joukosta kolme Rise-yhteyshenkilöä. Nämä yhteyshenkilöt työskentelevät myös TYP-palvelussa. Tällaisessa yhteistyömallissa muutamalla yhteyshenkilöllä voidaan saavuttaa palvelupolutuksessa jopa maanlaajuinen kattavuus. Toinen mallin vahvuus on se, että jos asiakas ohjautuu TYP-palveluun, hänen kanssaan jatkaa usein sama TE-toimiston asiantuntija kuin tuetun työllistymisen palveluissa on ollut. Vaikka asiakas ei ohjautuisikaan TYP-palveluun, hän jatkaa edelleen saman TE-toimiston asiantuntijan kanssa. Tämä yhteistyömalli lisää palvelun vaikuttavuuden ja onnistumisen mahdollisuuksia vähentämällä asiakkaan siirtymiä toimintaympäristöstä toiseen tai työntekijältä toiselle.

Lähtökohtana työllisyyspalveluyhteistyön kehittämisessä Länsi-Suomen rikosseuraamusalueella on ollut palveluiden kokonaisvaltaisuus, oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus. Vankilaan pyritään tuomaan juuri niitä siviilimaailman normaalipalveluja, joita asiakas voi hyödyntää myös vapaudessa. Kokonaisvaltainen, vankilan aidan läpäisevä palvelupolku vähentää myös toistuvan alkukartoitustyön tekemistä niin työllisyyspalveluissa kuin Rikosseuraamuslaitoksessa, mikä säästää työaikaresursseja.

TE-toimiston vankilavastaanotto on uusi avaus

Tärkeä yhteistyön muoto Länsi-Suomen rikosseuraamusalueella on TE-toimiston asiakasvastaanoton tuominen vankiloihin. Vastaanottoa pidetään tällä hetkellä Turun ja Käyrän vankiloissa, ja toiminta pyritään käynnistämään myös Satakunnan ja Pirkanmaan alueiden yksiköissä tarpeiden mukaan.

Vankilavastaanotolla asiakkaalle pyritään tarjoamaan mahdollisimman normaali TE-palvelukokonaisuus. Vankilaympäristö vääjäämättä kaventaa tarjottavien TE-palveluiden kirjoa, koska varsinkin suljetuissa vankiloissa asiakkaan on hankalaa tai jopa mahdotonta osallistua kaikkiin sellaisiin työkokeilu-, rekrytointi- tai koulutuspalveluihin, joihin hänellä siviilissä on mahdollisuus. Vankilavastaanotolla asiakas yleisimmin saa neuvontapalveluita, hänen työnhakunsa voidaan aloittaa ja hänelle voidaan tehdä alkukartoitus sekä palvelutarvearvio. Lisäksi on mahdollista laatia asiakkaalle työllistymissuunnitelma tai tarpeen vaatiessa etäyhteyttä hyödyntäen myös aktivointisuunnitelma, joka tehdään yhteistyössä TE-toimiston asiantuntijan, asiakkaan kotikunnan sosiaalityöntekijän ja asiakkaan kesken.

Mallin vahvuutena on se, että jo vankeusaikana voidaan käynnistää normaalisuusperiaatteen mukaisesti palveluita, joilla tuetaan asiakkaan työ- ja koulutussuunnitelmia. Työllistymissuunnitelman laatimisessa voidaan aiempaa paremmin huomioida ne palvelut, joita asiakas on saanut jo rangaistusaikana. Tämä mahdollistaa kokonaisvaltaisemman suunnittelun ja palveluiden tarkoituksenmukaisemman ajoittamisen. Vankiasiakkaista enemmistöllä on merkittävää päihteidenkäytön historiaa. Usein asiakkaat haluavat, että siviilissä odottaisi esimerkiksi työtoimintamahdollisuus heti ensimmäisestä vapautumispäivästä alkaen, jottei vanhan elämän kutsu kävisi ylivoimaiseksi.

Hyvä puoli on myös se, että asiakas ja TE-toimiston asiantuntija ovat tavanneet toisensa jo ennen asiakkaan vapautumista. Vankilasta vapautuneen vangin kohtaaminen asiakaspalvelutilanteessa saattaa olla joskus TE-toimiston asiantuntijalle epätietoisuutta herättävä, jopa pelottava tilanne vankilamaailmaan liitettyjen mielikuvien vuoksi. Samoin rikostaustainen asiakas saattaa yrittää vältellä virkailijan kohtaamista, jos hänellä on aiemmin ollut huonoja kokemuksia viranomaisasioinneista. Asiointi on helpompaa, kun asiakaspalvelija ja asiakas ovat toisilleen entuudestaan tuttuja jo rangaistusajalta.

Tieto työllisyyspalveluista ja ammatinvalinnan ohjaus tarpeen

Varsinais-Suomessa on myös järjestetty infotilaisuuksia TE-toimiston palveluista sekä vangeille että Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnalle. Keskusteluissa on toistuvasti noussut esille se, ettei TE-palveluiden sisältöä tunneta riittävästi vankiloissa. Kuntouttava työtoiminta, aktiivimalli ja karenssit ovat useille tuttuja, mutta niihinkin liittyy runsaasti virheellistä tietoa. Aktiivisella tiedottamisella on ollut suuri merkitys yhteistyön käynnistämisessä ja asiakkaiden ohjautumisessa palveluihin.

Koska vankeusaika on usein tulevaisuuden rakentamiselle otollista aikaa, vankilaan on tuotu myös mahdollisuus ammatinvalinnanohjaukseen sähköisen etäyhteyden välityksellä. Joissakin vankiloissa sitä on ollut jo aikaisemminkin ja TE-toimisto on tarjonnut mm. uraohjausta sähköisenä palveluna. Jostakin syystä se ei kuitenkaan ole saanut vankiloissa jalansijaa, vaikka tarve on noussut esiin monesti hankkeen aikana. Tämän vuoksi Varsinais-Suomessa Käyrän vankilassa on toteutettu kokeilu, jossa vankeusrangaistusta suorittava asiakas osallistuu ammatinvalinnanohjauspsykologin ohjausistuntoon videoyhteyden avulla.

Vankeusaika mahdollisuutena! -hankkeen näkökulmasta on ollut luontevaa kehittää yhteistyötä niiden samojen toimijoiden kanssa, jotka normaaliyhteiskunnassakin työllisyyspalveluista vastaavat. Yhteiset tavoitteet on ollut helppo tunnistaa sekä vankeuslaista että laista julkisesta työvoima- ja yrityspalveluista. Yhteistyön kautta toivottavasti edistämme sekä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan että työmarkkinoiden toimivuutta. Hanketyön kokemusten perusteella tarve aiempaa tiiviimmälle yhteistyölle on ilmeinen.

Kirjoittaja työskentelee Vankeusaika mahdollisuutena! -hankkeen projektityöntekijänä Länsi-Suomen rikosseuraamusalueella.

 
Julkaistu 14.12.2018
Sivun alkuun |