Riikka Kostiainen

Rikoksen pelko uudessa mediaympäristössä

Mediaympäristön mullistuminen on merkinnyt murrosta myös siinä, mistä lähteistä kansalaiset saavat tietoa ja miten he muodostavat käsityksiään väkivallasta. Perinteinen uutismedia on edelleen yleisin väkivaltatiedon lähde, mutta sosiaalisesta mediasta saa tietonsa jo viidesosa. Moni arvioi väkivallan lisääntyneen vaikka todellisuudessa rikollisuus vähenee.

Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) ja Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksen (COMET) tutkivat väkivaltatiedon lähteitä, vastaanottoa ja tiedon käytön yhteyttä väkivallan kokemukseen, kuten pelkoihin, uhkakuviin ja käsityksiin väkivallan kehityksestä. Tutkimushankkeen rahoitti Helsingin Sanomain Säätiö. Tutkimuksessa käytettiin laadullisia aineistoja sekä kansallisesti edustavaa kyselyä, johon vastasi 6141 henkilöä.

Tutkimuksen kyselyyn vastanneista 63 % kertoi saavansa paljon tai melko paljon tietoa väkivallasta televisio- ja radiouutisista. Keskeisiä tietolähteitä olivat myös sanomalehtien verkko- ja mobiiliversiot (55 %), iltapäivälehtien verkko- ja mobiiliversiot (50 %) sekä painetut sanomalehdet (46 %). Jo viidesosa väestöstä saa väkivaltatietoa sosiaalisesta mediasta, Facebookista tai Twitteristä; nuoremmissa ikäryhmissä jo kolmannes. Alle kaksi prosenttia vastaajista kertoi saavansa väkivaltatietoa yksinomaan sosiaalisesta mediasta tai vaihtoehtoisista verkkolähteistä.

Enemmistö vastaajista luotti perinteisen uutismedian antamaan kuvaan väkivallasta. Kuitenkin 31 % katsoi, että kyseiset mediat ”suojelevat tiettyjä väkivaltaa tekeviä ryhmiä”, ja 18 % arvioi perinteisen uutismedian ”vähättelevän” väkivaltarikollisuutta.

Vastaajista 70 % arvioi väkivallan lisääntyneen Suomessa, mutta vain 16 % arvioi väkivallan lisääntyneen omalla asuinalueellaan. Useimpien kansalaisten käsitykset koko maan väkivaltakehityksestä poikkeavat siten todellisesta, laskevasta rikollisuuden kehityssuunnasta.

Rikostietoa sosiaalisesta mediasta tai vaihtoehtoisista tietolähteistä seuraavien arviot väkivaltakehityksestä ovat muita vastaajia synkempiä. Lisäksi käsitys väkivallan lisääntymisestä on keskimääräistä yleisempää väkivallan uhriksi aiemmin joutuneiden, toimeentulovaikeuksista kärsivien, ei-korkeakoulutettujen, vanhempien ikäryhmien ja naisten keskuudessa.

Hankkeen loppuraportti löytyy osoitteesta: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/243594 ja laadullisen osan raportti löytyy osoitteesta http://tampub.uta.fi/handle/10024/102353

 
Julkaistu 14.12.2018
Sivun alkuun |