Riikka Kostiainen

Kulttuurista tukea romanivangeille

Romanien parissa tehtävän vankilantyön historiaa ja nykytilannetta esiteltiin lokakuussa pidetyssä seminaarissa. Sen olivat järjestäneet Romano Missio, Naisten Kulma ja Laurea-ammattikorkeakoulu.

Palvelupäällikkö Jenny Penna esitteli Naisten Kulman toimintaa. Se on matalan kynnyksen tukipiste rikostaustaisille romaninaisille. Yhteisöllisen tilan toiminta syntyy naisten omista tarpeista ja toiveista. Palveluihin kuuluu esimerkiksi henkilökohtaisen palvelupolun rakentaminen ja kokemusasiantuntijatoiminta. Naisten kulma toimii myös koevapauden toimintavelvoitepaikkana ja yhdyskuntapalvelupaikkana. Lisäksi toimintakeskus järjestää koulutuksia kunnille, vankiloille ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskukselle. Uutta on toiminnan laajentuminen vankiterveydenhuollon puolelle: työntekijät voivat esimerkiksi toimia kulttuuritulkkina vankisairaalassa.

Naisten Kulman palveluohjaajat Senja Valentin ja Katriina Roth kertoivat haastavasta työstään eri puolilla Suomea. Asiakkaiden tilanteet ovat hyvin vaikeita ja monitahoisia. Valentinin mukaan on tärkeää tukea koko perhettä, jotta vankilassa saavutettu muutos kantaa. Hän auttaa välillä hyvinkin konkreettisesti esimerkiksi hoitamalla lasta sen ajan, kun tuettava hoitaa asioita. Roth nosti esille päihteidenkäytön ongelmat ja naisten elämän tiukat solmut, joita asiakassuhteessa lähdetään purkamaan. Hän vetää VOIVA-ryhmiä, joissa opetellaan käsittelemään tunteita kuten häpeää ja syyllisyyttä ja ratkaisemaan ongelmia muutoin kuin väkivallalla.

Erityispiirteet vaikuttavat rikosseuraamustyöhön

Vankilanjohtaja Kaisa Tammi-Moilanen kertoi rikostaustaisten romaninaisten erityispiirteistä. Naiset ovat rikoksentekijöinä selvä vähemmistö ja romaninaiset pieni vähemmistö tässä ryhmässä. Romanivangit ovat yleensä muita naisvankeja nuorempia. Heillä tuomion taustalla on yleisimmin omaisuusrikos, kun muilla se on väkivalta. He joutuvat vankilaan keskimäärin selvästi useammin kuin muut naisvangit. Kaksi kolmesta on äitejä.

– Vankilaan joutuneiden romaninaisten syvää syrjäytymistä kuvaa se, että yli 60 prosenttia heistä ei ole saanut peruskoulua loppuun, kun muilla naisvangeilla osuus on 10 prosenttia. Ennen vankilaan joutumista yli kolmannes on ollut asunnottomana. Harvoilla on työelämästä kokemusta ja taloudelliset pulmat ovat isoja. Perhe-elämä on rikkonaista, ja sitä sävyttävät lastensuojeluasiakkuudet ja häilyvät miessuhteet. Päihteidenkäyttö on usein ilmeistä, mutta siitä puhuminen koetaan liian häpeälliseksi. Samaten väkivallan kokemuksista on vaikea saada heiltä tietoa. Huomattavaa on myös ongelmien ylisukupuolisuus: romaninaisvangeilla on lähes aina joku sukulainen, joka on ollut aiemmin vankilassa, Tammi-Moilanen kertoo.

– Rikosseuraamustyöhön nämä erityispiirteet vaikuttavat siten, että romaninaisten luottamuksen saaminen on vaikeaa, ja tässä romanitaustaiset työntekijät ovat tärkeitä. Häpeäkulttuurin ymmärtäminen on tärkeää: naisvangit kokevat aina häpeää, mutta romanitaustaisilla on tämän lisäksi suvusta kumpuavaa häpeää. Ulkopuolisuuden kokemus on syvää – he tuntevat olevansa erillään suvusta, muista vangeista ja henkilökunnasta. Traumatyöskentely on usein vaikeaa. Kun pulmia on paljon, on etsittävä tärkeimmät työvälineet.

Miestyö käynnistynyt

Romanimiesvankien hanke käynnistyi huhtikuussa 2017 ja se päättyy joulukuussa 2018. Hankkeessa on kohdattu 20 rikostaustaista romanimiestä. Jenny Pennan mukaan tavoitteena on kehittää romanimiehille toimintamalleja yhdyskuntaseuraamus- ja vankityöhön, jotka tähtäävät rikollisuudesta irtipääsemiseen. Keinoja ovat kulttuurinen vertaisuus erityisesti sosiaalisen tuen muodossa, kulttuuritulkkaus, jolla pyritään vahvistamaan luottamusta viranomaisia kohtaan, edunvalvontaan ja oikeuksien tiedostamiseen, itsetunnon ja identiteetin vahvistaminen, elämän perusasioiden vahvistaminen sekä kriminologeenisten ja antisosiaalisten asenteiden purkaminen.

Miestyön vetäjä Mertsi Roth kertoo, että hankkeessa sorvattiin naistyössä kehitetyn kuntouttavan VOIVA-mallin työkaluja mieslähtöisiksi. Tuloksena syntyi VOITTO-toimintamalli.

– Monet asiakkaat ovat tunteneet minut ennestään seurakuntatyön kautta, mikä on helpottanut työtä. Ymmärrän elämän haasteet samasta kulttuurista käsin. Pyrin luomaan vuorovaikutuksen samalta viivalta enkä ohjaamaan ryhmä- ja yksilökeskusteluja ylhäältä päin. Kun luottamus on syntynyt, ryhmässä asioita pystytään yleensä käsittelemään hyvinkin syvällisesti ja ehkä muuttamaan käyttäytymistä.

Myös Suomen Romanifoorumi tekee vankilatyötä sekä katutyötä nuorten parissa. Toimintaan kuuluu säännölliset vierailut vankiloihin ja toimintakeskus Kipinä. Vankiloissa pidettyjen teemapäivien aiheena ovat olleet mm. arvot ja asenteet, vanhojen ja nuorten yhteyden rakentaminen, työnhakutaidot, omien ennakkoluulojen kohtaaminen, tulevaisuusvisiointi ja kulttuurin kehittäminen.

 
Julkaistu 14.12.2018
Sivun alkuun |