Pauliina Lampela

Kauppakeskuksen järjestyksenvalvoja nuorten kohtaajana

Vuodesta 2012 alkaen Nuorten Palvelu ry. on tehnyt työtä kauppakeskusten ja vartiointialan yritysten kanssa tavoitteenaan parantaa tiloissa aikaansa viettävien nuorten ja tilojen henkilökunnan välistä kanssakäymistä.

Kauppakeskukset tarjoavat nuorille lämpimiä, viihtyisiä ja turvallisia sisätiloja, joissa voi tavata kavereita ja viettää aikaa. Ostosten tekemisen lisäksi nuoria vetävät kauppakeskuksiin juuri niiden tarjoamat sosiaaliset mahdollisuudet. Osa viettää kauppakeskuksissa aikaa jopa päivittäin useita tunteja; tällöin kauppakeskus on nuoren elämän kannalta tärkeä kasvuympäristö. Kohtaamisia näillä nuorilla tapahtuu henkilökunnan ja erityisesti kauppakeskusten järjestyksenvalvojien kanssa. Näissä kohtaamisissa on paljon mahdollisuuksia, tai ainakin näin me Nuorten Palvelu ry:ssä asian näemme.

Nuorisotyöllä ei ole mahdollista olla aina ja kaikkialla paikalla, joten olemme vieneet nuorisotyöllistä osaamista kauppakeskusten omistajille ja hallinnoijille sekä nuoria työssään paljon kohtaavilla järjestyksenvalvojille ja vartijoille. Toiminnassamme on tärkeää ottaa mukaan niin nuoria kohtaavat aikuiset kuin itse nuoretkin.

Nuorten oma järjestyksenvalvoja

Nuorten oma järjestyksenvalvoja eli Noja on vartiointiliikkeen palveluksessa oleva järjestyksenvalvoja, jolle on annettu koulutusta ja työaikaa nuorten kanssa toimimiseen jopa kasvattavalla työotteella. Työmuodon on kehittänyt Nuorten Palvelu ry. yhdessä kauppakeskuksia omistavan ja hallinnoivan Citycon Oyj:n sekä turvallisuusalan yritys Securitas Oy:n kanssa. Vuoden 2018 lopussa nuorten omia järjestyksenvalvojia on toiminnassa Tampereen Koskikeskuksessa, Vantaan Myyrmannissa ja Lappeenrannan IsoKristiinassa. Lisäksi koulutus on käynnissä tai alkamassa Espoon Isossa Omenassa ja Lahden Triossa. Lähes kaikissa näissä kauppakeskuksissa toimii kaksi Nojaa. Vuodelle 2019 on lisäksi sovittu ainakin kaksi uutta Noja-kohdetta ja alustavia suunnitelmia toiminnan laajennuksesta on aina vuoteen 2021 asti.

Työ on selvästi osoittautunut halutuksi, ja se on kerännyt hyvää palautetta niin nuorilta, Nojilta itseltään, kauppakeskuksilta, vartiointialan yrityksiltä kuin poliisilta, nuorisotyöltä ja sosiaalityöltäkin. Nojien työn tuloksista on vasta alustavia arvioita, mutta tiedämme kauppakeskuksen tilanteen nuorten kanssa rauhoittuneen kaikissa kauppakeskuksissa, joissa Noja tai Nojat työskentelevät. Nuoret ovat kokeneet Nojat helposti lähestyttäviksi turvallisiksi aikuisiksi, joille voi jutella. Nojat tuntevat kauppakeskuksissa paljon aikaansa viettävät nuoret usein nimeltä ja myös Nojat ovat nuorille tuttuja etunimeltään. Tuttuus onkin yksi tärkeistä tavoitteista toiminnassa, sillä tiedämme sen jo itsessään rauhoittavan ja helpottavan yhteistä eloa.

Nojat nuorten tukena

Nuorten omat järjestyksenvalvojat käyttävät valtaosan työajastaan ihan vain jutteluun nuorten kanssa: keskusteluja käydään mm. koulusta, pyhien vietosta ja Nojan työstä. Huomionarvoista on erityisesti se, että tätä tehdään paljon ilman muuta syytä kuin nuorten kanssa keskustelu ja tutuksi tuleminen. Lisäksi Nojat puuttuvat mm. nuorten häiriökäytökseen, päihteiden käyttöön ja rikoksiin ensisijaisesti keskustelemalla. Toimenpiteinä on toki edelleen yhteistyö esimerkiksi poliisin tai vanhempien kanssa sekä kiinniotot ja nuorten siirtäminen pois alueelta. Mutta näitä harvoin tehdään ilman tilanteessa ja usein sen jälkeenkin käytyjä keskusteluja ja nuoren käytöksen reflektointia yhdessä nuoren kanssa.

Nojat kohtaavat työssään myös apua ja tukea tarvitsevia nuoria. Tiedämme esimerkiksi nuorten tulevan tutun Nojan puheille kauppakeskukseen nimenomaan saadakseen apua silloinkin, kun avun tarve on syntynyt muualla. Lisäksi Nojat puuttuvat kauppakeskuksessa näkyvään kiusaamiseen, häirintään ja muihin huolta aiheuttaviin tilanteisiin. Mieleenpainuvimpana yksittäistapauksena on erään nuoren tarina siitä, kuinka hän onnistui rankan kamppailun jälkeen irtautumaan huumeista yhden Nojamme tukemana.

Nuorten kohtaamisen lisäksi Nojien työhön kuuluu yhteistyö alueen oleellisten verkostojen kanssa, joiden kautta nuorten asioita voidaan edistää yhdessä. Nojat ovat mukana erilaisissa verkostoissa ja tekevät hyvinkin tiivistä yhteistyötä paitsi poliisin myös esimerkiksi nuorisotyön, sosiaalityön ja koulun kanssa. Näin nuorten keskuudessa liikkuviin ilmiöihin ja huoliin voidaan pureutua tehokkaammin ja vaikuttavammin.

Kontrollia, kohtaamista, kasvatusta?

Kasvatus tai kasvattajana toimiminen on vastuullinen tehtävä ja ehkä pelottavakin. Kaikki nuorisotyöntekijätkään eivät halua itseään määritellä kasvattajaksi ja Nojamme eivät tästä suuresti poikkea. Kasvatus on systemaattista ja mielellään suunnitelmallista aikuisvaikutusta nuoreen, dialogista vuorovaikutusta ja nuoren tunnustamista omaksi persoonakseen. Kasvatus on rajoja ja rohkaisua. Käytännössä Nojien työssä näkyy monia kasvatuksellisia elementtejä ja heidän koulutuksessaan on pyrkimys tehdä näistä tiedostettuja. Jotain kasvatuksellista työssä siis on.

Ehkä kuitenkin helpompi on puhua nuoren kohtaamisesta ja siitä, että Noja on nuorille luotettava aikuinen nuorten omilla reviireillä eli siellä missä nuoret muutenkin ovat. Olen usein kuullut, että nuoren terveen kasvun yksi edellytys on se, että hänellä on vähintään yksi turvallinen aikuinen elämässään. Tällaisia aikuisia tarvitaan saataville myös silloin kun koti, koulu tai harrastukset eivät niitä syystä tai toisesta pysty tarjoamaan. Kauppakeskuksissa aikaansa viettäville nuorille se vartija tai järjestyksenvalvoja voi tämän tarjota ja Noja-toiminnassa työstä on tehty satunnaisuuden sijasta tavoitteellista sekä rakenteellista.

Nuoret mukaan

Noja-toiminnan lisäksi teemme yhteistyötä kauppakeskusten ja vartiointialan yritysten kanssa nuorten kanssa toimimisen ja nuorten osallisuuden edistämiseksi. Nuoret ovat mm. osallistuneet kauppakeskusten rakennusvaiheen suunnitteluun esimerkiksi Espoon Isossa Omenassa ja Oulun Valkeassa. Uskomme, että nuoret pitävät tiloja enemmän ominaan ja tiloista pidetään parempaa huolta, kun he pääsevät itse konkreettisesti vaikuttamaan. Samalla nuoret saavat kokemuksen osallisuudesta ja vaikuttamisesta heille tärkeissä vapaa-ajan tiloissa. On mahtavaa nähdä, kuinka kiinnostuneita ja keskittyneitä usein muuten kovin levottomasti ja harvoin vaikuttamassa mukana olevat nuoret ovat ideapajoissamme olleet.

Yksi hauskimpia toimintamallejamme on kokonaisen yön viettäminen kauppakeskuksessa erilaisen toiminnan parissa. Mukana on niin nuoria kuin kauppakeskuksen henkilökuntaakin. Yön tavoitteena on tulla tutuiksi ja tarjota nuorille oma erilainen kokemus ajanvietosta heille tärkeässä vapaa-ajan tilassa. Tilassa olon yhteisiä pelisääntöjäkin olemme tehneet nuorten kanssa muutamaan kauppakeskukseen ja erityisesti useampaan ABC-liikennemyymälään. Nuoret sitoutuvat sääntöihin helpommin silloin kun ne on itse tehty ja ne ovat nuorten näköiset. Henkilökunta puolestaan kokee säännöt hyvänä tukena silloin kun nuorten käytökseen tarvitsee syystä tai toisesta puuttua.

Parhaimpiin tuloksiin päästäänkin juuri silloin kun sekä kauppakeskuksessa aikaansa viettävät nuoret että kauppakeskuksen henkilökuntakin ovat työssä mukana. Uusissa Noja-kohteissa toteutamme tästä syystä aina Nojan koulutuksen lisäksi nuorten osallisuutta vahvistavaa toimintaa ja koulutamme myös muun henkilökunnan nuorten kohtaamisen perusteissa. Tavoitteena on, että nuoret kokevat pystyvänsä vaikuttamaan heille tärkeään tilaan ja saavansa olla kauppakeskuksessa. Ja että henkilökunnalla on työkaluja nuorten kanssa toimimiseen rakentavalla tavalla.

Kirjoittaja toimii asiantuntijana valtakunnallisessa nuorisokasvatusjärjestössä Nuorten Palvelu ry:ssä, joka täyttää 50 vuotta vuonna 2019. Lisää toiminnasta www.nuortenpalvelu.fi.

 
Julkaistu 14.12.2018
Sivun alkuun |