Kimmo Haapakangas

Kansainvälinen rikosluokitus auttaa maiden vertailussa

Luokituksen tarkoituksena on parantaa kansainvälisten rikostilastojen laatua, yhtenäistää rikostilastoja ja helpottaa kansainvälisten tietojen vertailtavuutta. Lisäksi sen on tarkoitus tukea YK:n kestävän kehityksen indikaattorien tuottamista.

Kansainvälinen rikosluokitus (International Classification of Crimes for Statistical Purposes eli ICCS) on YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston (UNODC) johdolla kehitetty luokitus. Sen ensimmäinen versio hyväksyttiin YK:n tilastokomissiossa maaliskuussa 2015 ja rikoksentorjunnan ja rikosoikeuden komissiossa (CCPJ) toukokuussa 2015.

Kansainvälinen rikosluokitus muodostuu 11 pääryhmästä, jotka jakautuvat neliportaisiksi alaryhmiksi. Pääryhmät on muodostettu siten, että niiden avulla on helppo seurata suurempia trendejä rikollisuudessa: esimerkiksi seksuaalirikollisuuden tai korruption kehitystä.

Monien maiden, myös Suomen, kansallisessa tilastoinnissa käyttämä luokitus perustuu lainkohtiin, mikä hankaloittaa kansainvälistä vertailua ja raportointia. Kansalliset luokitukset ovat monesti muodostuneet tarpeesta seurata mm. lainsäädännön vaikutuksia ja niille on siten tarvetta myös jatkossa. ICCS-luokitus perustuu teonkuvauksiin, joten se tarjoaa kehikon, joka mahdollistaa eri lähteistä (hallinnolliset aineistot ja kyselytutkimukset) tulevan tilastotiedon kansallisen ja kansainvälisen vertailun. ICCS-luokituksen tarkoituksena onkin luoda eri kyselyihin ja raportointeihin yhtenäinen kuvaus eri rikoksille.

Vertailua tarvitaan mm. kansainvälisten sopimusten noudattamisen seurannassa (Istanbulin sopimus jne.). Kaikki uudet ja meneillään olevat EU- ja YK-tason rikostiedonkeruut tulevat perustumaan ICCS:ään.

Luokituksen käyttöönotto Suomessa

Suomen osalta luokituksen käyttöönottoa on edistetty mm. laatimalla koodiston vastaavuustaulukko, jossa kaikille kansallisen koodiston runsaalle 1 000 koodille on haettu ICCS-luokitusta vastaava koodi. Suomi oli myös ensimmäinen maa, jossa koko kansallinen koodisto on käännetty ICCS-luokitukseen. Suomella on myös edustaja luokituksen asiantuntijaryhmässä.

Suomessa ICCS-luokituksen käyttöönotto on ollut lähinnä Tilastokeskuksen vastuulla, mutta sen käyttöönoton edistämiseksi ja läpikäymiseksi ollaan kokoamassa asiantuntijaverkostoa mm. Poliisiammattikorkeakoulun, oikeusministeriön, Valtakunnansyyttäjäviraston ja Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin kanssa.

ICCS-luokituksen käyttöönotto on periaatteessa helppoa: yhdistetään vain kansallisen lainkohtiin perustuvan luokituksen koodit parhaiten sopivaan ICCS-luokkaan. Poliisin PATJA-aineiston osalta tämä on tehty Tilastokeskuksessa hyödyntäen myös poliisin kirjaamia teontarkenteita. Syyttäjäpuolen RITU-aineistossa tällaisia teontarkenteita ei ole, joten esimerkiksi ICCS-luokituksen murtoja koskevaan osioon ei saada mitään tietoja. UNODC:n ohjeistuksen mukaan tällaisissa tapauksissa voisi päätellä syyttäjän käsittelemien murtojen määrä sen perusteella, mikä on murtojen osuus poliisin tietoon tulleista varkausrikoksista.

Suomessa kansallisen rikosluokituksen sovittaminen ICCS-luokitukseen on loppusuoralla ja alustavia lukuja voidaan julkaista. Toki jotain kohtia ICCS-luokituksesta ei voida täyttää esimerkiksi sen takia, että kyseinen teko ei ole rikos Suomessa tai nykyisen kansallisen tilastoinnin tarkkuus ei ole riittävä. Tällaisia ovat esimerkiksi pakkoavioliitto (ICCS 020292), joka ei ole Suomessa oma rikosnimike tai monet ICCS-luokituksen 10. ryhmän ympäristörikokset: Nykyisellä tilastointitarkkuudella ei ole mahdollista sanoa vaikkapa ympäristön turmelemisesta (RL 48:1§), kohdistuuko teko ilmaan, vesistöön vai maaperään.

Taulukossa 1 on Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston mukaiset rikosluvut muutettuna ICCS-luokitusta vastaaviin pääryhmiin. Tässä suurimman ryhmän muodostavat "09. Rikokset yleistä turvallisuutta ja valtion turvallisuutta vastaan". Ryhmä on erityisen suuri, sillä sen alakohtaan (0907 Vahinkoa aiheuttamaton liikennerikkomus) kuuluvat miltei kaikki liikennerikokset ja rikkomukset. Tämä tulee tosin muuttumaan tieliikennelain kokonaisuudistuksen myötä.


Taulukossa 2 on avattu 10. pääryhmän ympäristörikokset tarkemmalle tasolle. Taulukosta näkyy, että ympäristörikoksia ei saada juurikaan luokiteltua kakkostasoa tarkemmalla tasolla. Vaikka kymmenettä pääryhmää ei saada täytettyä kovinkaan tarkasti, tilanne on parempi useissa muissa pääryhmissä.


Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston ja syytetyt, tuomitut ja rangaistukset tilastojen tietoja on jatkossa tarkoitus julkaista sekä kansallisella luokituksella että ICCS-luokituksella.

Lisätietoa luokituksessa UNOCD:n sivuilla www.unodc.org/unodc/en/data-and-analysis/statistics/iccs.html.

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilasto­keskuksen väestö- ja elinolot -yksikössä ja vastaa rikos- ja pakkokeino­tilastosta.

 
Julkaistu 14.12.2018
Sivun alkuun |