Sonja Tanttari

Foorumissa esillä uusia näkökulmia vankien kuntoutukseen

Rikosseuraamusalan ammattilaisia ja muita toimijoita kokoava vuosittainen Kriminaalityön foorumi järjestettiin jälleen marraskuussa Tampereella. Tilaisuudessa käsiteltiin vankien kuntoutuksen uusia tuulia ja ilmiöitä, kuten digitalisaatiota. Tapahtuman järjestäjänä toimivan Kriminaalihuollon tukisäätiön toimitusjohtaja Sanna Sunikka kertoi säätiön hankkeista, joita on meneillään useita. Säätiö ylläpitää esimerkiksi päihde- ja rikostaustaisten nuorten toimintakeskusta ja toteuttaa vakavien rikosten jälkisovittelua. Säätiön tavoitteina lähivuosille on muun muassa kehittää palvelukonseptiaan eli kokonaisvaltaista kuntoutusta rikostaustaisille ja heidän läheisilleen sekä lisätä vaikuttamistyötä.

Vankilasta vapautuvien päihdekuntoutukselle tunnustusta

Perinteiseen tapaan tilaisuudessa jaettiin 4000 euron Kriminaalihuollon palkinto. Tänä vuonna palkittiin Kalliolan Setlementin Vahvasti tukien -toiminta, jossa tarjotaan maksutonta avokuntoutusta päihdeongelmaisille rikostaustaisille. Tavoitteena on tukea asiakasta päihteettömässä ja rikoksettomassa elämässä, arjen hallinnassa ja asumisessa yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen, kuntien sekä tarvittaessa asumispalveluiden kanssa. Kuntoutus voi alkaa jo vankeusrangaistuksen tai valvotun koevapauden aikana. Se tapahtuu avomuotoisesti pienryhmässä. Ryhmän lisäksi kuntoutuja saa myös yksilöllistä ohjausta. Jokaiselle osallistujalle tehdään henkilökohtainen toipumissuunnitelma. Toiminta on aloitettu Helsingissä vuonna 2009

Kriminaalihuollon tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Kaakinen tilaisuudessa kiitteli Vahvasti tukien -toimintaa sen tarjoamasta kokonaisvaltaisesta, yksilöllisestä ja kannustavasta lähestymistavasta, joka oli perusteena palkinnon myöntämiselle.

Vangeilla keskimääräistä enemmän rahapeliongelmia

Tapahtumassa erikoistutkija Sari Castrén Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoi vankien rahapeliongelmista. Rahapeliongelmia on kartoitettu pilottitutkimuksilla Turun ja Vanajan vankiloissa. Rahapeliongelmia ei tällä hetkellä systemaattisesti seulota tai hoideta Suomen vankiloissa. Pilottitutkimuksessa tutkittiin ongelmapelaamisen esiintyvyyttä ja niihin liittyviä muuttujia sekä vankilatyöntekijöiden tietämystä ongelmapelaamisesta. Tutkimuksen perusteella vangeilla vaikuttaa olevan rahapeliongelmia selvästi enemmän kuin muulla väestöllä keskimäärin. Miesten ja naisten pelaamisessa on yleisellä tasolla eroja: tyypillisesti miehet hakevat pelaamisesta jännitystä ja voittamista, naiset pakoa arjesta. Tutkimukseen vastanneista työntekijöistä suurin osa oli kohdannut vankilassa henkilön, jolla on rahapeliongelma, ja he toivoivatkin lisää koulutusta ongelmapelaamisen kohtaamiseen.

Älyvankilaa kehitetään

Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Pia Puolakka esitteli Älykäs vankila 2020 -hanketta, jossa kehitetään vankien sähköistä asiointia ja vankiloiden digitalisaatiota. Hankkeessa Hämeenlinnan vankilaa ollaan kehittämässä niin, että jokaiseen vankiselliin saadaan sellipäätteet, joita on mahdollista käyttää vankilan oman verkon kautta. Suunnitellulla sellipäätteellä vanki voisi käyttää vankilan omia palveluita ja rajatusti myös ulkopuolisia palveluita, kuten tiettyjä verkkosivuja ja sähköpostia. Puolakka painotti, että digitaidoilla ja sähköisellä asioinnilla vankia valmennetaan rikoksettomaan elämään ja edistetään osallisuutta vankilan ulkopuoliseen yhteiskuntaan. Digitaitojen puute voi edistää syrjäytymistä, sillä ilman niitä arkinen asiointi vaikeutuu selvästi.

Vertaistoiminta tärkeää

Rikostaustaisten ja vankien vertaistoiminnasta kuultiin näkökulmia rikoksiin syyllistyneiltä, jotka toimivat kokemusasiantuntijoina tai vertaistyöntekijöinä. Puheenvuoroissa korostettiin muun muassa, että vankien päihdekuntoutukseen pitää panostaa, sillä useimmille päihdeongelma on pohjana muille ongelmille. Tällä hetkellä moni apua aktiivisesti haluava päihdeongelmainen joutuu odottamaan esimerkiksi katkolle pääsyä. Lisäksi pidettiin arvokkaana, että rikosseuraamusalaa kehittävät asiantuntijat kuuntelevat kokemusasiantuntijoiden mielipiteitä ja todella soveltavat niitä uudistuksissa. Puheenvuoroissa kiiteltiin, että vankilasta vapautuvien siirtymistä siviilielämään tuetaan nykyään varsin kattavasti esimerkiksi kolmannen sektorin palveluissa. Hyvänä esimerkkinä nostettiin esille EU-rahoitteinen KEIJO-hanke, jossa kehitetään kokemusasiantuntijoiden koulutusmallia ja edistetään rikostaustaisten työllistymistä.

 
Julkaistu 14.12.2018
Sivun alkuun |