Riikka Kostiainen

Etninen profilointi ongelmallista

Kolmivuotinen Pysäytetyt-hanke on tutkinut etnistä profilointia Suomessa. Keväällä julkaistun tutkimusraportin (Keskinen ym. 2018) lisäksi hankkeessa on toteutettu multimediasivusto (profiling.fi), joka kertoo etnisestä profiloinnista suurelle yleisölle. Etninen profilointi tarkoittaa kontrollitoimien kohdistamista yksilöön etnisyyden, ihonvärin, uskonnon tai kielen perusteella. Se on syrjivänä käytäntönä ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa. Etninen profilointi tuottaa kokemuksia epäoikeudenmukaisuudesta ja saa sen kohteeksi joutuvat ihmiset tuntemaan, etteivät he kuulu Suomeen, vaikka asuvat ja ovat ehkä syntyneetkin täällä.

Tutkimuksessa on yhdistetty määrällisiä ja laadullisia aineistoja: yksilö- ja ryhmähaastatteluja (N=185), kyselyaineistoja (N=362) ja osallistuvaa havainnointia. Siihen on haastateltu rodullistettujen vähemmistöjen jäseniä, Suomen ja Itä-Euroopan romaneja sekä viranomaisia ja asiantuntijoita.

Tutkimus osoittaa, että rodullistettuihin vähemmistöihin kohdistuu valvontaa monissa kaupunkitiloissa ja useiden toimijoiden taholta. Pysäytykset ja etnisen profiloinnin kokemukset ovat osa näiden vähemmistöjen elämää; ihmiset kohtaavat näitä tilanteita itse sekä kuulevat muiden kertomuksia. Etniseen profilointiin viittaavia tilanteita esiintyy kaduilla ja puistoissa, rautatie- ja metroasemilla, autolla ajaessa, kaupoissa ja kauppakeskuksissa, ravintoloissa ja baareissa, lentokentillä ja satamissa. Haastatellut kertoivat poliisin lisäksi vartijoiden ja järjestysmiesten, rajavartijoiden, tullivirkailijoiden ja myyjien pysäyttäneen tai seuranneen heitä yksinomaan tai suurelta osin etniseen taustaan tai ihonväriin liittyvistä syistä. Etninen profilointi voi myös liittyä siihen, että henkilön epäillään tekevän rikoksia vain siksi, että hän kuuluu tiettyyn ryhmään.

Somalialaistaustaiset sekä Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta lähtöisin olevat kertoivat kyselytutkimuksessa joutuneensa valtaväestön vastaajia selvästi useammin erityisesti vartijoiden kontrollin kohteiksi. Ne vastaajat, joilla oli omia pysäytyskokemuksia ja joiden tuttavia oli pysäytetty aiheetta, luottivat muita vähemmän viranomaisiin, yksityiseen turvallisuusalaan ja suomalaiseen yhteiskuntaan laajemminkin. Ikävät kokemukset johtivat konkreettisesti tiettyjen paikkojen ja tilanteiden välttelyyn.

Poliisin näkemyksiä ulkomaalaisvalvonnasta selvitetty

Tutkija Markus Himanen valmistelee Pysäytetyt-hankkeeseen liittyvää väitöskirjaa. Hän kertoi tutkimuksensa tuloksista Kriminologian ja rikosseuraamusalan tutkimuspäivillä marraskuussa Vantaalla.

Himasen mukaan kaikki tutkimukseen haastatellut poliisit tiesivät, ettei etninen profilointi ole sallittua. Poliisit kuitenkin kuvasivat hyvin erilaisin käsittein sitä, millaisin menetelmin ja millaisten havaintojen perusteella ulkomaalaistarkastusten kohteita valikoidaan. Poliisit mainitsivat esimerkkeinä perusteista satunnaisotannan, ammattitaidon, intuition, suomen kielen taidon tai sen, ettei henkilö näytä kantasuomalaiselta.

Osa poliiseista koki, että ulkomaalaisvalvonnasta annettava ohjeistus ja koulutus on riittämätöntä. Pysäytysten ja henkilöllisyyden tarkastusten rekisteröinti oli puutteellista, etenkin silloin kun pysäytetyt henkilöt osoittautuivat Suomen kansalaisiksi tai heillä oli voimassa oleva oleskelulupa. Himanen pitää ongelmallisena myös, että poliisi ei julkaise ulkomaalaisvalvonnasta tilastotietoa.

Poliisi kuvaa omaavansa laajan harkintavallan, mikä mahdollistaa yleisluontoisille kriteereille perustuvan valikoinnin sen sijaan, että pysäytysten perusteena käytettäisiin yksilöityä tietoa, joka liittyy mahdolliseen ulkomaalaislain rikkomiseen. Himanen arvioi, että ulkomaalaisvalvonnan käytännöt ovat suhteellisen politiikkavetoisia. Hänen mukaansa tarvitaan keskustelua yksityissektorin roolista, vähemmistöryhmien institutionaalisesta syrjinnästä ja tilastoinnin puutteista.

Vankien radikalisoituminen kiinnostaa

Huomattava osa kaksipäiväisten tutkimuspäivien esityksistä käsitteli radikalisaatiota, monet näistä tutkimuksista oli opinnäytteitä. Esityksistä tuli selvästi esille ilmiön tunnistamisen ongelmat vankiloissa ja huoli väärin perustein tehdyistä havainnoista. Ääri-islam nähtiin haastatteluissa muita ääriajattelun muotoja vaarallisempana, mikä vaikuttaa raportoitiin. Vankiloiden työntekijät tarvitsivat koulutusta ilmiön tunnistamiseen ja tukea työskentelyyn. Rikosseuraamuslaitoksessa nähtiin tarvetta kuntouttavalle ohjelmatoiminnalle ja väkivaltaisen radikalisoitumisen vastaiselle ohjelmalle.

Keskinen, Suvi ym. (2018) Pysäytetyt – Etninen profilointi Suomessa. Svenska social och kommunalhögskolan Notat 2/2018.

 
Julkaistu 14.12.2018
Sivun alkuun |