Anni Ahtola & Iina Yläpihlajajärvi

Ennaltaehkäisy painopisteeksi

SeriE-hanke tarjoaa maksutonta, matalan kynnyksen tukipalvelua henkilöille, joilla on huoli lapsiin kohdistuvista fantasioistaan ja mieltymyksistään. Hankkeen tavoitteena on estää ennalta lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia.

Pääkaupunkiseudulla alkoi tämän vuoden alussa kolmivuotinen, veikkausvaroin tuettu SeriE-hanke, jonka päätavoitteena on ennaltaehkäistä alle 16-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Sexpo ja Kriminaalihuollon tukisäätiö. Toimintamuodot ovat matalan kynnyksen tukipalvelu asiakkaille sekä verkostotyö, jota tehdään pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisesti.

Hankkeen asiakasryhmä muodostuu henkilöistä, joilla on kohonnut riski syyllistyä lapsiin kohdistuvaan seksuaalirikokseen ja jotka ovat huolissaan omista ajatuksistaan, fantasioistaan ja toiminnastaan lapsia kohtaan. Asiakkaalla voi olla tarve käsitellä seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa, oli asiakkaalla jo takanaan tekoja tai ei. Rikosprosessin aikana, kun asiakasta epäillään lapsiin kohdistuvasta seksuaalirikoksesta, voivat myös läheiset olla kriisiavun tarpeessa. Rikosseuraamuksen piiristä vapautuneille asiakkaille hanke tarjoaa kuntoutusjatkumon siviilissä.

– Olisi hyvä, että asiakas pääsisi avun pariin matalalla kynnyksellä mahdollisimman pian. Usein asiakas pelkää paljon vastaanotolle tulemista, mutta kokee suurta helpotusta huomatessaan, että hänet kohdataan arvostavasti. Tekoja emme tietenkään voi hyväksyä. Asiakkaille olemme usein ainoa tuki, joka tietää heidän mieltymyksestään. Asiakas voi luottaa siihen, että meillä työntekijöillä on tietoa ja osaamista eikä hänen tarvitse kannatella työntekijää, vaan voi olla heikko ja ottaa apua vastaan, kertoo Patricia Thesleff, joka työskentelee hankkeessa erityisasiantuntijana ja seksuaaliterapeuttina. Hankkeen asiakastyöstä vastaa Thesleffin lisäksi erityisasiantuntija ja seksuaaliterapeutti Anna Kolster-Weckström.

Asiakastyössä pohditaan mielekästä elämää ja seksuaalisuutta

Tekijälähtöisellä työskentelyllä tavoitellaan sekä yksilötason että yhteiskunnallisen tason vaikutuksia. Tarjottu tuki mahdollistaa paremman elämänhallinnan ja dynaamisiin riskitekijöihin vaikuttamisen. Ennaltaehkäisevä toiminta on yhteiskunnan näkökulmasta merkityksellistä niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin.

Vastaanotolla asiakkaan tilanne kartoitetaan, jotta hänelle voidaan tarjota tilanteeseen ja tarpeisiin vastaavaa palvelua. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja luottamuksellisuuteen. Asiakkaan tuen tarpeesta riippuen voidaan käydä läpi Rikosseuraamuslaitoksen akkreditoimaa Uusi suunta -yksilökuntoutusohjelmaa, jonka käyttöön työntekijät ovat kouluttautuneet. Asiakas voi esimerkiksi aloittaa kuntoutusohjelman ennen täytäntöönpanon alkua tai jatkaa aiemmin aloitettua ohjelmaa. Uusi suunta -ohjelman lisäksi asiakkaille tarjotaan seksuaalineuvontaa ja -terapiaa.

Hankkeessa tehdään yhteistyötä viranomaisten, sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien ja muiden järjestöjen kanssa. Moniammatillisella yhteistyöllä asiakkaalle voidaan taata hänen elämäntilanteeseensa parhaiten sopiva palvelukokonaisuus.

– Hankkeen yhteistyökumppaneiden ja verkoston osaaminen on todella tärkeää. Verkostotyö mahdollistaa moniammatillisen työskentelyn, joka on tämän asiakasryhmän kannalta usein tarpeen, Kolster-Weckström kertoo.

Verkostotyössä kehitetään palveluja ja jaetaan osaamista

Hankkeessa koordinoidaan pääkaupunkiseudulla toimivaa SeriE-verkostoa, joka on perustettu jo vuonna 2015. Verkosto yhdistää rikosseuraamusalan, sosiaali- ja terveydenhuollon ja järjestöjen työntekijät, joilla on kokemusta seksuaalirikostematiikan parissa työskentelystä. Verkoston tavoitteena on yhdistää näiden asiantuntijoiden osaaminen palvelupolkujen selkeyttämiseksi ja asiakasohjauksen tehostamiseksi.

Verkostossa jaetaan osaamista, käsitellään kentältä nousevia, ajankohtaisia teemoja sekä kartutetaan tietoa ja osaamista seksuaalirikollisuuteen liittyvistä aiheista. Verkoston jäsenten moniammatillinen tausta mahdollistaa ilmiön tarkastelun monista eri näkökulmista ja siten uusien näköalojen löytämisen omaan työskentelyyn.

– Rikosseuraamusalalla on erityistä osaamista hankkeemme kohderyhmien kanssa työskentelystä. Tätä osaamista olisi tärkeää jakaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen pariin, jotta ennaltaehkäisevää työtä saataisiin tehostettua, Thesleff toteaa.

Tuen saanti varhain tärkeää

Lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa uusintariski on suhteessa muihin rikostyyppeihin alhainen. On siis perusteltua puuttua siihen, että rikos jää kokonaan tekemättä. Ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa tukea on kuitenkin ollut pitkään saatavilla vasta Rikosseuraamuslaitoksen piirissä eli silloin, kun rikos on jo tapahtunut.

Suomessa toimii SeriE-hankkeen lisäksi kolme muuta, matalan kynnyksen tukipalvelua. Oulussa toimiva SERITA-hanke ylläpitää vastaanottoa ja puhelinpalvelua, johon asiakas voi soittaa nimettömästi. Välitä! -seksuaaliväkivaltayksikkö tekee asiakastyötä tekijöiden kanssa Tampereella. HUSin Mielenterveystalo ylläpitää Pelastakaa Lapset ry:n, RSKK:n ja HUSin yhteistyössä tuottamaa lapsikohteisen seksuaalisuuden omahoito-ohjelmaa.

– Lapsikohteista seksuaalisuutta kiinnostusta kokeva tulee usein tietoiseksi kiinnostuksestaan jo teini-iässä. Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tekijöistä vain alle puolet kokee ensisijaista seksuaalista kiinnostusta lapsia kohtaan. Rikosseuraamuksen piiriin päätyneet kertovat, että he olisivat tarvinneet tietoa ja tukea jo paljon varhaisemmassa vaiheessa. Jos olisi ollut joku, kenelle kertoa asiasta ja joka olisi voinut ottaa asian vastaan hätääntymättä, on mahdollista, että rikos olisi jäänyt kokonaan tekemättä, Kolster-Weckström kertoo.

Ahtola on yhteiskuntatieteilijä ja seksologi, joka työskentelee Kriminaalihuollon tukisäätiöllä SeriE-hankkeen verkostokoordinaattorina. Yläpihlajajärvi taas on rikosseuraamusalan sosionomi, joka suoritti syventävän harjoittelun hankkeessa.

 
Julkaistu 14.12.2018
Sivun alkuun |