Julia Saarholm & Heikki Turkka

Bunkkeritiimi kohtaa pitkittyneitä nuorten konflikteja

Aseman Lapset ry:n Bunkkeritiimi työskentelee nuorten rikosten ja konfliktien parissa. Tiimin työmuotoja ovat katusovittelu-, K-0- sekä Pasila-hanke. Niissä tehdään ammatillista sovittelua, verkostotyötä ja kuljetaan rinnalla.

Yhteistä Bunkkeritiimin työmuodoille on, että asiakkuudet ohjautuvat poliisilta tai sovittelutoimiston kautta hankkeille. Hankkeissa kohdataan nuoria, jotka oirehtivat rikoksilla tai joilla on vakavia uhrikokemuksia. Bunkkeritiimin osaamista toivotaan myös monimutkaisiksi äityneiden konfliktien selvittelyyn. Näitä ovat erityisen pitkittyneet koulukiusaustapaukset ja erilaiset paikalliset nuoriin liittyvät laajat ilmiöt. Työmuotojen tehtävänä ei ole korvata olemassa olevia palveluita, vaan enemmänkin tehostaa niiden toimintaa.

Katusovittelussa hyödynnetään restoratiivista sovittelua. Lisäarvona lakisääteiseen rikos- ja riita-asioiden sovitteluun on se, että toisena sovittelijana on kasvatusalan ammattilainen. Sovittelu vapaaehtoisvoimin vedettynä on heikko sen vuoksi, että interventio jää irralliseksi nuoren elämästä ja muista tukipalveluista. Tuomalla alueella toimivia ammattilaisia mukaan sovitteluihin, pystytään tarjoamaan kokonaisvaltaisempaa konfliktin käsittelyä kuin sovittelutoimistot yksinään.

K-0:ssa puututaan pitkittyneisiin koulukiusaustapauksiin, joissa konflikti on tullut jo poliisin tietoon. Keskeistä toiminnassa on se, että koulun ja konfliktin osapuolten tueksi tulee koulun ulkopuolinen toimija. K-0 aloittaa työskentelyn analysoimalla konfliktia oleellisten osapuolten kesken. Usein K-0 tullessa paikalle on konflikti vaikuttanut raskaasti erityisesti pitkään kiusaamista kokeneeseen nuoreen ja näkyy runsaina poissaoloina koulusta tai jopa siinä, että koulunkäynti on lopetettu kokonaan. Kun konflikti on analysoitu, mietitään, keitä kaikkia toimijoita tarvitaan yhteistyöhön. Ammattilaisverkoston kesken sovitaan toimenpiteistä, joita on tärkeää myös seurata. Toimenpiteiden vaikutusten kartoittamisen jälkeen tilanne on useimmiten rauhoittunut niin, että tilanteen jatkohoito voidaan siirtää koulun hoidettavaksi.

Pasila-hanke on tuorein toimintamuotomme. Tässä tehdään tiivistä yhteistyötä Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän kanssa. Hankkeen kasvattajat toimivat nuoren rinnalla kulkijana, vahvistavat nuoren ja perheen luottamusta olemassa oleviin palveluihin ja tätä kautta pyritään vähentämään riskejä uusiin rikoksiin.

Konfliktien analysoinnista niihin puuttumiseen

Konfliktit ovat kuin jäävuoria. Näemme ja kuulemme yksittäisiä tekoja, joissa on nähtävissä tekijä ja uhri. Tämä on jäävuoren huippu. Pinnan alla on paljon asioita, jotka jäävät monilta konflikteihin puuttuvilta ihmisiltä huomaamatta. Konflikteihin liittyy osallisten subjektiiviset kokemukset tapahtuneesta. Pitkittyneissä konflikteissa tulee tehdä näkyväksi historiaa, mistä konflikti on saanut alkunsa ja miten se on edennyt. Seuraukset esimerkiksi koulukiusaustapauksessa voivat vaikuttaa paitsi osapuoliin myös heidän perheisiinsä, luokkaan ja jopa koko kouluun. Laajimmissa konflikteissa, joiden hoitamisessa olemme olleet mukana, vaikutukset ovat levinneet koko lähiöön ja aiheuttaneet paljon turvattomuuden tunnetta ja huhupuheita. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää, että mietitään, miten koko konfliktiin voidaan puuttua.

Filosofofi Bertrand Russellin mukaan tekemällä yhden väärän olettamuksen pitäen sitä totuutena, voivat kaikki valitsemamme toimenpiteet olla vääriä, vaikka koemme tekevämme oikein. Väärän olettamuksen mukaan toimiminen on yleistä konflikteissa, joissa puututaan vain jäävuoren huippuun. Tällöin teemme paljon työtä konfliktin ratkaisun eteen, mutta osapuolet eivät kuitenkaan koe, että tilanne on parantunut, eikä konfliktia saada ratkaistuksi.

Kriisiytyneissä konflikteissa toimimiseen kehitetty malli

Dave Snowden on kehittänyt taloushallinnon kriisitilanteiden johtamiseen Cynefin työkalun. Bunkkeritiimi on kehittänyt tästä mukautetun työkalun, joka sopii ihmisten välisten laajojen konfliktien käsittelyyn ja uusien toimintamallien luomiseen vaikeissa tilanteissa.



Työkalua voi hahmottaa oheisen kaavion avulla, jossa oikealla puolella on järjestyksessä olevia toimintoja ja palveluita. Näillä on selkeät toimintamallit ja rakenteet. Suomalaisia peruspalveluita voimme kutsua parhaiksi käytännöiksi. Näitä ovat mm. perusopetus, terveydenhuolto, kolmannen sektorin toiminnot ja 112. Suurin osa lapsista ja nuorista pärjää näillä olemassa olevilla rakenteilla ja pysyy hyvin mukana. Sitten on erityispalveluita, jotka vaativat erikoisosaamista ja joita tarjotaan sellaisille nuorille, jotka eivät jostain syystä pärjää peruspalveluilla. Näitä ovat mm. oppilashuolto, erityisnuorisotyö, lastensuojelu ja Ankkuri. Näitä kutsumme hyviksi käytännöiksi. Hyvät ja parhaat käytännöt tekevät yhteistyötä keskenään ja suurin osa tapahtuvista konflikteista yksilöillä, perheillä tai ryhmillä saadaan ratkaistua näiden avulla.

Pitkittyneissä konflikteissa valutaan usein sekasortoiseen tilaan, jossa ei auta, vaikka kuinka lisäisimme toimintaa perus- ja erityispalveluiden piirissä. Epätietoisuuden tilasta voidaan joissain tapauksissa päästä pois hyvien ja parhaiden käytäntöjen avulla, mikäli joku taho ymmärtää juuri oikean tuen piiriin ohjata ja tilanne selkeästi helpottuu.

Kaavion vasemmalla puolella ollaan puolestaan epäjärjestyksen tilassa. Siellä eivät toimi olemassa olevat valmiit toimintatavat, vaan jokaista konfliktia tulee tutkia yksilöllisesti. Pitkittyneessä tilanteessa ajaudumme niin sanottuun hallitsemattomaan tilaan, jossa kaikilla osallisilla on hyvin hankalaa olla, ellei joku taho ota konfliktin selvittämisessä johtajuutta. Usein tilanteen puolueetonta käsittelyä helpottaa, jos prosessinjohto tulee ulkopuolelta, mutta lievemmissä konflikteissa riittää johtajuuden ottaminen sisältä käsin. Tässä vaiheessa täytyy analysoida konfliktia ja sen laajuutta. Nopeita ensiaputoimia tulee tehdä tarpeen mukaan. Aluksi on tärkeää, että ei ruveta liian suuriin toimiin, sillä hallitsemattomassa vaiheessa tämä voi pahentaa tilannetta.

Työtä jatketaan siten, että pohditaan, keitä kaikkia tarvitaan ratkaisemaan tilannetta. Ollaan niin sanotussa kompleksisessa tilassa. Kaaosvaiheen tietoa jaetaan niille toimijoille, joiden panosta tarvitaan tilanteen ratkaisuun, ja yhdessä valitaan luoviakin keinoja, joilla helpottaa tilannetta. Sovittuja toimenpiteitä seurataan ja tarvittaessa niihin tehdään muutoksia. Konfliktin ratkaisu tällä tavoin lisää useimmiten yhteisön valmiuksia ratkaista tulevia konflikteja ilman ulkopuolista prosessin johtajaa.

Työtä katvealueilla

Kaikille Bunkkeritiimin toiminnoille on yhteistä se, että konflikteja pyritään analysoimaan, tekemään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja lopulta palauttamaan tilanteiden käsittelyt olemassa olevien palveluverkostojen käsiin. Työllä täytetään niitä katvealueita, joita olemme vuosien varrella huomanneet erilaisten konfliktitilanteiden hoitamisessa. Konfliktien ratkaisuun ei ole patenttiratkaisua, vaan se vaatii joka kerta tutustumista konfliktiin ja sen osapuoliin.

Kirjoittajat työskentelevät Aseman Lapset ry:ssä. Turkka on hankepäällikkö Katusovittelu-, K-0- ja Pasila-hankkeissa ja Saarman toimii Bunkkeritiimissä kasvattajana ja kouluttajana.


 
Julkaistu 14.12.2018
Sivun alkuun |