Haaste 4/2018

Uusi kontrolli?

Artikkeleita

Oikeussosiologian professori Anne Alvesalo-Kuusi Turun yliopistosta tutkii kontrollia ja vallankäyttöä. Hän muistuttaa, että lainsäädäntö on poliittinen prosessi, jossa eri näkökulmat kamppailevat. Myös oikeustieteen opiskelijoille on tärkeä opettaa lainsäädännön syntyprosessi.

Turvallisuudesta on muodostunut vastaansanomaton arvo, jonka avulla lähes mikä tahansa ilmiö voidaan esittää uhkaavana ja siten kontrollitoimia vaativana. Turvallisuutta käytetään myös lainsäädännön kontekstissa esimerkiksi rajoittamaan yksilöiden perusoikeuksia. Turun yliopistossa käynnissä olevan projektin ensimmäisten tulosten mukaan turvallisuuden mainitseminen hallituksen esityksissä on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 1991 vuoteen 2017. Projektissa keskitytään seuraavaksi tarkastelemaan yksityiskohtaisemmin lakimuutosten perustelemista turvallisuudella.

Turvallisuusalan kasvu synnyttää keskustelua ja tutkimusta

Vuodesta 2012 alkaen Nuorten Palvelu ry. on tehnyt työtä kauppakeskusten ja vartiointialan yritysten kanssa tavoitteenaan parantaa tiloissa aikaansa viettävien nuorten ja tilojen henkilökunnan välistä kanssakäymistä.

Lastensuojelulaitosten kontrollikäytännöt ovat tänä syksynä herättäneet runsaasti julkista keskustelua. Nykykäytäntöihin liittyvät puutteet ovat lainsäädäntöuudistusten kohteina, mutta myös kontrollitoimenpiteiden konkreettinen ohjaus, tapausten tilastointi, valvonta ja vakiintuneet työkulttuurit kaipaavat ravistelua. Lapsen perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta ongelmallisten käytäntöjen tietoon tuleminen on edelleen sattumanvaraista.

Vankiperheiden leirillä katsotaan tulevaisuuteen ja huolehditaan siitä, että myös lapsilla on kaikki hyvin.

Vapautuvan vangin työllistyminen tukee hänen sijoittumistaan yhteiskuntaan ja vähentää rikosten uusimista. Vankeusaika mahdollisuutena! -hankkeessa on kehitetty konkreettisia työmuotoja vankien työllistymisen edistämiseksi.

Oikeusministeriön johdolla työskennellyt ns. hyvien käytäntöjen työryhmä on saanut puolitoistavuotisen työnsä päätökseen. Sen mielestä viranomaisten menettelytapoja rikosprosessissa on kehitettävä ottamaan paremmin huomioon rikoksen uhrien tarpeet. Työryhmä ehdottaa lukuisia hyviä käytäntöjä rikosoikeudellisten menettelyjen eri vaiheisiin sekä säännöllistä koulutusta uhrin kohtaamisesta, kohtelusta, oikeuksista, suojelutoimista ja trauman vaikutuksista uhriin.

Tyttöjen Talon Otava-hankkeessa on levitetty eri puolille Suomea ohjaavaa, tukevaa ja vakauttavaa auttamismallia, joka on suunnattu 13−29-vuotiaille seksuaaliväkivallan uhreille.

SeriE-hanke tarjoaa maksutonta, matalan kynnyksen tukipalvelua henkilöille, joilla on huoli lapsiin kohdistuvista fantasioistaan ja mieltymyksistään. Hankkeen tavoitteena on estää ennalta lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia.

Forssan yhteisösovittelun mallilla tavoiteltiin väkivaltaisten yhteenottojen ja joukkotappeluiden loppumista, ilmapiiriä jakaneen polarisoitumisen purkamista sekä turvallisuuden tunteen palautumista. Näissä onnistuttiin.

Aseman Lapset ry:n Bunkkeritiimi työskentelee nuorten rikosten ja konfliktien parissa. Tiimin työmuotoja ovat katusovittelu-, K-0- sekä Pasila-hanke. Niissä tehdään ammatillista sovittelua, verkostotyötä ja kuljetaan rinnalla.

Luokituksen tarkoituksena on parantaa kansainvälisten rikostilastojen laatua, yhtenäistää rikostilastoja ja helpottaa kansainvälisten tietojen vertailtavuutta. Lisäksi sen on tarkoitus tukea YK:n kestävän kehityksen indikaattorien tuottamista.

Kriminologia-palstalla kerrotaan tutkimuksesta, jossa on selvitetty henkirikollisuuden ja alkoholin kokonaiskulutuksen yhteyttä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa 1800-luvulta näihin päiviin. Tulosten perusteella Suomesta tällainen tilastollisesti merkitsevä yhteys löytyy rauhan aikana.

Ruotsissa rikosten ehkäisyyn panostetaan – mihin suuntaan Suomi on menossa? Tätä pohditaan Rikoksentorjunta-palstalla.

Kyberrikokset-palstalla esitellään kyberrikollisen työkalupakki.

 
Julkaistu 14.12.2018
Sivun alkuun |