Mika Junninen

Yksilöt järjestäytyneen rikollisuuden takana

Italialainen Oxfordissa opettava kriminologian professori Federico Varesi on tutkinut järjestäytynyttä rikollisuutta eri puolilla maailmaa yli 20 vuotta. Viimeisin tutkimus julkaistiin suomennettuna äskettäin ja haastattelin professoria hänen ollessaan kirjan markkinointimatkalla Suomessa syyskuussa.

Syvälliset tutkimukset järjestäytyneestä rikollisuudesta ovat harvinaisia ja vielä harvinaisempia ovat akateemiset kenttätutkimukset haastatteluineen. Sellaiseen perustuu professori Varesen uusin kirja. Kirjassa esitellään Sisilian Cosa nostran, Japanin Yakuzan, Venäjän vory-v-zakonen ja Hongkongin Triadien toimintaa erityisesti niiden jäsenten kautta.

Kirjassa käydään läpi rikollisten elämää ja toimintaympäristön kulttuuria. Juurisyynä rikollisuuden synnylle nähdään yhteiskunnallinen levottomuus ja turvattomuus, johon rikollisryhmät tuovat vakautta. Yhteiskunnallisen muutoksen myötä myös rikollisjärjestöjen on muututtava. Alueelliseen sosiaaliseen ja taloudelliseen kokonaisvaltaisuuteen tähtäävien kontrollimonopolien tilalle muovautuu taloudellisen vaikutusvallan globaaliverkosto. Kirjan liitetaulukkona oleva eri ryhmien sääntöjen ja rituaalien kokoelma on hämmästyttävän yhdenmukainen riippumatta ajasta, paikasta ja sijainnista. Myös ryhmien hierarkkinen rakenne on samankaltainen. Nämä yhtäläisyydet johtuvat Varesin mielestä pitkälti rikollisen toiminnan luonteesta ja jäsenistön ehdottoman luottamuksen vaatimuksesta.

Kirja sisältää kiinnostavia yksityiskohtia rikollisryhmistä: sisilialaisen lähes avoimen yhteiskunnallisen näkyvyyden vaihtuminen kotiarestiksi, venäläisten rikollisten tatuoinnit ja niiden kristillinen symboliikka, kansalaisyhteiskunnan vaikutus Triadien toimintaan ja Yakuzan avoin näkyvyys japanilaisessa yhteiskunnassa.

Haastattelussa professori Varese kertoi, että kirjan pääviesti on tuoda yksilön näkökulma kuulluksi keskustelussa järjestäytyneestä rikollisuudesta. Rikolliset ovat samankaltaisia ihmisiä tapoineen, hyveineen ja vikoineen kuin kuka tahansa. Tarkoituksena oli ymmärtää heidän maailmaansa ja tehdä heidät eläväksi.

Keskustelimme laajasti järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta. Hänen mielestään torjunnassa tulisi keskittyä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kehittämiseen. Järjestäytynyt rikollisuus on mitä suurimmassa määrin sosiaalinen ongelma. Mitä paremmin ja oikeudenmukaisemmin yhteiskunta toimii, sen pienempi vaikutusvalta on järjestäytyneillä rikollisryhmillä. Toinen asia on yhteiskunnan siviilioikeudellinen toimivuus eli kun kansalaiset voivat luottaa viranomaisten ja oikeuslaitoksen ratkaisevan heidän ongelmatilanteensa nopeasti ja puolueettomasti, järjestäytyneen rikollisuuden päälliköiden ratkaisuja kiistakysymyksiin ei enää tarvita. Kolmas keino on rikoksen ja voittojen teon mahdollisuuksien poistaminen, esimerkkinä marihuanan kasvatus ja myynti valtion toimesta. Neljäs keino on kansainvälisen viranomaistoiminnan kehittäminen rikosten tutkinnassa ja voittojen takavarikoinnissa. Yksilötasolla järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on rikoshyödyn mahdollisimman tehokasta konfiskointia ja rikosoikeudellista vastuuta tehdyistä teoista.

Kaiken kaikkiaan kirja on mielenkiintoinen ja kattava katsaus järjestäytyneen rikollisuuden piirissä toimivien henkilöiden maailmaan. Kirjan ehdoton vahvuus on sen tekijälähtöinen näkökulma varsin organisaatiopainotteisessa tutkimuskohteessa.

Federico Varesi: Mafia syntymästä kuolemaan. Atena 2017.

Kirjoittaja on erikoissuunnittelija oikeusministeriössä, joka on väitellyt järjestäytyneestä rikollisuudesta.

 
Julkaistu 15.12.2017
Sivun alkuun |