Sonja Tanttari

Yhteiskunnan muutos näkyy myös kriminaalityössä

Rikosseuraamusalan toimijoille suunnattu Kriminaalityön foorumi järjestettiin Tampereella marraskuussa. Kriminaalihuollon tukisäätiön järjestämä tilaisuus käsitteli ihmisoikeuksia, radikalisoitumista ja ihmiskauppaa sekä rikosseuraamusalan roolia muuttuvassa maailmassa.

Foorumissa jaettiin myös Kriminaalihuollon palkinto, jonka sai Romano Missio työstään romanitaustaisten naisvankien parissa. Järjestö on tehnyt romaninaisten huonoa asemaa näkyväksi ja kehittänyt naisvankityötä useita vuosia. Romano Missio tukee romaninaisia vankeusrangaistuksen tai yhdyskuntaseuraamuksen aikana ja tukisuhdetta voidaan rangaistuksen jälkeen jatkaa Naisten kulma -toiminnassa.

Vankien oikeudet toteutuvat vaihtelevasti

Tutkimusjohtaja Kati Rantala ja tohtorikoulutettava Anu Liimatainen Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista esittelivät tutkimusta tutkinta- ja vankeusvankien oikeuksien toteutumisesta ja vankilaoloista. Vankien oikeudet eivät toteudu yhdenvertaisesti eri vankiloissa. Sekä tutkinta- että vankeusvankien kokemat epäkohdat liittyivät mm. tiedonsaantiin, kuulluksi tulemiseen, terveydenhuoltoon ja siihen, ettei syyttömyysolettaman koettu toteutuvan heidän kohtelussaan. Tutkintavangeilla oli huonoja kokemuksia erityisesti poliisivankilan oloista ja kohtelusta. Vankitoimintojen ja rangaistusajan suunnitelmien osalta toivottiin parempaa tukea konkreettisten tavoitteiden, kuten koulutuksen, suunnitteluun. Ulkomaalaisvankien kokemat hankaluudet liittyivät erityisesti kieleen ja kommunikointiin. Moni vanki oli kuitenkin tyytyväinen vapaa-ajan mahdollisuuksiin vankiloissa ja osalta kiitosta tuli henkilökunnan ammattitaidosta.

Rikosseuraamuslaitoksen kehitysjohtaja Pauli Nieminen kertoi, että vankien olojen parantamiseksi työskennellään jatkuvasti. Parhaillaan kehitetään monella tavalla vankiloiden lähityötä, jolla voidaan vastata vankien tarpeisiin. Nieminen nosti esille, että erityisesti miesvankien elämänmuutosta ja perhesuhteita täytyy tukea rikosten katkaisemiseksi.

Irti radikalisoitumisesta ja rikollisjärjestöistä

Projektipäällikkö Jani Kaisto Vuolle Setlementistä Oulusta kertoi väkivaltaisen radikalisoitumisen tunnistamisesta ja ehkäisemisestä. Radinet-hankkeessa kehitetään radikalisoitumiseen puuttumisen Exit-mallia. Keskeistä radikalisoitumisessa on Kaiston mukaan se, että ihminen omaksuu ja hyväksyy väkivaltaiset mallit asioiden ratkaisemisessa. Tyypillistä on, että radikalisoituva ihminen kokee olevansa jollain tavalla ulkopuolinen. Radikalisoituneista ajatuksista ja toiminnasta irrottautuminen vaatii omien ajatusten kyseenalaistamista ja toisaalta omien vahvuuksien tunnistamista. Radinet-hankkeen toimintaan voivat tulla ne, jotka ovat huolissaan omista ajattelutavoistaan tai jotka ovat olleet mukana jossakin ääriliikkeessä. Toimintaan kuuluu myös viranomaisten konsultaatiota ja ohjausta. Hankkeessa on tähän mennessä ollut yhteensä 48 asiakasta ja heistä 31 on tavattu henkilökohtaisesti.

Rikosseuraamuksen erityisasiantuntija Sami Peltovuoma esitteli puolestaan järjestäytyneestä rikollisuudesta irtautumiseen tarkoitettua Exit-ohjelmaa. Ohjelma tarjoaa tukea rikollisjärjestöihin kuuluville vangeille, joille irtautuminen itsenäisesti ei yleensä ole helppoa. Rikollisryhmästä irtautumiseen liittyy usein taloudellisia riskejä ja väkivallan uhkaa. Peltovuoma kertoi, että rikollisryhmiin kuuluvilla on huomattava uusintarikollisuuden riski. Moni ryhmään kuuluva haluaa jossain vaiheessa ryhmästä eroon, sillä toimintaan liittyy usein painostusta ja kiristystä eikä se vastaa jäsenen alkuperäisiä toiveita. Vankiloissa ryhmien toiminta voi olla rekrytointia, pienten askareiden teettämistä ja muuta jäsenten kontrollointia.

Kun rikollisryhmästä irtautuminen otetaan vangin kanssa puheeksi, on Peltovuoman mukaan tärkeää kysellä asioista neutraalisti ja tarpeeksi yksityiskohtaisesti. Asiakas voi kertoa ajatuksistaan omin sanoin ja puntaroida ryhmään kuulumisen hyviä ja huonoja puolia. Exit-ohjelmassa tarjotaan ohjauksen ja keskustelujen lisäksi apua käytännön järjestelyihin, kuten asunnon tai opiskelupaikan hankintaan, joilla vahvistetaan rikoksista luopumista.

Ihmiskaupan tunnistamista kehitettävä vankeinhoidossa

YK:n yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin HEUNIn johtaja Natalia Ollus kertoi ihmiskaupan tilanteesta Suomessa ja avasi aihetta myös vankeinhoidon näkökulmasta. Ihmiskauppa ilmenee Suomessa useimmiten pakkotyönä, mutta se voi kytkeytyä myös esimerkiksi seksuaalista hyväksikäyttöön tai rikoksiin pakottamiseen. Ihmiskauppa jää todennäköisesti sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti suurelta osin piiloon, sillä monet uhrit eivät uskalla hakea apua.

Olluksen mukaan monet ihmiskauppaan syyllistyneet tekijät ovat itsekin ihmiskaupan uhreja, ja nämä uhrikokemukset pitäisi pystyä tunnistamaan vankeinhoidossa. Etenkin ihmiskaupasta tuomituissa naisissa on niitä, jotka ovat ryhtyneet organisoimaan rikoksia päästäkseen pois uhrin asemasta. Jos uhriksi joutunutta tekijää voidaan auttaa, voidaan ihmiskaupan jatkuminen estää. Ruotsissa on kehitetty ihmiskaupan uhrien tunnistamista vankeinhoidossa ja Ollus arveli, että samantapaisia malleja voitaisiin hyödyntää Suomessa. Vankiloiden henkilökunnalle tarvitaan koulutusta aiheesta ja tiiviimpää yhteistyötä ihmiskaupan auttamisjärjestelmän sekä uhreja auttavien järjestöjen kanssa.

Seminaarin esitykset saatavilla http://krimi.fi/foorumit/2017/materiaali.html.

 
Julkaistu 15.12.2017
Sivun alkuun |