Suvi-Tuuli Mansikkamäki, Terhi Kankaanranta, Mika Ranki & Vesa Muttilainen

Talousrikostorjunta haasteiden edessä

Talousrikostorjuntaa ovat viime vuosina muokanneet kaksi muutosta. Poliisin hallintorakenneuudistusten 2014 käynnistyneen viimeisimmän vaiheen (PORA III) myötä poliisiyksiköiden määrää on vähennetty. Samaan aikaan talousrikostutkinnan tehostamiseen on myönnetty lisämäärärahaa, minkä jatkuminen on epävarmaa.

Poliisin talousrikostutkintaa suoritetaan paikallispoliisissa ja Keskusrikospoliisissa, joiden operatiivista toimintaa ohjaa ja johtaa Poliisihallitus. Strateginen ohjausvastuu on sisäministeriön johdolla toimivalla talousrikostorjunnan johtoryhmällä. Talousrikostutkinnassa käytetään keskeisinä tulosmittareina avoimien ja päätettyjen juttujen määrää, yli 24 kuukautta vanhojen juttujen määrää, ilmoitettujen rikosvahinkojen ja takaisin saadun rikoshyödyn määrää sekä tutkinta-aikaa. Kuviossa 1 on kuvattu ilmoitettujen, päätettyjen ja avoimien juttujen määrät viime vuosina. Siitä nähdään, että uusien ja avoimien juttujen määrät ovat kasvussa, kun taas päätettyjen juttujen määrä on kääntynyt hieman laskuun.

Kuvio 1. Ilmoitettujen, päätettyjen ja avoimien juttujen lukumäärä vuosina 2010−2016.

Lisämäärärahan vaikutukset talousrikostorjuntaan

Talousrikostorjunnan lisämäärärahalla on mm. palkattu lisää määräaikaisia talousrikostutkijoita eri yksiköihin. Jos lisärahoitus loppuu, talousrikostutkinnan organisointiin ja johtamiseen tulee uusia haasteita. Talousrikostutkinnan prosesseja on joka tapauksessa tutkittava kriittisesti. Tutkinnanjohtajia siirtyy yhä enemmän eläkkeelle, minkä vuoksi johtamis- ja asiantuntijaosaamisen jatkuvuus tulisi varmistaa rekrytoinnissa ja koulutuksessa.

Talousrikostutkinnan henkilöstölle suunnatussa kyselyssä vuonna 2015 vastaajat ilmoittivat lisämäärärahan näkyvän juttujen käsittelyn sujuvuudessa, rikoshyödyn kertymisessä ja reaaliaikaisessa tutkinnassa. Lisämäärärahan loppumisen he ennakoivat johtavan henkilöstön vähenemiseen ja tutkinnan ruuhkautumiseen. Vastaajat pitivät henkilöstön osaamista oman yksikkönsä tärkeimpänä menestystekijänä. Uusien tutkijoiden perehdyttäminen vie noin vuoden ja siksi talousrikostutkinnan rahoittamisessa tulisi heidän mukaansa pyrkiä pitkäjänteisyyteen. Uusien tutkijoiden työpanos ei näy heti, sillä jutut ovat erilaisia ja usein haastavia.

Rikoshyödyn jäljitys kehittämiskohteena

Poliisin talousrikostorjunnan tuloksellisuutta mitataan ilmoitettujen ja päätettyjen talousrikosjuttujen suhteella sekä takaisin saadun rikoshyödyn määrällä. Tavoite on saada takaisin 35 miljoonaa euroa rikoshyötyä vuosittain, mutta kuten kuviosta 2 ilmenee, tähän ei ole enää päästy vuosina 2015−2016. Myös vuonna 2017 on takaisin saadun rikoshyödyn määrä jäämässä alhaiseksi. Pudotusta on perusteltu muun muassa tekijöiden aiempaa paremmalla suojautumisella rikoshyödyn menetykseltä sekä tutkijoiden vaihtuvuudella.

Kuvio 2. Takaisin saadun rikoshyödyn määrä vuosina 2010−2016.

Takaisin saadun rikoshyödyn vähentymiseen vaikuttavat syyt tulisi selvittää. Talousrikostutkinnan henkilöstölle suunnatun kyselyssä useat vastaajat mainitsivat, että tulostavoitteet heikentävät mahdollisuuksia reaaliaikaiseen tutkintaan, jossa yleensä on mahdollista saada rikoshyötyä. Voikin kysyä, kannattaisiko talousrikosyksiköiden erikoistua tietyntyyppisiin rikoksiin ja voisiko jokin yksikkö keskittyä nimenomaan reaaliaikaisten juttujen tutkintaan.

Organisoinnin ja johtamisen haasteet

Poliisin talousrikostorjunnassa käytetään tulosjohtamista. Tämän taustalla taas vaikuttaa tavoitejohtaminen, joka toimii siten, että työntekijä ja tämän esimies sopivat yhdessä yhteisistä tavoitteista ja kehittämiskohteista. Henkilöstöjohtamisessa on tarkoitus ihmisten toiminnan kautta saada aikaiseksi organisaation tavoitteiden mukaisia tuloksia. Henkilöstöjohtaminen on muuttumassa puhtaasti hallinnollisesta esimiestyöstä strategisempaan suuntaan. Talousrikostutkijat arvioivat oman yksikkönsä asiajohtamisen pääasiassa hyväksi ja henkilöstöjohtamisen hiukan heikommaksi.

Poliisin talousrikostutkinta on organisoitu sekä keskitetysti että ns. hajasijoitusmallilla. Yksikkökoko vaihtelee suuresti eri poliisiyksiköissä. Pienet yksiköt ovat haavoittuvassa asemassa esimerkiksi henkilöstövaihdosten ja sairauslomien aikana. Talousrikostorjunnan keskittäminen alueittain voisi olla tarkoituksenmukaisempaa, niin operatiivisen toiminnan kuin myös resurssien kohdentamisen kannalta. Talousrikostorjunnan toiminta-alueita voisivat olla pääkaupunkiseutu, Länsi- ja Itä-Suomi sekä Keski- ja Pohjois-Suomi.

Tulosmittareiden kehittäminen

Kyselyn vastauksissa mittareita arvosteltiin siitä, että ne keskittyvät liiaksi juttujen lukumääriin eivätkä ota huomioon niiden laajuutta tai haastavuutta. Tulosmittarit täten kannustavat tutkimaan lyhyitä ja helppoja juttuja kun taas yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta olisi tärkeää kohdistaa resursseja myös haastaviin ja aikaa vieviin juttuihin. Muita mittareissa painotettavia kohteita voisivat olla rikoshyöty ja annetut tuomiot.

Mittareita olisi mahdollista kehittää toiminnallisen tehokkuuden kannalta. Määrällisiä mittareita voisi verrata henkilöstöresursseihin tasaisin aikavälein. Samoin rikoshyötyä voisi seurata linkittämällä se henkilöstöresursseihin. Lisäksi mittareihin liittyvät kirjaamiskäytännöt tulisi yhdenmukaistaa yksiköiden välillä. Kun prosessit toimivat, myös tutkinnan laatu paranee, mikä voi näkyä esimerkiksi tutkinta-aikojen lyhenemisenä. Resurssien vapautuminen rikoshyötyä tuottavien reaaliaikaisten juttujen tutkintaan kytkisi prosessit talousrikostorjunnan strategisiin tavoitteisiin ja lisäisi yhteiskunnallista vaikuttavuutta tulevaisuudessa.

Kirjoitus perustuu raporttiin Talousrikostutkinta poliisissa vuonna 2015: tutkintahenkilöstölle osoitetun kyselyn tuloksia (Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 127. 2017) sekä Rankin pro gradu -tutkielmaan Poliisin talousrikostutkinnan strateginen johtaminen (Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun hallintotieteiden tiedekunta 2017).

Mansikkamäki työskentelee projektitutkijana, Kankaanranta erikoistutkijana, Ranki ylikomisariona ja Muttilainen tutkimusjohtajana Poliisiammattikorkeakoululla.

 
Julkaistu 15.12.2017
Sivun alkuun |