Saija Sambou

Uuden rikoksentorjuntaohjelman jalkautus käynnistyi Vaasasta

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ja oikeusministeriön yhteydessä toimiva rikoksentorjuntaneuvosto järjestivät ensimmäisen road show’n kansallisen rikoksentorjuntaohjelman jalkauttamiseksi marraskuun puolivälissä. Turvallisesti yhdessä -nimisen ohjelman valmistelu käynnistyi viime vuoden maaliskuussa Vaasassa järjestetyillä työpajoilla, joissa niin viranomaiset, järjestöt kuin kansalaisetkin pääsivät kertomaan ehdotuksiaan ohjelmaa varten. Länsi- ja Sisä-Suomen alueen työpajoissa nuoret, ikääntyneet ja maahanmuuttajataustaiset nostivat esille lukuisia asioita, joita työstettiin suosituksiksi neuvoston paikallisen rikoksentorjuntatyön jaostossa myöhemmin keväällä. Ehdotuksia työstettiin paikallisen rikoksentorjuntatyön jaostossa, rikoksentorjuntaneuvosto hyväksyi ohjelman kesäkuussa ja sen lausuntokierros päättyi elokuussa.

Vaasan työpajojen osallistujat tekivät konkreettisia ehdotuksia rikoksentorjuntatyön kehittämiseksi, ja siksi rikoksentorjuntaneuvosto käynnisti ohjelman toimeenpanotilaisuudetkin samasta paikasta. Marraskuun tilaisuuden aamupäivä toimi samalla myös sisäministeriön valmisteleman sisäisen turvallisuuden strategian valmistelun työpajana. Päivien ohjelma palveli molempia, sillä monialainen ja siiloutumaton yhteistyö nähdään kulmakiveksi pääosin yhteneväisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tärkeää on sen varmistaminen, että kansalaisten turvallisuus ja turvallisuudentunne säilyvät.

Hyvä ja turvallinen elämä voi rakentua valinnanvapaudesta

Vaasassa turvallisuutta katsottiin monesta näkökulmasta ja monien eri silmälasien takaa. Aamupäivän ohjelma sisälsi puheenvuorot sekä lapsien ja nuorten että ikääntyneiden turvallisuusuhkista. Viranomaisten näkökulmaa valottivat Närpiön kunnanjohtaja Hans-Eric Lindqvist ja ylikomisario Erkki Kerola Pohjanmaan poliisilaitokselta. Lisäksi paikalle oli kutsuttu joukko maahanmuuttajanuoria Vaasan ammattiopiston perustutkintoon johtavasta koulutuksesta. Juuri heidän sanomanaan kiteytyi konkreettisesti se viesti, että turvallisuus ja hyvä elämä voivat näyttää erilaiselta katsojan taustan ja kokemuksien myötä. Suomessa turvallisuutta näille opiskelijoille toi esimerkiksi se, että voi itse valita, kenen kanssa menee naimisiin vai meneekö ollenkaan. Niin maahanmuuttajanuorelle kuin suomalaisellekin lähiyhteisö ja perhe ovat tärkeitä tekijöitä turvallisuudentunteen rakentumisessa.

Rikoksentorjuntaneuvoston pääsihteeri Minna Piispa avasi iltapäivän osuuden peilaamalla isoja turvallisuuteen liittyviä tavoitteita paikallisen rikoksentorjuntatyön näkökulmasta ja esittelemällä rikoksentorjuntaohjelman suosituksia. Piispa painotti, että rikoksentorjuntatyötä voidaan tehdä monella eri tavalla ja se on eri asia kuin poliisin tekemä rikostorjunta. Ohjelmassa sillä tarkoitetaan sellaisia rikosten ehkäisyyn ja rikoksentorjuntatyöhön sisältyviä toimia, joilla ehkäistään ja vähennetään rikoksia, rikoksista aiheutuvia haittoja ja rikoksen tekemisen ja uhriksi joutumisen riskiä. Siihen kuuluvat myös toimet, joilla vähennetään rikoksen pelkoa ja lisätään turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta.

Rikoksentorjuntaohjelman sisältämien toimenpiteiden avulla pyritään myös varmistamaan, että turvallisuudesta ja hyvinvoinnista saadaan yhteinen tilannekuva ja rikoksen ehkäisyn näkökulma kaupunkien ja kuntien strategiaan ja yhteisiin suunnitelmiin. Rikoksentorjuntaneuvoston yksi keskeinen tavoite on välittää tietoa hyvistä käytännöistä. Erikoissuunnittelija Markus Alanko ja Vaasan rikoksentorjuntakoordinaattori Seppo Mäenpää esittelivätkin turvallisuuskyselyä yhtenä tapana kerätä tietoa viranomaistilastojen ulkopuolelta täydentämään paikallista tilannekuvaa, jonka varaan turvallisuussuunnittelu rakennetaan. Yliopistolehtori Harri Raivio Vaasan yliopistolta taas esitteli asukkaiden kuulemiseen käytettyä World Cafe -menetelmää. Asukkaiden ja järjestöjen osallistaminen rikosten ehkäisyyn ja siihen liittyvien menetelmien levittäminen ovat ohjelman keskeisiä elementtejä.

Uhkat ovat arkisia

Seminaarin ja sitä valmistelevan työpajan aikana tuli useasti esille, että sisäisen turvallisuuden selonteossa mainitut uhkat ja "suuret" trendit tuntuivat olevan melko kaukana kansalaisten arkikokemuksesta ja monen turvallisuutta edistävän järjestön tai toimijan arkityöstä.

Vaasan seminaarin osallistujat pitivät päihteistä aiheutuvia haittoja ja uhkia huomattavasti tärkeämpinä, sillä lähes 80 prosenttia poliisin hälytystehtävistä liittyy niihin. Alkoholi näkyy myös pelastuspuolen arjessa ja on suurin tapaturmien syy. Vaasassa pidetyn paneelin osallistujat olivat huolissaan myös yhteiskunnan polarisoitumisesta ja siitä, että yhteen hiilen puhaltaminen puuttuu. Useissa puheenvuoroissa toistui, että pitää välttää yhtenäisyyden rakoileminen ja eriarvoisuuden kokemukset, oli kysymys sitten nuorista, vanhuksista, mielenterveyspotilaista tai turvapaikanhakijoista. Turvapaikanhakijalle lienee todennäköisempää uhriutuminen – ihmiskaupan uhriksi tai prostituutioon päätyminen – kuin ekstremistisiin ryhmiin tai terrorismiin päätyminen.

Ennalta ehkäiseminen, varhainen puuttuminen ja laaja-alainen yhdessä tekeminen turvallisuuden lisäämiseksi ovat kuitenkin avainkeinoja, joita tarvitaan niin viranomaisten kuin järjestöjen työssä, totesi myös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kehitys- ja stategiapäällikkö Marja-Riitta Vest.

Aamupäivän aikana pidetyissä sisäisen turvallisuuden strategiaa koskevissa esityksissä projektijohtaja Kimmo Himberg avasi sen sisältöä ja laaja-alaista käsitystä kokonaisturvallisuudesta. Rikoksentorjuntaohjelma taas keskittyy arkirikollisuuden ehkäisyyn ja muistuttaa, että rikoksentorjuntatyö ei ole vain viranomaisten tekemää toimintaa vaan myös asukkaat voivat itse ottaa vastuuta, miten oma naapurusto ja paikallisyhteisö toimivat.

Tärkeää on, että viranomaiset tekevät työtä yhdessä, jokaisella on selkeät roolit, mutta myös se, että ehkäisevää työtä voivat tehdä monet järjestöt ja kansalaiset. Turvallisesti yhdessä -ohjelman lausuntokierroksella toivottiinkin, että rikoksentorjuntaneuvosto pystyisi lisäämään rikoksentorjuntatyön osaamista niin paikallisella kuin kansallisella tasolla.

Kirjoittaja työskentelee erikoissuunnittelijana oikeusministeriössä/ rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristössä.

Rikoksentorjuntatyössä paikallistaso on keskiössä

Hallitus antoi marraskuussa periaatepäätöksen kansallisesta rikoksentorjuntaohjelmasta vuosille 2016–2020. Ohjelma keskittyy paikallisen rikoksentorjuntatyön kehittämiseen ja asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksien parantamiseen rikosten ehkäisyssä.

Kansallisen rikoksentorjuntaohjelman tavoitteena on kytkeä rikosten ehkäisy entistä paremmin kunnan eri suunnitelmiin ja hyvinvointi- ja turvallisuustyöhön. Kuntien työn tueksi kehitetään sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreita ja luodaan turvallisuusvaikutusten muistilista, jonka avulla rikosten ehkäisyn näkökulmia voidaan arvioida kunnallisen päätöksenteon valmistelussa. Lisäksi kehitetään keinoja arvioida rikosten ehkäisyn keinojen kustannustehokkuutta.

Ohjelma sisältää useita toimenpiteitä paikallisen rikoksentorjuntatyön kehittämiseksi sekä viranomaisten, elinkeinoelämän, kansalaisjärjestöjen ja asukkaiden yhteistyön parantamiseksi. Keskeistä on eri tasoilla toimivien viranomaisten roolin selkeyttäminen rikosten ehkäisyssä. Ohjelmassa parannetaan rikoksentorjunnan osaamista ja tuotetaan oppimateriaaleja rikoksen ehkäisystä paikallisille toimijoille sekä koulujen ja nuorisotoimen käyttöön.

Ohjelman tarkoituksena on lisätä asukkaiden turvallisuutta ja viihtyvyyttä vähentämällä rikoksen uhriksi joutumisen riskiä ja rikoksista aiheutuvia haittoja. Lähtökohtana on, että yhdessä tekeminen luo yhteenkuuluvuutta ja vähentää turvattomuuden kokemista. Asukkaiden ja järjestöjen osallistumista rikosten ehkäisyyn tuetaan edistämällä verkostoitumista ja levittämällä tietoa hyvistä käytännöistä mm. yhteisöllisyyden lisäämisessä ja ristiriitojen ratkaisussa.

Ohjelman tavoitteena on myös edistää asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia rikoksentorjunnan suunnittelussa ja turvallisuutta koskevissa päätöksissä. Keinoja tässä ovat kuntien turvallisuusviestinnän kehittäminen ja olemassa olevien kansalaisten kuulemisen kanavien ja osallisuuden rakenteiden hyödyntäminen. /RK

 
Julkaistu 16.12.2016
Sivun alkuun |