Mia Luhtasaari

Trust-hanke edistää hyviä väestösuhteita

Asenteet ja vuorovaikutussuhteet vaikuttavat turvallisuudentunteeseen sekä kykyyn ja haluun osallistua yhteiskuntaan. Oikeusministeriön Trust-hanke pyrkii edistämään yhdenvertaisuutta ja eri väestöryhmien välistä vuorovaikutusta seitsemällä vastaanottokeskuspaikkakunnalla.

Hyvät, tai toimivat, väestösuhteet ovat perusedellytys yksilöiden ja yhteisöjen välisen yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioidenyksikkö käynnisti vuoden 2016 alussa kolmivuotisen TRUST – Hyvät väestösuhteet Suomessa - hankkeen. Sen kautta pyritään kehittämään ja edistämään väestöryhmien välisiä suhteita paikkakunnilla, joilla on vastaanottokeskuksia tai kuntaan sijoittuneita maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Keskeisenä tavoitteena on ehkäistä ennalta konflikteja ja parantaa paikallisia ja valtakunnallisia väestösuhteita.

Trust-hankkeen aloitusvaiheeseen osallistui vastaanottokeskuksia Huittisissa, Nurmijärvellä, Oulussa, Raaseporissa, Tampereella ja Torniossa. Hankkeen edistyessä Raaseporiin suunnitellut toiminnot päätettiin kohdentaa Forssaan, jossa tunnistettiin suurempi tarve väestösuhteita edistävälle työlle. Vastaanottokeskukset hakivat itse mukaan hankkeeseen ja niiden valinnassa pyrittiin löytämään sekä maantieteellistä edustettavuutta että eri toimijoiden ylläpitämiä yksiköitä. Keskukset poikkeavat toisistaan myös kooltaan ja asumismuodoltaan (laitosmaisia tai asuntopohjaisia) ja kaksi niistä on tukiasumisyksiköitä yksin tulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille.

Trust-hanke käynnistyi koulutuksilla yhdenvertaisuudesta ja laajemmin perus- ja ihmisoikeuksista, joita pidettiin niin vastaanottokeskusten henkilökunnalle, vapaaehtoisille kuin asukkaillekin. Osallistujat kokivat hyvien väestösuhteiden -lähestymistapaa hyödyntävän koulutuksen mielekkääksi tavaksi käsitellä sekä vastaanottokeskusten työtä ja arkea että suhdetta paikallisyhteisöön. Pilottivaiheessa kehitetyt koulutuspaketit julkaistaan hankkeen aikana ja ne tulevat olemaan avoimesti hyödynnettävissä.

Lähestymistapa peräisin Britanniasta

Hyvien väestösuhteiden lähestymistavan perustana on Isossa-Britanniassa kehitetty malli (Good Relations Measurement Framework), jossa asenteet, turvallisuudentunne, vuorovaikutus ja osallisuus ovat väestösuhteiden keskiössä. Kun yksilöt ja yhteisöt suhtautuvat toisiinsa myönteisesti ja kokevat tulevansa hyväksytyiksi omana itsenään ja olonsa fyysisesti turvalliseksi, keskinäiseen vuorovaikutukseen ja osallisuuteen on paremmat edellytykset kuin jos taustalla on kielteisiä kokemuksia esimerkiksi syrjinnästä tai epäluottamuksesta.

Suomen sisäministeriö toteutti vuosina 2012–2014 EU-rahoitteisen Good Relations -hankkeen, johon osallistuivat myös Ruotsi ja Pohjois-Irlanti. Hankkeessa sovellettiin brittiläistä mallia pohjoismaiseen kontekstiin ja luotiin täydentävä indikaattoripatteristo sekä työkaluja hyvien väestösuhteiden edistämiseen. Trust-hanke on pitkälti jatkumo tälle kehittämistyölle. Sen tavoitteena on viedä käytännön tasolla eteenpäin ajatusta hyvien väestösuhteiden mallista kokonaisvaltaisena työkaluna, jolla voidaan ennalta ehkäistä ryhmien välisiä konflikteja ja vaikuttaa ihmisten väliseen yhdenvertaisuuteen.

Yhdenvertaisuutta edistetään

Yhdenvertaisuuden edistäminen on ollut lähtökohtana tapaamisissa, joita on pidetty Trust-hankkeeseen osallistuvien kaupunkien ja kuntien edustajien kanssa. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014) laatia yhdenvertaisuussuunnitelma vuoden 2017 alkuun mennessä, mikä on tehnyt tämän lähestymistavan erittäin ajankohtaiseksi. Hyvä esimerkki on Tampereen kaupungin päätös laatia oma yhdenvertaisuussuunnitelmansa hyvien väestösuhteiden viitekehitystä hyödyntäen. Tamperelaisille on tarjottu mahdollisuus osallistua kuntalaiskyselyihin, joiden tuloksia hyödynnetään suunnitelman laatimisessa.

Väestösuhteita kartoitetaan

Myös Trust-hankkeen toiseen vaiheeseen liittyy kuntalaisten kuuleminen. Kaikilla pilottipaikkakunnilla toteutetaan väestösuhdekartoitus, joka julkaistaan maaliskuussa 2017. Kartoituksen tavoitteena on tunnistaa väestöryhmien välisiä jännitteitä, maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyviä kipukohtia sekä sitä tukevia hyviä käytänteitä. Kartoituksessa käytetään menetelminä satunnaisotantaa ja avainhenkilöhaastatteluja. Paikallisia tuloksia tarkastellaan myös suhteessa eri tutkimus- ja tilastotietoihin valtakunnallisten väestösuhteiden tilasta. Väestösuhdekartoitus on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja sen tulokset tulevat osaltaan tukemaan esimerkiksi Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) alueellista työtä.

Väestösuhdekartoituksella kerätään myös tietoa, joka ohjaa Trust-hankkeen jatkoa pilottipaikkakunnilla. Hankkeen kolmas vaihe koostuu vuoden 2017 aikana paikallisiin tarpeisiin vastaavista vuorovaikutushankkeista, joita toteuttavat paikalliset toimijat.

Omankielistä koulutusta tarvitaan

Trustin käytännön hanketyö tulee jatkossa painottumaan yhä merkittävämmin yhteistyöhön eri julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä yrittäjien kanssa – paikallisesti ja valtakunnallisesti. Yhteistyötä on tehty hankkeen alusta alkaen ETNOn lisäksi muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön, maahanmuuttoviraston, Suomen Punaisen Ristin ja Pakolaisavun Naapuruussovittelun keskuksen kanssa. Kaikkein tärkein yhteistyökumppani on ollut Monik ry, joka on osana hanketta pitänyt turvapaikanhakijoille omankielisiä väestösuhde- ja perusoikeuskoulutuksia.

Monikin kouluttajilla on omakohtaista kokemusta Suomeen kotoutumisesta, jolloin turvapaikanhakijat ovat voineet keskustella omalla kielellään heitä askarruttavista asioista kouluttajien kanssa. Omankielinen tieto koettiin jo hanketta suunnitellessa keskeiseksi välineeksi yhdenvertaisuuden ymmärtämisen lisäämisessä ja tämä ajatus vahvistui koulutusten aikana. Yksi hankkeen alkuvaiheen saavutuksista on ollut oikea-aikaisen tiedon saattaminen kohderyhmän tietoisuuteen. Myös nämä turvapaikanhakijoille ja alkuvaiheen kotoutujille suunnatut koulutuskokonaisuudet julkaistaan osana koulutuspaketteja.

Yhdenvertaisuus-, tasa-arvo- ja sananvapausteemoista puhumisella jo turvapaikkaprosessin aikana on merkitystä sekä niille, jotka palaavat lähtömaihinsa, että niille, jotka saavat oleskeluluvan Suomeen. Lähtömaihin palaavat vievät mukanaan ajatuksia suomalaisen yhteiskunnan arvoista, jotka voivat osaltaan vaikuttaa lähtömaiden yhteiskunnalliseen muutokseen. Oleskeluluvan saaneilla turvapaikkaprosessin aikana annettu koulutus edistää heidän varhaista kotoutumistaan Suomeen.

Kotoutuminen on kaksisuuntaista

Hyvien väestösuhteiden viitekehyksen läpileikkaavuus on yksi syy siihen, miksi se on todettu hyväksi lähestymistavaksi ihmisten välisten suhteiden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Asenteet, turvallisuudentunne, vuorovaikutus ja osallisuus ovat teemoja, jotka koskettavat meitä kaikkia. Työkaluna väestösuhteiden analysointi tekee näkyväksi toimijoiden ja yksilöiden roolit ja vastuut eri tilanteissa.

Maahan muuttaneiden kotoutuminen ja sen edistäminen ovat esimerkkejä siitä, miten monella toimijalla on vaikutusta prosessin onnistumiseen. Toisaalta maahan muuttaneen oma rooli on suuri ja toisaalta muun muassa eri viranomaiset, kolmannen sektorin edustajat, työnantajat, etniset verkostot, naapurit ja palvelun tarjoajat vaikuttavat merkittävästi yksilön kotoutumiseen. Väestösuhdeajattelun kautta kotoutuminen nähdään siis kaksisuuntaisena prosessina, jossa jokaisella osapuolella on vaikutusta kokonaisuuteen. Menestyksekäs kotoutuminen edellyttää vastavuoroista mukautumista sekä maahan muuttaneelta että häntä ympäröivältä yhteiskunnalta.

Vaikuttavuus

Trust-hankkeen toiminnot hyvien väestösuhteiden koulutuksesta väestösuhteiden kartoitukseen ja paikallisiin vuorovaikutushankkeisiin ovat vahvasti sidoksissa laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Hankkeessa pyritään käytännön tasolla työstämään väestösuhteita pilottipaikkakunnilla. Pidemmällä aikavälillä hyvien väestösuhteiden tulokulma pyritään vakiinnuttamaan yhteiskunnallisen analyysin työkaluksi.

Kirjoittaja työskentelee oikeusministeriössä hankekoordinaattorina TRUST-hankkeessa.

 
Julkaistu 16.12.2016
Sivun alkuun |