Ruotsissa rikollisryhmät herättävät pelkoa haavoittuvilla asuinalueilla

Ruotsin rikoksentorjuntaneuvosto BRÅ julkaisi syksyllä selvityksen rikollisverkostoista. Selvitys perustuu poliisien haastatteluihin ja tapahtumaraporttien läpikäyntiin kolmessa Ruotsin suurimmassa kaupungissa. Selvityksessä vertaillaan rikosryhmittymiä rekrytointimenetelmien, sisäisten ja ulkoisten konfliktien, pelottelupotentiaalin sekä aseiden käytön suhteen. Osa rikollisryhmistä on kiinteitä ja niillä on omat tunnuksensa ja toimintatapansa kuten moottoripyöräjengeillä, osa on löyhempiä ryhmittymiä kuten lähiö- ja kaupunginosajengejä, sukulaisverkostoja tai tiettyä rikoshanketta varten koottuja ryhmiä.

Lisäksi raportissa kuvataan niiden harjoittamaa liiketoimintaa. Järjestäytyneet rikollisryhmät tekevät rikoksia ansaitakseen rahaa ja siksi tietyntyyppiset rikokset ovat yleisempiä kuin toiset. Ne ovat eri tavoin mukana niin laillisessa kuin laittomassa elinkeinotoiminnassa. Esimerkiksi huumekauppa, alkoholin ja tupakan salakuljetus, asekauppa, ryöstöt ja järjestetyt varkaudet, petokset ja laiton pelitoiminta ovat niille perinteisiä toimintamuotoja. Uudempia tuottoisia aloja ovat esimerkiksi ihmiskauppa niin seksuaalisessa tarkoituksessa kuin työvoiman hyväksikäytön mielessä sekä ihmissalakuljetus.

BRÅ julkaisi tänä vuonna myös kartoituksen rikollisryhmistä irti yrittävien ihmisten tukemisesta. Jengistä irtipääsyn tukemisessa on Ruotsissa suuria eroja. Pienemmillä paikkakunnilla tuki ei toimi, mutta isoissa kaupungeissa on kehitetty erilaisia käytäntöjä jengistä lähtijän tukeen kuten asumisen, työllistymisen ja päihdehoidon järjestämiseen sekä poliisin suojaan.

Toimenpiteet sosiaalisesti haavoittuvilla alueilla

BRÅ julkaisi äskettäin myös uuden tietopaketin rikollisuuden ja turvattomuuden vastaisista toimenpiteitä ns. sosiaalisesti haavoittuvilla alueilla. Tietyillä Ruotsin asuinalueilla rikollisuus ja turvattomuus on selvästi yleisempää kuin muualla. Asukkailla on paljon työttömyyttä, matala koulutustaso ja paljon terveysongelmia. Usein näillä alueilla asuu myös paljon maahanmuuttajia ja osallistuminen vaaleihin on vähäistä. Tällaisia asuinalueita on suurissa kaupungeissa mutta myös pienemmillä paikkakunnilla ympäri maata.

Sosiaalisesti haavoittuvien alueiden rikollisuutta voidaan kuvata ensisijaisesti erilaisiksi järjestyshäiriöiksi, mutta myös vakavampaa rikollisuutta esiintyy. Esimerkiksi huumekauppa voi olla alueilla näkyvää ja monet nuoret on vedetty siihen mukaan. Rikollisryhmien toiminta ja varsinkin niiden väliset aseelliset yhteenotot herättävät asukkaissa suuria pelkoja ja vähentävät luottamusta poliisiin ja oikeusjärjestelmään.

BRÅ ehdottaa toimenpiteiksi rikosten vähentämiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi sosiaalisesti haavoittuvilla alueilla, että poliisi keskittää toimintaansa korkean rikosriskin paikkoihin ja aikoihin (ns. hot spots). Poliisin ja oikeuslaitoksen pitäisi välttää mahdollisuuksien mukaan kovia voimakeinoja nuorten suhteen ja yhdistää toimenpiteisiin aina sosiaalista tukea. Lisäksi pitäisi keskittyä korkean riskin rikollisten seuraamiseen ja tarjota myös heille sosiaalista tukea. BRÅ korostaa myös ns. rikosten tilannetorjunnan merkitystä ja dialogiin perustuvaa poliisityötä näillä asuinalueilla. /RK

Kriminella nätverk och grupperingar. Poliisers bild av makstrukturer och marknader. BRÅ rapport 2016:12.

Stöd till avhoppare från kriminella grupperingar. En nationell kartlägging. BRÅ rapport 2016:6.

Insatser mot brott och otrygghet i socialt utsatta områden. BRÅ rapport 2016:20.

Julkaisut saatavilla sähköisenä versiona www.bra.se.

 
Julkaistu 16.12.2016
Sivun alkuun |