Riikka Kostiainen

Pohjoismainen seminaari syventyi sähköiseen valvontaan

Oikeusministeriö järjesti kaksipäiväisen yhteispohjoismaisen seminaarin sähköisen valvonnan käytöstä marraskuussa Helsingissä. Seminaarissa esiteltiin sähköisen valvonnan rangaistusten täytäntöönpanon ja muita käytäntöjä sekä pohdittiin tulevaisuuden haasteita. Seminaariin osallistui noin 60 Pohjoismaiden oikeusministeriöiden ja rikosseuraamusviranomaisten edustajaa.

Professori Mike Nellis Strachlyden yliopistosta Isosta-Britanniasta pohti esityksessään sähköisen valvonnan standardien kehittämistä. Tällä hetkellä sähköistä valvontaa käytetään seuraamusjärjestelmän osana 40 maassa maailmassa. Euroopasta hän kaipasi mukaan vielä erityisesti Välimeren maita.

Sähköisen valvonnan ympärille on Nellisin mukaan kehittynyt oma teollisuudenalansa ja yritykset käyvät kovaa kilpailua teknisten ratkaisujen kehittämisestä ja palveluiden myymisestä. Enimmäkseen järjestelmät perustuvat valvottavan olinpaikan valvontaan, mutta kehittyneet teknologiat tarkkailevat jopa valvottavan päihteiden käyttöä ja rikollista käyttäytymistä. Digitaalinen kehitys on ollut aikoina nopeaa ja levinnyt yhä useammille elämänalueille, joten sähköisen valvonnankaan käyttöä rangaistusjärjestelmän osana ei enää juuri kyseenalaisteta. Nellis oli kuitenkin huolissaan siitä, kuka pitää huolta arvoista, etiikasta ja ihmisoikeuksien toteutumisesta, kun käytäntöjä kehitetään teknologia edellä. Hän ehdotti esimerkiksi restoratiivisten menetelmien yhdistämistä sähköiseen valvontaan, jotta linkki kansalaisyhteiskuntaan säilyisi ja rikoksentekijät saisivat valvonnan lisäksi tukea ja myös uhrien näkökulmat muistettaisiin.

Toisessa yleisluennossa Suomen Kuntaliiton lakimies Ida Sulin avasi EU:n tietosuojalainsäädännön vaikutusta sähköiseen valvontaan. Muut esitykset käsittelivät kunkin maan käytäntöjä ja kehittämissuunnitelmia.

Eroja ja yhtäläisyyksiä käytännöissä

Seminaarissa todettiin, että pohjoismaisissa käytännöissä on paljon yhtäläisyyksiä: olennaista on vuorovaikutus ja rikoksentekijän tukeminen ja kuntoutus, siis rikoksen uusintariskiin vaikuttaminen. Pohjoismaissa sähköistä valvontaa käytetään yhtenä valvonnan keinona, ei itse rangaistuksena niin kuin osassa Euroopan maita. Valvontaa hoitaa valtion viranomainen.

Eroja Pohjoismaiden välillä on esimerkiksi siinä, mikä taho määrää sähköisen valvonnan: Suomessa siitä päättää tuomioistuin, kun taas Tanskassa kriminaalihuoltolaitoksen aluetaso. Eri Pohjoismaissa valvontaa käytetään vaihtelevasti joko ennen vankeusrangaistusta, sen aikana, sen jälkeen tai kaikissa näissä vaiheissa. Valvontaa käytetään Ruotsissa ja Norjassa myös lähestymiskiellon valvonnassa. Uusi aluevaltaus on Tanskan hallituksen tuore esitys sähköisen valvonnan soveltamisesta karkotusmääräyksen saaneisiin ulkomaalaisiin, joita ei pystytä tosiasiassa poistamaan maasta. Suomessa työryhmä puolestaan ehdotti vastikään sähköisen valvonnan käyttöä tutkintavankeuden vaihtoehtona.

Seminaari oli osa Suomen Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajuuskauden ohjelmaa. Seminaarista kootaan myöhemmin raportti, jonka tarkoituksena on välittää tietoa sähköisestä valvonnasta Pohjoismaihin ja kansainvälisesti.

 
Julkaistu 16.12.2016
Sivun alkuun |