Maahanmuutto Suomeen

Maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Suomeen muutetaan pääasiassa opiskelun, työn tai perhesyiden takia. Osa ulkomailta muuttaneista asuu Suomessa vähän aikaa, osa taas hakee kansalaisuutta ja jää maahan pysyvästi.

Suomalaiset ovat perinteisesti olleet kovia maastamuuttajia. Suomesta on lähdetty etenkin Ruotsiin ja Pohjois-Amerikkaan. Maahanmuuttoa Suomeen on kuitenkin ollut jo 1800-luvulla. 1900-luvulla maailmansotien välisenä aikana Suomessa oli enemmän maahanmuuttajia kuin Ruotsissa. Jatkosodan lopulla Suomessa oli lähes 100 000 ulkomaalaista, mikä säilyi ennätyksenä 1990-luvulle saakka.

Sotien jälkeen maahanmuutto Suomeen oli melko vähäistä, mutta 1990-luvulla se alkoi lisääntyä selvästi Neuvostoliiton hajoamisen ja kriisien seurauksena. Tällöin tulijoina oli aiemmin Suomesta Ruotsiin muuttaneita paluumuuttajia, inkerinsuomalaisia paluumuuttajia sekä Somalian ja Jugoslavian pakolaisia.

2000-luvulla Suomen EU-jäsenyyden tuoma vapaa liikkuvuus on näkynyt lisääntyneenä maahanmuuttona. Vapaa liikkuvuus on lisännyt etenkin työperäistä maahanmuuttoa.

Vuonna 2015 Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on osa suurempaa Eurooppaan kohdistuvaa väestöliikettä. Turvapaikanhakijat pakenevat konflikteja ja vainoa pääasiassa Afrikasta ja Lähi-idästä, eniten turvapaikanhakijoita tuli vuonna 2015 Irakista.

Maahanmuutto lukuina

Suomeen muuttaa ulkomailta enemmän ihmisiä kuin täältä muuttaa ulkomaille. Nettomaahanmuutto Suomessa on ollut 2010-luvulla 12 000–18 000 henkeä vuosittain. Eniten nettomaahanmuuttoa on tullut Euroopan maista.

Maahanmuuttajia voidaan tilastoida ainakin neljällä tavalla: äidinkielen, kansalaisuuden, syntymävaltion ja vanhempien syntymävaltion perusteella.

Vuonna 2015 ulkomaalaistaustaisia oli Suomessa noin 339 900 eli 6,2 prosenttia koko väestöstä. Heistä ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia oli 286 800 (84 %) ja toisen polven 53 100 (16 %). Vuonna 2015 Suomen kansalaisuuden sai 8281 henkilöä. Ulkomaalaistaustaisella viitataan henkilöön, jonka vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaan kansalaisia puolestaan oli Suomessa noin 230 000 vuonna 2015.

Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten yleisimpiä taustamaita ovat entinen Neuvostoliitto, Viro, Somalia, Irak ja entinen Jugoslavia.

Eniten ulkomaalaistaustaisia on Suomessa pääkaupunkiseudulla. Noin neljäsosa ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu Helsingissä. Ulkomaalaistaustaiset ovat ikärakenteeltaan nuorempia kuin suomalaistaustaiset. Heissä on suurempi osuus työikäisiä, ja pakolaisryhmissä lasten osuus on suuri. Ulkomaalaistaustaisen väestön sukupuolijakauma vaihtelee taustamaan mukaan, mutta on kokonaisuudessaan samankaltainen kuin suomalaistaustaisen väestön. /ST

Kuvio 1. Maahan-, maasta- ja nettomuutto lähtö-/määrämaan mukaan 1990–2015. Maat yhteensä, henkilöä. Lähde: Tilastokeskus

Kuvio 2. Väestö syntyperän ja taustamaan mukaan 1990–2015. Ulkomaalaistaustaiset yhteensä, henkilöä. Lähde: Tilastokeskus

Lähteitä:

www.migri.fi/tietoa_virastosta/maahanmuuton_historiaa www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa
www.intermin.fi/fi/maahanmuutto

 
Julkaistu 16.12.2016
Sivun alkuun |