Sonja Tanttari

Maahanmuuttajanuorille tukea kokeilemalla uutta

Helsingissä on meneillään nuorisotyön suurhanke, jossa tähtäimenä on maahanmuuttajanuorten aseman parantaminen. Maahanmuuttajanuoret tarvitsevat oikein kohdennettuja ja tehokkaita palveluita, sillä heistä monet ovat erityisen huonossa asemassa. Yksi kiinnostava kokeilu on vertaisvalamiehistö.

Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskuksella on vetovastuu Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeesta, joka on käynnissä vuosina 2016−2020. Hanketta rahoittaa vuonna 2015 perustettu Me-säätiö, jonka tavoitteena on perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen sekä syrjäytymisen ehkäisy.

Hankkeen projektipäällikkö Irma Sippola Nuorisoasiainkeskuksesta kertoo, että tarve maahanmuuttajien uusille palveluille on selkeästi havaittavissa. Maahanmuuttajanuoret ovat kantaväestön nuoriin verrattuna hankalassa asemassa: maahanmuuttajataustaisista nuorista peräti noin 25 prosenttia jää perusopetuksen jälkeen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Sippolan mukaan tämä kertoo siitä, että ongelmat ovat osaltaan rakenteellisia ja vaativat yhteiskunnan puuttumista. Opiskelun ja työelämän ulkopuolelle tipahtavien nuorten potentiaalia ei saada käyttöön. Maahanmuuttaja-asukkaita, erityisesti nuoria, on pääkaupunkiseudulla selvästi enemmän kuin muualla Suomessa.

Vertaisvalamiehistö patistaa nuorta rikoksentekijää

Palvelumuotoilulla tarkoitetaan erilaisten palvelumallien ideoimista ja testaamista käytännössä ja asiakasymmärryksen keräämistä yhteissuunnittelun pohjaksi. Niitä kehitetään ja muokataan saatujen kokemusten pohjalta – toimintaa ei suunnitella paperilla valmiiksi vaan testataan asiakkailla.

Yksi hankkeessa ideoitu työmuoto on vertaisvalamiehistö, jonka kohderyhmänä ovat alle 15-vuotiaat rikokseen syyllistyneet nuoret. Vertaisvalamiehistö muodostetaan kolmesta nuoresta, jotka on perehdytetty tehtävään. Vertaisvalamiehistö kokoontuu kerran kuukaudessa kulttuurikeskus Stoassa Itäkeskuksessa. Istunnossa käsitellään nuoren tekijän rikostapausta, jonka poliisin edustaja on valinnut. Tekijän huoltaja antaa suostumuksensa tapauksen käsittelyyn istunnossa. Käsittelyssä ovat läsnä tekijän ja hänen huoltajansa lisäksi vertaisvalamiehistön nuoret, poliisi, nuoriso-ohjaaja sekä tilaisuuden puheenjohtajana toimiva projektipäällikkö Sippola. Käsittelyssä ei ole läsnä liikaa aikuisia, jotta puhuminen olisi nuorelle helpompaa. Käsittelyn jälkeen yksi vertaisvalamiehistön nuorista on yhteydessä rikoksen tehneeseen nuoreen ja seuraa tilannetta.

− Alle 15-vuotiaalla ei ole rikosoikeudellista vastuuta, mutta hyvin nuoretkin saattavat olla osallisina esimerkiksi tappeluihin. Vertaisvalamiehistön käytössä on ideana, että rikoksen tehnyt nuori käsittelee tapahtunutta rikosta muiden nuorten avulla. Vertaisvalamiehistön nuorissa on se etu, että heillä on ensikäden ymmärrystä nuorten kokemusmaailmasta ja nuoren on usein helpompi kertoa asioista rehellisesti muille nuorille, Sippola kertoo.

– Toimintamallin tarkoituksena ei ole päättää syyllisyydestä tai antaa nuorelle rikoksentekijälle rangaistusta, vaan saada tämä ajattelemaan tekoaan ja sen seurauksia. Ymmärryksen kautta saadaan vahvistettua nuoren empatiakykyä. Tässä on keskeinen avain siihen, että seuraava rikos voi jäädä tekemättä. Tärkeä seuraus on myös se, että vertaisvalamiehistön istunnot auttavat maahanmuuttajaperheiden vanhempia rakentamaan luottamusta suomalaisiin viranomaisiin.

Nuorten vertaistuesta rohkaisevia tuloksia

Vertaisvalamiehistön kaltaisella toiminnalla on hyvin painava yhteiskunnallinen merkitys. Rikoksen tehnyt maahanmuuttajanuori kantaa muiden silmissä useampaa leimaa ja tarvitsee monipuolista tukea. Tapahtuneen rikoksen takana on monesti laajempi kirjo koettuja vaikeuksia. Rikokset tai huono käytös eivät ole kytköksissä etniseen taustaan, mutta kasvuympäristön ongelmat ja epävarmuus ruokkivat ikäviin tilanteisiin päätymistä. Vertaisvalamiehistön toiminnalla puututaan ensisijaisesti nuoren rikokseen. Sen tarkoitus on täydentää lastensuojelullisia toimenpiteitä, ei korvata niitä. Irma Sippola pohtii, että jatkossa olisi mahdollista tuoda nuorten asioita käsittelyyn jo ennen kuin rikosta on tapahtunut. Tämä vaatisi nuorisotyön tarkkaavaisuutta ja kykyä poimia mukaan nuoria, joilla on riski syyllistyä rikokseen.

Vertaisvalamiehistö pohjautuu Yhdysvalloissa käytettyyn toimintamalliin, jonka havaittiin vähentävän nuorten rikosuusimista. Sippola painottaa, että ulkomaista toimintamallia ei toki voida sellaisenaan kopioida lainsäädäntöjen eroavaisuuksien takia, mutta mallin vaikuttavuus antaa kuitenkin toiveita sen onnistumisesta Suomessa. Alustavat havainnot vertaisvalamiehistön istuntojen vaikutuksista niihin osallistuneisiin nuoriin ovatkin olleet rohkaisevia. Seuraavana vuorossa on alkaa toteuttaa mallia Helsingissä myös koillisella alueella.

Tavoitteena vaikuttavuus tarpeeksi moneen nuoreen

Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeessa työn alla on vertaisvalamiehistön ohella muutaman muun mallin kehittäminen. Hankkeen kaverikahviloissa nuoret järjestävät oppimistuokioita nuoremmille, ala-asteikäisille lapsille ja oppivat samalla itse. Kaverikahviloissa voidaan tukea niitä oppilaita, joilla on esimerkiksi vaikeuksia suomen kielessä, mutta jotka eivät uskalla kertoa koulussa osaamisen puutteista. Puhujafoorumeilla pyritään tuomaan uussuomalaisia alle 30-vuotiaita puhumaan tilaisuuksiin ja toimimaan asiantuntijoina, jotka tuovat esiin maahanmuuttajien näkökulmia esimerkiksi virastojen toiminnan suunnitteluun. Vanhempien tukemisella tähdätään hankkeessa eritoten koulutus- ja työelämätietoisuuden lisäämiseen, sillä maahanmuuttajaperheissä ei aina ole ymmärrystä kaikista suomalaisen koulutus- ja työelämän mahdollisuuksista, joihin lapsia voisi kannustaa. Lisäksi tilanteisiin, joissa nuorella on mielenterveys- tai päihdeongelma, suhtautumista halutaan muuttaa avoimemmaksi ja poistaa väärää tietoa. Työelämätaitoihin liittyvällä pilotilla pyritään samanaikaisesti lisäämään nuorille työpaikkoja ja lisäämään alueellista hyvinvointia esimerkiksi työllistämällä nuoria alueiden palveluiden kehittämiseen.

Projektipäällikkö Sippola pitää viisivuotisen hankkeen vahvuutena sen pitkäjänteisyyttä ja pysyvyyteen panostamista. Hankkeessa aiotaan vakiinnuttaa sellaisia toimintoja, jotka vaikuttavat mahdollisimman moneen nuoreen. Näin ratkotaan yhteiskunnallisia haasteita, ei vain yksittäisten nuorten ongelmia. Maahanmuuttajanuorten määrä on pääkaupunkiseudulla kasvussa, joten nyt on hyvä aika panostaa tulevaisuuteen.

 
Julkaistu 16.12.2016
Sivun alkuun |