Painetun lehden 4/2015 sisällysluettelo

s. 3 Pääkirjoitus: Historia opettaa
Juha Kääriäinen

s. 4 Menneisyys ja nykyisyys linkittyvät toisiinsa
Riikka Kostiainen

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haasteltavana emeritusprofessori Heikki Ylikangas. Yksi hänen keskeisistä tutkimusaiheistaan on ollut suomalainen väkivalta. Länsinaapureihin verrattuna synkkiä väkivaltatilastoja Ylikangas selittää sosiaalisen eristäytyneisyyden tuottamalla arkuudella.

s. 7 Henkirikollisuuden kehitys 1500-luvulta nykypäivään
Martti Lehti

Suomi oli uuden ajan alussa selvästi nykyistä väkivaltaisempi maa henkirikollisuuden määrällä mitattuna.

s. 10 Veli Verkko ja suomalainen kriminologia
Janne Kivivuori

Kriminologit ovat löytäneet Veli Verkon historiallisena hahmona ja esikuvana, joka oman aikansa rajoituksissa ja puitteissa vei maamme kriminologian kansainväliselle tasolle ja kartalle.

s. 12 Voiko historiasta oppia?
Jukka Kekkonen

Kirjoituksessa tarkastellaan, mitä historiasta oppiminen voisi tämän päivän näkökulmasta tarkoittaa erityisesti oikeushistoriaa, mutta muutakin ihmistieteellistä tutkimusta ajatellen.

s. 14 Kriminalisoinnit yhteiskuntakehityksen vietävänä
Sakari Melander

Kirjoituksessa tarkastellaan Suomen rikoslainsäädännön kehitystä ja kehityslinjoja rangaistavan käyttäytymisen kehityksen valossa. Tarkastelun kohteena ovat rikosoikeudelliset säännökset vuodesta 1889 tähän päivään.

s. 17 Rattijuopumusta pidetty aina vakavana ongelmana
Mika Sutela

Kirjoittaja luo lyhyen katsauksen rattijuopumusrikollisuuden ja sen sääntelyn historiaan.

s. 19 Vankilukujen historiaa
Tapio Lappi-Seppälä

Yksi historian kriminaalipoliittinen pääopetus on, että olivat politiikalla aikaansaadut rikollisuusmuutokset suunnaltaan millaisia hyvänsä, mittaluokaltaan ne jäävät vähäisiksi, kun vertailukohteena ovat rikollisuuteen vaikuttavat rakennetason tekijät.

s. 22 Messukylän veriteko ja Turun kylmä murha
Tuomas Rimpiläinen

Poliisin uskomaton tunarointi verisen kaksoismurhan tapahtumapaikalla sysäsi vauhtia Suomen rikospoliisin uudistamiselle vuonna 1924. Kun kolme vuotta myöhemmin Turussa murhajutun jäljet kylmenivät, tutkinnassa otettiin käyttöön upouudet rikostekniset apukeinot.

s. 24 Poliisikulttuurinen muutos
Ilkka Levä

Kirjoituksessa tarkastellaan suomalaista poliisikulttuuria 1930–1997 sen psykohistoriallisten solmukohtien kautta. Erityistä huomiota kiinnitetään suhtautumiseen poliisin voimankäyttöön.

s. 26 Poliisitoiminnan historia, liike ja rajattomuus
Tuija Hietaniemi

Lainvalvonnan uusimpien toimintamallien ja organisaatioratkaisujen asetelmia on löydettävissä jo vuosikymmenten takaa.

s. 28 Museoissa pääsee sukeltamaan rikosten historiaan
Sonja Tanttari

Rikosalan museoiden kokoelmat antavat tietoa rikoksista, rikosten selvittämisestä ja rikosseuraamuksista. Historialliset tapahtumat ja esineet avaavat näkymiä paitsi rikoksiin myös koko kansan historiaan.

s. 30 Lastensuojelun menneisyys
J. Koivisto, A. Malinen & p. Markkola

Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeessa on selvitetty sijaishuollon epäkohtia.

s. 32 Vankeinhoidon vaikuttavuus
Sasu Tyni

Kirjoituksessa pohditaan, onko vankien kuntoutuksella tilastollisia perusteita.

s. 34 Nuoren lainrikkojan tilanne palveluihin ohjaamisen pohjana
Saija Sambou

Työryhmä on pohtinut nuorille miehille suunnattuja rikoksia ja rikosten jatkamista ehkäiseviä palvelujen kehittämistä.

s. 37 Haasteet ja ratkaisut Ruotsin haavoittuvilla alueilla
Regina Järg-Tärno

Ruotsissa eri viranomaisten ja tahojen raporteissa nousee esille huoli haavoittuvien alueiden integraation, rikollisuuden, turvallisuuden, demokratian, syrjäytymisen, radikalisoitumisen ja rapistuvan asuntokannan tilanteesta ja niiden kustannuksista.

s. 40 Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyyn panostettava
Jenni Häikiö

Pelastakaa Lasten kehittämä Otanvastuun.fi-verkkoaineisto voitti tämän vuoden rikoksentorjuntakilpailun. Sivusto pyrkii ennaltaehkäisemään lapsiin kohdistuvaa laitonta ja haitallista seksuaalista toimintaa.

s. 42 Näkökulma: Naisiin kohdistuvan väkivallan historialliset syvärakenteet
Satu Lidman

Kirjoittaja pohtii historiallisten asenteiden merkitystä naisiin kohdistuvassa väkivallassa ja tällaisen väkivallan ehkäisyä.

s. 44 Kriminologia: Italialainen ja ranskalainen koulu
Matti Laine

Palstan aiheena on tällä kertaa kriminologisen ajattelun alkuperä.

s. 46 Rikoksentorjunta: Steven Pinker ja väkivallan historiallinen laskutrendi
Jukka-Pekka Takala

Palstalla käsitellään maailmanlaajuisia väkivallan vähenemisen kehityskulkuja Steven Pinkerin teoksen pohjalta.

s.48–51 Ajassa

Jälkisovittelu-hanke etenee hyvin

Muutoksen vuoro -projekti tulee rikostaustaisia romaninaisia

Vankilateatteritoiminnalle tunnustusta

Lähisuhdeväkivalta kannattaa ottaa puheeksi

Lasten kaltoinkohtelu on mahdollista tunnistaa

Katsaus väkivaltaiseen ekstremismiin

Tukholman kriminologian palkinnot 2016

 
Julkaistu 11.12.2015
Sivun alkuun |