Haaste 4/2015

Teemana historia

Pääkirjoitus

Artikkeleita

Emeritusprofessori Heikki Ylikangas on tutkinut monia Suomen historian solmukohtia ja usein saanut tulkinnoillaan aikaan vilkasta keskustelua. Yksi hänen keskeisistä tutkimusaiheistaan on ollut suomalainen väkivalta. Länsinaapureihin verrattuna edelleen synkkiä väkivaltatilastoja Ylikangas selittää pääasiassa sosiaalisen eristäytyneisyyden tuottamalla arkuudella.

Suomi oli uuden ajan alussa selvästi nykyistä väkivaltaisempi maa.

Kriminologit ovat löytäneet Verkon historiallisena hahmona ja esikuvana, joka oman aikansa rajoituksissa ja puitteissa vei maamme kriminologian kansainväliselle tasolle ja kartalle.

Mitä historiasta oppiminen voisi tämän päivän näkökulmasta tarkoittaa erityisesti oikeushistoriaa mutta muutakin ihmistieteellistä tutkimusta ajatellen?

Yhteiskunnan mukana muuttuvat rikossäännökset

Lyhyt katsaus rattijuopumusrikollisuuden ja sen sääntelyn historiaan

Yksi historian kriminaalipoliittinen pääopetus on, että ovat kriminaalipolitiikalla aikaansaadut rikollisuusmuutokset suunnaltaan millaisia hyvänsä, mittaluokaltaan ne tapaavat jäädä vähäisiksi, kun vertailukohteena ovat rikollisuuteen vaikuttavat rakennetason tekijät.

Poliisin uskomaton tunarointi verisen kaksoismurhan tapahtumapaikalla sysäsi vauhtia Suomen rikospoliisin uudistamiselle vuonna 1924. Kun kolme vuotta myöhemmin Turussa murhajutun jäljet kylmenivät, tutkinnassa otettiin käyttöön upouudet rikostekniset apukeinot.

Kirjoituksessa tarkastellaan suomalaista poliisikulttuuria 1930–1997 sen psykohistoriallisten solmukohtien kautta. Erityistä huomiota kiinnitetään suhtautumiseen poliisin voimankäyttöön.

Lainvalvonnan uusimpien toimintamallien ja organisaatioratkaisujen asetelmia on löydettävissä jo vuosikymmenten takaa. Ihmisten liikkuvuus pakotti poliisin rajat ylittävään yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon jo kauan sitten. Liikkuvuus ja rajattomuus eri muodoissaan asettavat yhä reunaehdot lainvalvontaorganisaatioiden kehitykselle.

Rikosalan museoiden kokoelmat antavat tietoa itse rikoksista, rikosten selvittämisestä ja rikosseuraamuksista Suomessa. Historialliset tapahtumat ja esineet avaavat näkymiä paitsi rikoksiin myös koko kansan historiaan.

Epäkohdat ja kaltoinkohtelu lasten sijaishuollossa

Onko kuntoutukselle tilastollisia perusteita?

Pieni osa nuorista miehistä tekee runsaasti rikoksia. Tälle samalle osalle kasautuvat usein diagnosoimattomat ja hoitamattomat psykososiaaliset ongelmat, oppimisvaikeudet, päihdeongelmat, alhainen koulutustaso, työttömyys ja sosiaalinen syrjäytyminen. Viranomaisten ja järjestöjen nuorten lainrikkojien kanssa tekemässä työssä on kehitettävää.

Ruotsissa eri viranomaisten ja tahojen raporteissa nousee esille huoli haavoittuvien alueiden integraation, rikollisuuden, turvallisuuden, demokratian, syrjäytymisen, radikalisoitumisen ja rapistuvan asuntokannan tilanteesta ja niiden kustannuksista.

Pelastakaa Lasten kehittämä Otanvastuun.fi-verkkoaineisto voitti tämän vuoden rikoksentorjuntakilpailun. Sivusto pyrkii ennaltaehkäisemään lapsiin kohdistuvaa laitonta ja haitallista seksuaalista toimintaa.

Väkivallan vähentäminen hyödyttää kaikkia sukupuoleen ja taustaan katsomatta. Ennaltaehkäisy edellyttää väkivallan eri muotojen ja väkivaltaa ylläpitävien mekanismien tunnistamista. Tätä vaikeuttavat menneisyydestä kumpuavat asenteet, joille on osin sokeuduttu.

Kriminologia-palstalla aiheena on kriminologisen ajattelun alkuperä.

Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään maailmanlaajuisia väkivallan vähenemisen kehityskulkuja Steven Pinkerin teoksen pohjalta.

 
Julkaistu 11.1.2017
Sivun alkuun |