Minna Tikka

Uusissa seuraamuksissa tarvitaan yhteistyötä tuomitun läheisten kanssa

Kriminaalihuollon tukisäätiön (KRITS) vuosifoorumi kokosi Jyväskylään lokakuussa sata rikosseuraamusalan järjestö- ja viranomaistoimijaa. Kriminaalityön foorumin teema oli "Yhteistyö uusissa seuraamusmuodoissa". Eri toimijoiden yhteistyö, tuen merkitys ja vertaistuki korostuivat päivän annissa. Hyvän yhteistyön todettiin edellyttävän keskinäistä kunnioitusta. Rangaistusta suorittavan lähipiirin ja ulkopuolisten tahojen muodostamalla tukiverkostolla on suuri vaikutus eri rangaistusmuotojen tuloksellisuuteen. Vangin omaisten tuen tarpeita ei sovi unohtaa, sillä omaisten hyvinvointi vaikuttaa heidän valmiuksiinsa toimia vangin ensisijaisena apuna. Muun muassa valvontarangaistuksen toimeenpanossa pyritään korostamaan kannustavia lähisuhteita sekä tukitoimena että voimavarana. KRITSin toiminnanjohtaja Jukka Mäen mukaan vertaistuen merkitys on suuri rikoksettomaan elämään pyrkiville, sillä onnistuneiden tarinat antavat uskoa toisille samassa tilanteessa oleville.

Koevapauden valmisteluvaiheessa perheiden ja läheisten asema ympäröivässä verkostossa on merkittävä. Vankien omaisten, järjestöjen sekä viranomaisten välisen yhteistyön toivotaankin kehittyvän yhä toimivammaksi. Ulla Ekholm Vankien Omaiset VAO ry:stä kertoi, kuinka omaiset jäävät usein huomiotta – vaikka tuki sekä ulkopuolelta että vertaisilta on tärkeää myös omaisten toipumisessa. Vanki kohtaa koevapauden aikana lukuisia haasteita harjoitellessaan yhteiskuntaan palaamista, siksi erilaisten tukitoimien rakentumiselle on tarve jo ennen valvotun koevapauden alkua – ja yhteistyö vankia ympäröivän verkoston kesken on tällöin huomattavassa asemassa. Valvotun koevapauden hyvänä puolena voidaan nähdä parempi yhteiskuntaan sitoutuminen. On kuitenkin yhä vaikea ennustaa, kuka onnistuu koevapaudessa, sillä onnistuminen on paljolti kiinni henkilöstä itsestään ja siitä, kuinka hyvin tämä kykenee sitoutumaan koevapauden sääntöihin, joihin voi olla vaikeaa totutella pitkän vankeustuomion jälkeen.

Kuntien rooli jälkihoidon turvaamisessa sekä valvotun koevapauden toteuttamisessa herätti keskustelua, sillä vangin avunsaanti on yhä varsin kuntakohtaista. Kunnan ja järjestöjen välistä yhteistyötä nähtiin tarpeelliseksi kehittää, koska jälkihuollossa on yhä usein katkoksia. – Järjestöjen tulee olla sanansaattaja sekä konkreettinen tuki vangeille, Reijo Kypärä Tampereen Silta-valmennusyhdistyksestä sanoi. Järjestöt pelaavat tärkeää paikkaa vankien yhteiskuntaan palauttamisessa esimerkiksi tuomalla realiteettia näiden koevapautta koskeviin suunnitelmiin – omien aikeiden epätodellisuus on usein helpompi ottaa vastaan ulkopuoliselta kuin vankilatyöntekijän suusta.

 
Julkaistu 12.12.2014
Sivun alkuun |