Hannu Kari

Trappan-malli auttaa puhumaan perheväkivallasta lapsen kanssa

Sosiaali- ja terveysalan järjestö Folkhälsanin Suomeen tuoma Trappan-keskustelumalli (suomeksi portaat) tarjoaa uudenlaista ja tärkeää keskustelutukea perheväkivaltaa kokeneille lapsille.

– Suomessa ei ollut räätälöityjä menetelmiä kriisikeskusteluihin perheväkivaltaa kokeneiden lasten kanssa. Trappan-mallin avulla pyrimme myös rikkomaan väkivaltaan edelleen liittyviä tabuja, osastopäällikkö Gun Andersson Folkhälsanista sanoo.

Väkivallasta puhuminen on Anderssonin mukaan toisinaan hankalaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisillekin ja aihe saatetaan kokea jopa jollain lailla pelottavaksi. Hän arvelee, että aihe saattaa tulla usein liian lähelle.

– Perheväkivaltaa kokeneet lapset jäävät liian usein yksin ajatustensa kanssa. Ikävistä kokemuksista puhuminen on tärkeää lapsen kehitykselle ja ajatellen myös terveempää tulevaisuutta aikuisena.

Väkivallasta ilman häpeää

Ruotsissa tehtyjen tutkimusten mukaan joka kymmenes lapsi kokee perheväkivaltaa ja heistä joka viides usein, joten jokaisella koululuokalla tällaisia lapsia on 2–3. Perheväkivalta saattaa jatkua myös sukupolvelta toiselle, joten "pahan kierre" pitäisi saada loppumaan. Sen vuoksi Trappan-menetelmää on kokeiltu myös nuoriin vanhempiin.

– Monet vanhemmat ovat kertoneet, että olisivat tarvinneet tällaista apua lapsena itsekin. Väkivalta on meissä kaikissa, kyse onkin sen hallitsemisesta, Gun Andersson sanoo.

Hän toivoo, että perhe- tai parisuhdeväkivallasta voitaisiin tiedustella asiakkaalta automaattisesti esimerkiksi terveyskeskuskäynneillä. Äitiys ja lastenneuvoloita on tähän jo kehotettu.

– Alkoholi ei ole enää samanlainen kielletty aihe kuin joskus menneinä vuosina. Toivotaan, että väkivallastakin voidaan vielä joskus puhua ilman häpeää.

Lapsi kertoo omalla tavallaan

Seitsenpäiväiseen Trappan-koulutukseen kuuluu teoriaa, käytäntöä ja työnohjausta. Keskustelujen tavoitteena on, että lapsi pystyy vähitellen puhumaan väkivallasta ja pukemaan kokemuksensa sanoiksi yhdessä Trappan-työntekijän kanssa, Andersson selvittää.

Menetelmä sisältää useita kahdenkeskeisiä keskusteluja lapsen kanssa kolmessa vaiheessa. Vaiheet ovat yhteyden luominen, rekonstruktio ja tiedon antaminen. Lapsen vanhempien kanssa keskustellaan ohjelman alussa ja lopussa. Malli on suunniteltu 4–18-vuotiaille.

– Lapselle suodaan mahdollisuus kertoa itse kokemuksistaan omilla tavoillaan. Keskustelut lapsen kanssa ovat luottamuksellisia, paitsi jos niissä tulee esiin lastensuojelullisia asioita.

Kriisikeskustelussa lapsi saa tavata aikuisen, joka ottaa hänet tosissaan ja jolla on aikaa kuunnella. Käytössä on mm. piirtämisen ja puhumisen yhdistelmä. Luovuutta ja mielikuvitusta käyttämällä päästään yhdessä asian ja ongelmien ytimeen.

– Lapsilla on usein sirpaleisia kokemuksia ja palapelistä yritetään koota erilaisilla tavoilla selkeä kuva, Andersson kertoo.

Suomenkielinen koulutus alkoi

Folkhälsan toi Ruotsin Pelastakaa lapset -järjestön jo 1990-luvulla kehittämän työmenetelmän Suomeen vuonna 2010. Ruotsissa malli on jo vakiintunut osaksi sosiaalipalveluiden ja -organisaatioiden työtä. Sen on todettu parantavan erityisesti poikien hyvinvointia.

Ruotsissa Trappan-työntekijöitä on jo tuhatkunta, Suomessa on ehditty kouluttaa noin 60 ammattilaista. Sosiaalityöntekijöitä, sairaanhoitajia, psykologeja, perhetyöntekijöitä ja kolmannen sektorin toimijoita on koulutettu menetelmään Suomessa tähän syksyyn asti vain ruotsiksi.

Koulutukset järjestetään Ruotsissa kehitetyn rakenteen mukaisesti. Menetelmää kehitetään yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Suomenkielinen koulutus on aloitettu Joensuussa kansallisen Kaste-kehittämisohjelman rahoituksella.

– Alueelle saadaan 20 keskustelumalliin koulutettua henkilöä ja tavoitteena on saada keväällä vielä 20 lisää Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelle, jolloin saamme koulutetun työntekijän alueen kaikkiin kuntiin. Tässä on erityisen hyvää alueellisen osaamisen kehittyminen, Andersson sanoo.

Alueellinen osaaminen on koulutusten ansiosta vahvaa jo nyt mm. Espoossa, Porvoossa ja Paraisilla, jossa väkivaltaa kokeneiden lasten kohtaamiseen on saatu uusia työkaluja.

 
Julkaistu 12.12.2014
Sivun alkuun |