Regina Järg-Tärno

Lapset marginaalissa – paperittomien lasten oikeudet

Yhteiset Lapsemme ry:n järjestämän Lapsen oikeuksien päivän (20.11.) seminaarin avasi yhdistyksen puheenjohtaja, vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet. Hän totesi, että lasten oikeudet ovat universaaleja ja ne on turvattava riippumatta vanhempien maassaolon statuksesta. Paperittomuus tarkoittaa arjessa, että ihminen ei pääse käyttämään ihmisoikeussopimusten mukaisia oikeuksiaan. Lisäksi paperittomat ja liikkuvan väestön lapset kokevat turvattomuutta monella tavalla.

Suomessa on valmistella laki, jonka avulla erityisesti lasten pääsy terveydenhoitoon paranee ja kunnille tulee velvollisuus järjestää kiireellinen hoito ja arviointi. Biaudetin mukaan ongelmana on kuitenkin, että sen ulkopuolelle voivat joutua paperittomat EU-kansalaiset, esimerkiksi romaniväestö. Hän korosti, ettei heikossa asemassa olevia ihmisiä saa asettaa keskenään eriarvoiseen asemaan. Lisäksi Biaudet nosti esille ulkomaalaislain 51 pykälään suunnitellut muutokset.

– Viranomaispäätöksellä voidaan aiheuttaa ihmiselle tilanne, että häntä ei voi palauttaa, mutta hän ei myöskään saa oleskelulupaa. Tämä luo ihmisryhmän, jotka ovat alttiita rikollisuudelle, velkaantumiselle, hyväksikäytölle ja jopa ihmiskaupan uhriksi joutumiselle.

Vaikuttamis- ja ohjelmatyönjohtaja Inka Hetemäki Suomen Unicef ry:stä puhui lapsen oikeuksista, niitä ohjaavista sopimuksista ja käytännön haasteista Suomessa. Hän ilmaisi huoltaan erityisesti paperittomien lasten tilanteesta. Ihmisoikeuksien pitää toteutua arjessa, ei vasta oikeussalissa.

– Maailmassa on 2,2 miljardia lasta ja heistä 88 prosenttia asuu kehitysmaissa. Kuilu kasvaa ja eriarvoisuus syvenee. Köyhyyden synnyttämässä marginalisoitumisessa piilee myös turvallisuusriski. Ihmiset lähtevät liikkeelle köyhyyttä tai turvattomuutta pakoon. EU:ssa tämä korostuu romaniväestön kohdalla. Mutta hyvinvoivissakin yhteiskunnissa lapsiperheet köyhtyvät jopa talouden nousukauden aikana, näkymätön köyhyys syvenee ja lasten polarisoituminen jää piiloon keskiarvotilastoissa.

Helsingin Diakonissalaitoksen päiväkeskus Hirundon projektipäällikkö, tutkija Anca Enache kertoi Itä-Euroopan romanilasten tilanteesta kotimaassaan sekä vanhempiensa kanssa muuttavien lasten koulunkäynnin haasteista. Ongelmana ovat kuntien erilaiset käytännöt ja työntekijöiden tietämättömyys. Projektipäällikkö Anna G. Mikkonen Ensi- ja turvakotiliitosta kertoi yksintulleiden turvapaikkahakijalasten riskeistä, joita ovat mm. täysi-ikäiseksi rekisteröiminen Etelä-Euroopassa, kiertolaisuus Euroopan maissa, katoaminen kesken turvapaikkaprosessin tai ennen käännytystä ja Dublin-palautukset. Lisäksi useassa puheenvuorossa pohdittiin paperittomien terveyspalvelujen saatavuutta.

 
Julkaistu 12.12.2014
Sivun alkuun |