Haaste 4/2014

Teemana lapsi

Pääkirjoitus

Artikkeleita

YK:n lapsen oikeuksien sopimus täytti marraskuussa 25 vuotta. Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Heikki Sariola on seurannut urallaan, kuinka lapset ovat tulleet ihmisoikeusajattelun piiriin. Nykyään lapsiin kohdistuvat rikokset, myös lievät, otetaan vakavasti ja niihin puututaan eri tavalla kuin aikaisemmin. Seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja väkivallasta on helpompi puhua kuin ennen, mutta on tullut myös uusia tabuja, jotka liittyvät vähemmistöryhmiin.

Suomessa asuvien lasten ja nuorten väkivaltakokemuksista on saatavilla kattavasti tietoa nyt jo kolmelta kyselykerralta vuosilta 1988, 2008 ja 2013. Viimeisin lapsiuhritutkimus toteutettiin 2013–2014 Poliisiammattikorkeakoulun ja Nuorisotutkimusseuran yhteistyönä. Tutkimuksen perusteella väkivallan yleisyydessä on tapahtunut myönteistä kehitystä.

Äidinrakkauteen ajatellaan luonnostaan kuuluvan halu suojella omia lapsia kaikelta pahalta. Näin varmasti onkin, mutta arkinen todellisuus on useissa lapsiperheissä toinen: Osa suomalaisista äideistä turvautuu fyysiseen väkivaltaan kasvattaessaan lapsiaan. Artikkelissa tarkastellaan äitien lapsiinsa kohdistamaa fyysistä väkivaltaa tutkimustiedon perusteella. Tulokset perustuvat pienten lasten vanhemmille tehtyyn kyselytutkimukseen.

Lasten kanssa työskentelevät ovat velvollisia ilmoittamaan lastensuojelun viranomaisille, jos heille on työssään herännyt epäilys lapseen kohdistuneesta väkivallasta. Lastensuojelulain muutoksen jälkeen lastensuojeluilmoitusten määrä on lisääntynyt merkittävästi, kuten myös ilmoitukset poliisille lapseen kohdistuvan väkivallan epäilystä.

Julkisuudessa käydään keskustelua, miten lastensuojelun epäonnistumisia tulisi ehkäistä. Keskustelu on tärkeää, koska se tuo näkyviin sitä normatiivista kenttää, johon lastensuojelu sijoittuu. Lasten suojelemista hyväksikäytöltä ja väkivallalta halutaan tukea mutta samanaikaisesti toivotaan, että lastensuojelu käyttää toimivaltaansa vain "oikeissa" ongelmatilanteissa. Väärin kohdennettu tuki saa usein perheen valvomisen leiman ja lastensuojelu epäammattimaisen toiminnan kuvan. Toisaalta puuttumattomuudella voi olla kohtalokkaita seurauksia lapsille.

Etsivän työn menetelmä kehitettiin alun perin tavaksi ottaa kontaktia ja työskennellä marginalisoitujen ihmisryhmien parissa. Tarkoitus on yhdistää haittojen vähentämistä aikaiseen väliintuloon ja pyrkiä saamaan kontakti riskiryhmiin ennen heidän tilanteidensa ja ongelmiensa syvempää eskaloitumista.

Rikollisen kehityksen ennaltaehkäisemiseksi ja katkaisemiseksi tarvitaan näyttöön perustuvia ja kustannustehokkaita interventioita. Yksi tehokkaimmista varhaisen puuttumisen malleista on tutkimusten mukaan vanhempainohjaus (parent training). Voimaperheet on Suomen ensimmäinen etämenetelmin toteutettava vanhempainohjausohjelma, joka otettiin käyttöön 2011. Lasten käytöshäiriöiden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn tarkoitettu interventio on kehitetty Turun yliopistossa. Menetelmä perustuu kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön, ja alustavat tulokset ohjelman vaikuttavuudesta myös Suomessa ovat lupaavia.

Tutkija Elsa Saarikkomäki Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta ja löytävän nuorisotyön projektipäällikkö Heikki Turkka Aseman lapset ry:stä korostavat nuoren kanssa toimivien viranomaisten riittävää vuorovaikutusosaamista ja kykyä mukautua eri olosuhteissa.

Julia Korkman HUS:n Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisesta osaamiskeskuksesta kohtaa työssään lapsia, jotka on tärkeää saada kertomaan avoimesti kokemuksistaan. Kuitenkin juuri lapsen haastattelussa johdattelun vaara on suuri. Korkman kertoo, mitä lasta haastatellessa tulee ottaa huomioon ja kuinka vuorovaikutus toteutuu oikeusprosessissa.

Nuorten, alle 18-vuotiaiden osuus rikoksentekijöistä Suomessa on suhteellisen pieni. Heihin kohdistuvassa esitutkinnassa on tiettyjä ominaispiirteitä, joiden huomioiminen voi olla ratkaisevaa uusien rikosten estämiseksi tai jo muodostuneen rikoskierteen katkaisemiseksi. Seuraavassa on huomioita nuoriin kohdistuvasta esitutkinnasta sekä esimerkkejä uudenlaisista haasteista poliisin työstä nuorten kanssa.

Rikosten sääntelyssä on epäillyn ikään perustuvia eroja. Lapsia ja nuoria kohdellaan rikosprosessissa lievemmin kuin aikuisia.

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos selvitti kyselyllä uhrien tarpeita ja tyytyväisyyttä rikosprosessiin.

Rikosseuraamusalan tutkimushankkeessa selvitettiin lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista tuomittujen vankien uusintarikollisuutta ja STOP-ohjelman vaikuttavuutta. Tutkimuksen mukaan tällaiset seksuaalirikosvangit tuomitaan harvoin uudesta seksuaalirikoksesta. STOP-ohjelman suorittaneiden uusimisaste oli alempi kuin verrokkivankien, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Etnisesti yhä monimuotoisempi väestö luo paineita Suomen kulttuurisesti kapea-alaiselle rikosoikeudelle. Rikoksen motiivien perinpohjainen selvittäminen edellyttää kuitenkin aika ajoin myös kulttuuristen tekijöiden huomioon ottamista – niiden ongelmallisuudesta huolimatta.

Kriminologia-palstalla on aiheena asteittaisen vapautumisen käsitteen historia.

Rikoksentorjunta-palstalla arvioidaan keinoja vähentää lapsiin kohdistuvia henkirikoksia.

 
Julkaistu 12.12.2014
Sivun alkuun |