Riikka Kostiainen

Sosiaalinen eriytyminen kasvanut Turun kaupunkiseudulla

Jarkko Rasinkankaan väitöstutkimuksen mukaan Turun kaupunkiseudun sosiaaliset erot eri asuinalueilla ovat kasvaneet 1990-luvun lamasta lähtien. Hän tutki Turun eri kaupunginosien sekä kahdeksan Turun naapurikunnan sosiaalisia eroja. Mittareina oli mm. kotitalouksien rakenne, koulutustaso, tulotaso, työttömien osuus, vieraskielisen väestön osuus ja toimeentulotukiasiakkuus.

Tutkimuksen mukaan sosiaalinen eriytyminen alkoi voimistua 1990-luvun laman aikana ja on jatkunut siitä lähtien. Sosiaalinen tilanne on elpynyt alueilla eri tahtiin ja tietyt lähiöalueet ovat jääneet jälkeen yleisestä kehityksestä. Työttömyys ja toimeentulotuen saaminen ovat muutamilla alueilla muodostuneet ilmeisen pysyväksi ilmiöksi. Tästä ei ole seurannut kokonaisten alueiden taantumiskierteitä. Rasinkangas arvioi sen johtuvan kahdesta tekijästä: Asuinalueen asukaskunta on monipuolinen, kun suomalaisittain samalla asuinalueella on sekä omistus- että vuokra-asuntoja. Sosiaaliturva puolestaan on estänyt huono-osaisuuden noidankierteen syntymisen.

Turun seudun kuntien asuntokantojen erilaiset profiilit ovat voimistaneet asukasrakenteen eroja. Erojen lisääntymiseen ovat osaltaan vaikuttaneet myös kasvaville kaupunkiseuduille kohdistuva muuttoliike ja lisääntynyt maahanmuutto. Vieraskielisen väestön osuus olikin voimakkain yksittäinen alueellisia eroja ilmentävä taustatekijä.

Suomessa asuinalueiden sosiaalista eriytymistä on aiemmin tutkittu pääkaupunkiseudulla. Turun kaupunkiseudulla esiintyy samankaltainen sosiaalisen eriytymisen kehityssuunta siitä huolimatta, että väestörakenne poikkeaa sosiaalisesti monelta osin pääkaupunkiseudusta ja että näiden kaupunkiseutujen välinen kokoero on suuri.

Rasinkangas nostaa esille Turun erityispiirteen: puolet kaupungin asuinkunnista on yksinasuvia, ja ilmiö näkyy erityisen vahvasti keskusta-alueella. Turun keskusta näyttäytyy vahvasti pienten talouksien – opiskelijoiden, eläkeläisten, yksin asuvien – alueena, ja siellä asuu sosiaalisesti sekä hyvä- että huono-osaisia. Sosiaalinen hyväosaisuus paikantuu aiempaa selvemmin keskuskaupungin ulkopuolelle.

Jarkko Rasinkankaan väitöstutkimus (2013) Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla on saatavilla Turun yliopiston sähköisestä julkaisuarkistosta.

 
Julkaistu 19.12.2013
Sivun alkuun |