Jouni Perttula

Pirkanmaan turvallisuusklusteri

Turvallisuusklusterin yhtenä tavoitteena on toimia alueellisena ongelmien ratkaisukeskuksena.

Pirkanmaan Turvallisuusklusterin syntysanat lausuttiin elokuussa 2011, jolloin Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme kutsui koolle kymmenen keskeisen turvallisuustoimijan edustajat. Halme kysyi kokouksessa, voitaisiinko turvallisuustoimijoiden yhteistyön tiivistämisestä ja toiminnallisesta kokoamisesta saada nykyistä enemmän hyötyä? Kokouksessa yhteistyön kehittämiselle nähtiin paljon mahdollisuuksia, jonka vuoksi päätettiin kartoittaa klusterin kokoonpanoa, sisältöä ja toimintamahdollisuuksia.

Esiselvityksen tulosten rohkaisemana päätettiin käynnistää varsinainen yhteistoiminta. Sen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin sillan luominen eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. Tavoite on tärkeä, sillä yhteiskunnalliseen kehitykseen ja sen mukanaan tuomiin turvallisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan parhaiten verkostomaisen ja poikkihallinnollisen yhteistyön kautta. Turvallisuusklusterin kunnianhimoinen tavoite on myös toimia eräänlaisena turvallisuusongelmien ratkaisukeskuksena. Ajankohtaisia asioita ja ongelmia otetaan käsittelyyn 16 organisaation edustajan muodostaman ohjausryhmän säännöllisissä kokouksissa. Ohjausryhmä omaakin varsin suuren älyllinen pääoman ja ongelmanratkaisukyvyn yksittäisen toimijan ponnisteluihin verrattuna.

Työ tehdään osaamisverkostoissa

Varsinainen konkreettinen työ tehdään ohjausryhmän päätöksellä käynnistetyissä osaamisverkostoissa. Kuhunkin verkostoon on koottu sellaiset osaajat, joita kyseisen ongelman ratkaisu tai asian edistäminen vaatii. Onkin tärkeä huomata, ettei toiminta rajoitu vain ohjausryhmän toimijoihin. Jokainen osaamisverkosto tekee työtään oman puheenjohtajansa johdolla. Osaamisverkostojen teemoja ovat tähän asti olleet: yritysturvallisuus, ikäihmisten asumisen turvallisuuden parantaminen, ennakointi, logistiikka ja myrskyt, turvallisuuden tutkimus ja koulutus, turvallisuustiedoston välitysverkosto ja kolmannen sektorin osaamisverkosto.

Osaamisverkostotyön potentiaalista kertoo se, että niissä työskentelee tällä hetkellä yli sata toimijaa. Jokaisen toimijan niin kansalliset kuin kansainvälisetkin kontaktit varmistavat sen, etteivät aikaansaannosten hyödyt jää vain paikallisiksi. Kansallisesta vaikuttavuudesta kertoo se, että ikäihmisten asumisen turvallisuus-, yritysturvallisuus- ja turvallisuustiedon välitysverkostot ovat valittu sisäisen turvallisuuden ohjelman valtakunnallisiksi pilottihankkeiksi.

Verkostojen konkreettisista tuloksista voi mainita esimerkkeinä toimintakyvyltään alentuneen henkilön kotiin asennettavan siirrettävän sprinklerilaitteen kehittämisen, keväällä 2013 järjestetyn III kansallisen turvallisuustutkimuksen seminaarin sekä viranomaisten ja kaupan alan toimijoiden välille rakennetun turvallisuustiedon välitysverkoston. Ennakointiverkoston työn kautta turvallisuusteema on saatu kytkettyä tulevaan Pirkanmaan maakuntastrategiaan.

Kolmas sektori alueellisessa turvallisuustyössä

Keväällä 2013 toteutetun toiminnallisen tutkimushankkeen tarkoitus oli selvittää, miten kolmannen sektorin toimijoiden kykyjä, taitoja ja osaamista voitaisiin hyödyntää paremmin paikallisessa turvallisuustyössä sekä myös sitä, minkälainen rooli heillä voisi olla Turvallisuusklusterissa.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kolmannen sektorin toimijat haluavat olla monin eri tavoin mukana niin arjen turvallisuuden tekijöinä kuin turvallisuuden kehittämistyössäkin. Se nähdään myös merkittävänä yhteistyökumppanina. Kolmannen sektorin odotetaan tuovan yhteistoimintaan virkistävää arvopohjaista toisin ajattelua ja rakentavaa kyseenalaistamista. Osallistumisen uskotaan tuovan uusia näkökulmia, rakentavaa kritiikkiä, lisäävän verkottumista entisestään ja tuovan sitä kautta uusia resursseja turvallisuuden parantamiseen. Kolmannella sektorilla on tulevaisuudessa entistä merkittävämpi rooli myös yhteisöllisyyden vahvistajana. Vapaaehtoisen, omatoimisuuteen perustuvan turvallisuustyön merkitys tulee kasvamaan julkisten toimijoiden resurssien pienentymisen myötä. Kolmas sektori täydentääkin hyvin julkisen palvelun sektorin aukkoja. Yhteistyö edellyttää tasavertaista kumppanuutta, jossa omistaudutaan tietyn päämäärän saavuttamiseen. Eräs haastattelemani järjestötoimija totesikin hyvin: "Yhteinen tavoitteemme on turvallisuustason nostaminen – riippumatta siitä oletko virkamies vai et".

Ensiaskeleita tiiviimmälle yhteistyölle otettiin jo tutkimushankkeen aikana valitsemalla kolmannen sektorin edustaja Turvallisuusklusterin ohjausryhmään. Ohjausryhmä päätti myös perustaa kolmannen sektorin osaamisverkoston, jonka tehtävänä on toimia kaivattuna keskustelufoorumina, viedä eteenpäin tutkimushankkeessa esiin nousseita tärkeitä teemoja sekä määritellä yhteistoiminnan painopistealueet. Yhteistyön kehittämisen tarpeesta kertoo se, että osaamisverkoston ensimmäiseen kokoontumiseen osallistui lähes 30 toimijaa.

Turvallisuusklusterin hyödyt ja haasteet

Turvallisuusklusteri on onnistunut lisäämään yhteistyötä ja luomaan siltaa turvallisuustoimijoiden välille. Verkostoitumisesta ei ole hyötyä, jos sitä tehdään pelkästään verkostoitumisen vuoksi. Toiminnalle on saatava sellaista sisältöä, että jokaisella toimijalla on yhteiseen tekemiseen sekä annettavaa että myös saatavaa. Osaamisverkostomuotoinen työskentelytapa onkin sen vuoksi todettu hyvin toimivaksi malliksi. Turvallisuusklusterin toimintaa on strategisesti suunnannut mm. sisäisen turvallisuuden ohjelma. Strategia on valtakunnallinen, mutta Turvallisuusklusteri soveltaa ohjelmaa paikallisten tarpeiden näkökulmasta. Tavoitteemme on siis rakentaa ohjelman pohjalta konkreettisia asioita, ei uusia strategioita. Se, että olemme lähteneet tekemään asioita yhdessä, varmistaa vaikuttavuuden lisäksi sen, etteivät eri toimijat tee päällekkäistä työtä samojen kysymysten äärellä.

Turvallisuusklusteri on herättänyt paljon niin kansallista kuin kansainvälistäkin kiinnostusta ja toimintamuodolle tuntuu olevan tarvetta myös muualla. Mielestäni tärkein asia toiminnan onnistumisen kannalta on ollut se, että mukana olevilla on yhdessä tekemiseen tahtotila. Verkostomaisen toiminnan tavoitteet ovat usein luonteeltaan ennalta ehkäiseviä. Ennalta estävän työn ongelma on se, että sen tuloksia on hyvin vaikea mitata. Vaarana on se, että vähenevät resurssit suunnataan sen vuoksi helpommin mitattaviin asioihin. Turvallisuusklusterin keskeinen haaste onkin edelleen se, ettei sille ole onnistuttu luomaan pysyvää rahoituspohjaa.

Verkostoituminen on avain

Turvallisuusongelmat ovat hyvin monimutkaisia ja moniulotteisia, jonka vuoksi tarvitsemme niiden ratkaisemiseksi laajaa verkostomaista yhteistyötä. Samalla on hyväksyttävä se tosiasia, ettei kaikki turvallisuusalan viisaus asu viranomaisilla. Jos haluamme saada aikaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta, verkostoituminen on itse asiassa ainoa tapa ja mahdollisuus saavuttaa tavoite. Turvallisuustyössä on harvoin tarjolla pikavoittoja ja nopeasti näkyviä tuloksia. Verkostomainen toiminta edellyttääkin sen vuoksi jokaiselta osallistujalta sitoutumista pitkäjännitteiseen yhteistyöhön, näkyä yhteisistä ja omakohtaisista hyödyistä sekä käytännön ongelmien tiedostamista ja niiden voittamista. On kuitenkin hyvä huomata, ettei turvallisuuden parantaminen ole ydinfysiikkaa. Kun toteutamme yhdessä käytännönläheisiä asioita, voimme saada aikaan arjen turvallisuutta parantavia tuloksia. Johtoajatuksena on hyvä pitää verkostomaisen toiminnan perusmatematiikasta poikkeava yhtälö: "Yhteistyössä 1+1 on aina enemmän kuin 2"!

Kirjoittaja komisario Jouni Perttula työskentelee Turvallisuusklusterin koordinaattorina.

Esiselvitys- ja kolmas sektori turvallisuustyön osatekijänä -raportit ovat luettavissa Poliisiammattikorkeakoulun raportteja -sarjassa.

 
Julkaistu 19.12.2013
Sivun alkuun |