Heidi Haapanen

Perheväkivaltaklinikalla saa akuuttia apua

Tampereen Setlementtiyhdistys Naapuri ry:n Perheväkivaltaklinikka on kolmannen sektorin matalan kynnyksen palvelu, jossa tavoitteena on turvallinen ja väkivallaton perhe-elämä. Myös tämä hanke oli kilpailun kolmen parhaan joukossa.

Rikoksentorjuntakilpailun tulokset julkistettiin Oulun kaupungintalolla lokakuussa. Neuvoston puheenjohtaja Marita Ruohonen kertoo palkitsemisperusteista Tampereen Perheväkivaltaklinikan työntekijöille Johanna Valveelle ja Anne Hellstenille. (Kuva: Riikka Kostiainen)

Perheväkivaltaklinikka keskittyy akuutin avun tarjoamiseen. Ensikäynti klinikalle on viikon sisällä yhteydenotosta. Fokus on perheväkivallan aiheuttaman kriisin lieventämisessä asiakkaan tilanteeseen sopivien selviytymiskeinojen löytämiseksi. Hankkeesta tehtyjen arvioiden mukaan toiminta on tuloksellista, ja asiakkaiden väkivalta on vähentynyt tai loppunut.

Lähisuhdeväkivaltatyö nähdään osaksi ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Väkivallan kohde tai käyttäjä voi olla mies tai nainen, eikä asiakkaaksi tuleminen edellytä viranomaiskontakteja. Asiakas tavataan pääsääntöisesti yksilötapaamisessa, mutta myös paritapaamiseen on mahdollisuus, jos osapuolet näin toivovat. Paritapaamisia voidaan myös hyödyntää osana stabilisaatioprosessia.

Kriisityöntekijä, pari- ja perheterapeutti Anne Hellsten painottaa väkivallan monimutkaista luonnetta.

– Väkivalta ei ole mustavalkoinen asia, vaikka usein julkisessa keskustelussa niin annetaan ymmärtää. Perheväkivaltaklinikan työskentelyssä pariskuntien kanssa henkisen ja fyysisen väkivallan kokemukset usein limittyvät ja raja tekijyyden ja kokijuuden välillä on häilyvä. Tässä täytyy korostaa, että tänne tullaan vapaaehtoisesti.

Lyhytkestoisella työllä hyviin tuloksiin

Väkivaltaongelman hoitoprosessin lähtökohtana käytetään traumaviitekehystä. Klinikan väkivaltatyössä yhdistetään kriisityön ja psykoterapian menetelmiä. Lyhytkestoisessa ja akuutissa kriisihoidossa huomio kiinnitetään perheen turvallisuuteen hoidon aikana.

– Lyhytkestoisessa työskentelyssämme vaikuttaviksi ovat näyttäytyneet muun muassa asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen. Lisäksi väkivallasta voidaan ja täytyy puhua oikeilla nimillä syyllistämättä, Hellsten summaa.

Työskentelyssä katse suunnataan myös pääsääntöisesti selviytymiseen ja tulevaan.

– Työn voimavarasuuntautuneisuus tarkoittaa sitä, että suuntaudutaan tulevaan muistamalla kuitenkin, että joskus on hyvä tutkia hieman asiakkaan historiaa, jotta hän ymmärtää paremmin itseään tai asioiden ylisukupolvisia yhteyksiä.

Myös tapaukset, joissa asiakas palaa klinikalle, voidaan kokea onnistuneen työn merkkinä.

– Asiakkaan palaaminen on usein myös myönteinen asia, koska se viestii sitoutumisesta oman toimintatapansa muuttamiseen. Hänen on täytynyt kokea työskentely luonamme turvallisena.

 
Julkaistu 19.12.2013
Sivun alkuun |