Riikka Kostiainen

Lapissa kehitetty yhteistyömalli palkittiin Euroopan parhaana

Arjen turvaa kunnissa -hanke on tärkeä osa Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa ja siihen liittyvää ennalta ehkäisevän työn toimeenpanoa ja alueellista turvallisuussuunnittelua. Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg onnitteli hankkeen edustajia.

Suomen pohjoisissa kunnissa luotu yhteistyömalli "Arjen turvaa kunnissa" valittiin parhaimmaksi Euroopan julkishallinnon instituutin EIPAn suuressa hankekilpailussa marraskuussa. Kilpailussa haettiin luovia ratkaisuja Euroopan taloudellisen kriisin taltuttamiseksi. Lapin aluehallintoviraston hallinnoima ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama hanke selvisi loppukilpailuun 230 hankkeen joukosta. Kilpailuun osallistui 26 maata. Joka toinen vuosi järjestettävän kilpailun tavoitteena on löytää uusia innovatiivisia toimintamalleja, joilla hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpidetään olemassa olevilla tai vähenevillä resursseilla.

Lapissa kehitetty toimintamalli osoittaa, miten julkisen sektorin, järjestöjen ja yrittäjien tiiviillä yhteistyöllä on mahdollista löytää kuntiin merkittävästi lisää resursseja ja varmistaa kuntalaisille tärkeät palvelut ilman lisärahoitusta.


Mallia kehitetty viidessä kunnassa

Toimintamallia pilotoidaan viidessä kunnassa, jotka ovat Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio ja Tornio sekä Koillismaalla Pudasjärvi. Pilottikunnat ovat vakuuttuneita siitä, että painopisteen siirtämisellä korjaavasta ennalta ehkäisevään työhön ja resurssien paremmalla suuntaamisella saadaan aikaan merkittäviä säästöjä, mutta samalla myös lisää hyvinvointia ja turvallisuutta kuntalaisille.

Tornion kehitysjohtaja Sampo Kangastalo toi tiedotustilaisuudessa esille, että tehostamista tarvitaan, sillä hankkeen kuntien sosiaali- ja terveysmenot ovat kasvaneet rajusti asukasta kohden 1990-luvulta alkaen. Hänen mukaansa rahaa ei välttämättä tarvita enemmän vaan parempaa koordinaatiota – kunnissa on valtava määrä ohjelmia ja hankkeita käynnissä eikä niiden välillä niin paljon yhteistyötä kuin on kuviteltu. Painopiste Lapin hankkeessa on lastensuojelussa ja perheiden palveluissa.

Hankkeen pilottikunnissa on käynnistetty määrätietoiset toimenpiteet kunnissa olevien yhteisten resurssien paremmaksi hyödyntämiseksi ja byrokratian vähentämiseksi. Työ tehdään yhdessä kunnan ja kunnassa toimivien eri tahojen kanssa. Esille on noussut mm. huomioita siitä, että kunnat, seurakunnat ja eri järjestöt tarjoavat lapsiperheille ja nuorille suunnattuja palveluja kunnan samoille alueille, osan kunnasta ollessa täysin ilman kyseisiä palveluita. Suunnittelemalla toimintaa yhdessä ja yhdistämällä resurssit saadaan parempaa palvelua suuremmalle joukolle.

Lapin alueviraston pelastusylitarkastaja Seppo Lehto kertoi, että hankkeen lähtökohta oli matkailun turvallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy. Järjestöt kutsuttiin hankkeeseen heti laajasti mukaan, mutta aivan aluksi ei ollenkaan virallisia turvallisuustoimijoita. Hankkeen aikana huomattiin, että kunnat koordinoivat alueensa resursseja huonosti. Kunta ei välttämättä tiedä, mitä järjestöt tekevät, ja painvastoin. Hanke on osoittanut, että vähilläkin resursseilla voidaan saada paljon aikaan.

Esimerkiksi Torniossa järjestötreffeille osallistui 61 henkeä, jotka edustivat lähes yhtä montaa yhdistystä. Yleensä vain kaksi tai kolme järjestöä toimii yhdessä ja tietää toistensa tekemiset. Kokoontumisen perusteella lähdettiin hakemaan yhteisiä toimintamuotoja ennaltaehkäisyyn ja ensimmäisenä käynnistyi yhteinen perhekahvila. Pudasjärvellä puolestaan voimat yhdistettiin Kerttu ja Kauko -hankkeeseen, joka etsii kylille työpaikkoja.

 
Julkaistu 19.12.2013
Sivun alkuun |