Heidi Haapanen

Jussi-työ käyttää erilaisia menetelmiä joustavasti

Ensi- ja turvakotien liiton Jussi-työ voitti ensimmäisen kansallisen rikoksentorjuntakilpailun, jonka teemana oli lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen. Jussi-työ on levinnyt jo kymmeneen kaupunkiin, mikä osoittaa rikoksentorjuntaneuvoston mukaan toiminnan toistettavuutta. Lisäksi 2009–2010 tehdyn arviointitutkimuksen mukaan Jussi-työ on pystynyt tarjoamaan apua ja tukea miehille ja siten myös perheille työskentelyssä kohti väkivallatonta yhteiseloa.

Rikoksentorjuntaneuvoston järjestämään kilpailuun osallistui yhdeksän hanketta ja se oli hyvin tasaväkinen. Voittajahankkeen Jussi-työn tavoitteena on tukea miehiä löytämään väkivallattomia ongelmanratkaisukeinoja sekä auttaa miehiä elämään turvallisesti itsensä ja läheistensä kanssa. Lisäksi kehitetään turvakodeissa tehtävää perhekeskeistä työtä. Vuodesta 1994 alkaen toiminut hanke on levinnyt kymmeneen kaupunkiin. Työhön sitoutuneet asiakkaat ovat yleensä kokeneet sen kannaltaan hyödylliseksi. Heillä on kokemuksia pienistä askelista kohti väkivallattomuutta, itsehillinnän parantumisesta, perhekriisien rauhoittumisesta ja auttamisjärjestelmän piiriin pääsemisestä. Väkivalta on vähentynyt arviointitutkimukseen vastanneilla merkittävästi.

Jussi-työssä pureudutaan lähi- ja parisuhdeväkivaltaan miehen näkökulmasta. Osa asiakkaista ottaa paikalliseen Jussi-työntekijään yhteyttä oma-aloitteisesti, osa puolison kehottamana ja osa ohjataan sosiaali- ja terveyspalveluiden puolelta.

Lappeenrannassa miestyötä tehty vuosia

Yksi Jussi-työpaikkakunnista on Lappeenranta, jossa Mika Hartikainen on toiminut yli neljä vuotta Jussi-työntekijänä. Haastatteluajankohtana hän valmisteli puhetta marraskuussa pidettyyn Lappeenrannan Jussi-työn 10-vuotisjuhlaan. Kaupungissa Jussi-työn esiaskeleet otettiin 1990-luvun lopussa Timo Kohon aloittamassa Perheväkivalta-projektissa, joka keskittyi miesten kanssa tehtävään väkivaltatyöhön. Silloin tehtiin myös poliisin kanssa yhteistyötä, joka kuitenkin jäi asteittain varsinaisen Jussi-työn käynnistyttyä.

Alun perin Espoon poliisin ja Lyömättömän Linjan aloittama yhteistyömuoto on kuitenkin herätetty tänä vuonna Lappeenrannassa uudelleen henkiin. Käytännössä yhteistyö tarkoittaa sitä, että poliisi luovuttaa asiakkaan suostumuksella yhteystiedot Jussi-työntekijälle.

Asiakas ja Jussi-työntekijä tapaavat keskimäärin viisi kertaa. Hartikainen painottaa, että osalle asiakkaista riittää vain muutama tapaaminen ja osalle viisikään tapaamista ei vielä riitä tiettyjen vaiheiden läpi käymiseen. Arviointitutkimuksen mukaan parhaimmat tulokset on saatu pidemmistä asiakassuhteista.

Mies miehelle

Valtaosa Jussi-työntekijöistä on miehiä. Tämä on miestyön idea, ja Jussi-työn menestys osoittaa toimintamallin olevan onnistunut.

– Moni miesasiakas kertoo, että tämä on ollut ensimmäinen paikka, jossa on oikeasti saanut kertoa oman kokemuksensa ja samalla myös ensimmäinen paikka, jossa oikeasti kuunnellaan ilman, että lähdetään heti tuomitsemaan.

Ensimmäisestä kerrasta alkaen Hartikainen pyrkii mm. varmistamaan kuulluksi tulemisen, kartoittamaan mahdollista häpeän tunnetta sekä motivoimaan muutokseen korostamalla väkivallan lopettamisen tärkeyttä. Vaikka Jussi-työn tarkoituksena ei ole tuomita asiakkaan tekoa, asiakkaan vastuuttaminen on osa työtä. Vastuun käsittämisen Hartikainen pyrkii varmistamaan tapaamisten edetessä, kun luottamusta on jo muodostunut.

– Silloin tällöin joutuu muistuttamaan, että tekojen tekosyyksi ei käy se nalkuttava puoliso. On tärkeää, että asiakas ymmärtää ottaa vastuuta omista teoistaan. Asia on tärkeä käydä läpi, etenkin jos asiakkaalla ilmenee vastuun vierittämistä.

Molemmat osapuolet tärkeä huomioida

Miehen näkökulmaan paneutuva väkivaltatyö on tärkeä myös väkivaltadiskurssin päivittämisen kannalta. Perinteisesti huomio on kiinnitetty fyysisen väkivallan uhriin, joka perinteisesti on nainen, ja erilaista naistyötä on tehty jo pitkään. Nykyään asianomistaja, uhri, ei enää automaattisesti ole nainen, vaan myös nainen voi olla tekijä. Asiakaskokemustensa perusteella Mika Hartikainen kokee tärkeäksi puhua myös henkisestä väkivallasta. Sen tunnistaminen on tosin vaikeampaa.

– Hieman harmittaa se, että julkisessa keskustelussa henkinen väkivalta unohdetaan ja puhutaan vain fyysisestä parisuhdeväkivallasta. Vaikka naiset osaavat paremmin henkisen väkivallan ja miehet fyysisen, on molempien osuus tärkeä nostaa esille. Jos molemmat käyttävät henkistä väkivaltaa, on molempien vastuu hakea muutosta myrkyttyneeseen ilmapiiriin.

Hartikainen kertoo käyvänsä asiakkaan kanssa läpi jonkin verran elämän historiaa, lapsuutta ja parisuhteen alkua. Hän pyrkii herättämään kysymyksen, miten se maailman ihanin ihminen, jota suhteen alussa varjellaan, voi jossain vaiheessa muuttua ja tilanne kääntyä niin, että etsimällä etsitään ne haavoittuvat kohdat, johon iskeä. Usein peruselementit kuten kunnioitus ja arvostus ovat unohtuneet. Muutos tapahtuu harvoin vain toisessa osapuolessa.

– Hyvin usein, ja korostan nimenomaan minulle ohjautuvista asiakkaista, nämä tilanteet ovat kahden kauppaa.

Hartikainen pyrkii järjestämään myös ainakin yhden tapaamisen pariskuntana. Työn kannalta on tärkeä kuulla myös se "toinen" versio. Vaikka tarinat usein ovat hyvin samanlaisia, nyanssieroja on. Pariskuntatapaaminen varmistaa sen, että myös nainen saa puhua ääneen kokemuksistaan asiantuntijalle. Vaikka usein nainen on puhunut jo jollekin ulkopuoliselle osapuolelle, näin ei aina ole. Tällöin hänet ohjataan naisavun pariin.

Tapaamisessa kartoitetaan tiettyjä kompastumiskiviä, mutta tarvittaessa pari ohjataan parisuhdeterapeutille, sillä itse parisuhteen korjaamiseen ja esimerkiksi parin keskinäisiin kommunikaatio-ongelmiin Jussi-työ ei ole oikea työkalu.

Arviointitutkimuksen mukaan kolmasosa väkivaltaa käyttäneistä miehistä ei teon aikana ollut käyttänyt alkoholia. Hartikainen arvioi tämän pätevän myös hänen asiakkaisiinsa. Samalla hän painottaa juuri sitä, ettei alkoholi aina ole mukana – toisin kun yleisesti ajatellaan.

Jussi-työn keskivertoasiakas edustaa "tavallista kansalaista" sekä kouluttautunutta osaa väestöä, sillä yli puolilla asiakkailla on ammattikorkea- tai ylempi korkeakoulututkinto.

Myös työttömyyttä tarkasteltiin arviointitutkimuksessa, ja sen mukaan noin kymmenen prosenttia asiakkaista on vailla työtä. Hartikainen arvioi hänen asiakkaissaan osuuden olevan viitisen prosenttia. Asiakkaat eivät toisin sanoen lukeudu laitapuolen kulkijoihin, joille alkoholin kanssa seurustelu olisi jokapäiväistä.

Aina varaa kehittää

Jussi-työn levinneisyys sekä tuore voitto kansallisessa rikoksentorjuntakilpailussa osoittaa, että moni asia on työssä osattu tehdä oikein. Onnistuneen Jussi-työn meriittinä voitaneen pitää myös sitä, että Mika Hartikainen kertoo hyvin harvan asiakkaansa palanneen uudestaan hänen puheille. Aina kuitenkin löytyy kehittämiskohteita.

Yksi ikuisista kehityskohteista on Jussi-työn markkinointi, jotta työn tunnettavuutta voitaisiin lisätä entisestään ja kohdeyleisö tavoittaa. Myös palvelun löytäneiden ryhmän Hartikainen haluaisi nähdä laajempana. Tällä hetkellä avun puoleen kääntyvät edustavat henkilöitä, joilla elämänhallinta on kuitenkin jossain määrin kohdillaan.

– Toivoisin, että asiakaskuntani laajenisi siten, että sellaisia, joilla parisuhdeväkivalta on jatkunut pitkään, ohjautuisi enemmän ja paremmin pakeilleni.

Muut turvakotien palvelut tukevat työtä

Jussi-työ edusti Suomea joulukuussa Liettuassa järjestetyssä Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa (ECPA). Jutun tekohetkellä Ensi- ja turvakotien liiton Jussi-työn koordinaattori ja miestyönkehittäjä Santtu Salonen odotti kiinnostuneena tilaisuutta kuulla muualla Euroopassa tehdystä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyöstä.

Jussi-työn toimivuus perustuu hänen mukaansa matalaan kynnykseen ja turvakotikontekstiin.

– Jussi-työtä tehdään yhteistyössä Turvakotien ja niiden avopalveluiden kanssa, mikä antaa mahdollisuuden auttaa kaikkia väkivallan osapuolia samanaikaisesti. Jussi-työ on yhdessä muiden turvakotien palveluiden kanssa joustava, erilaisten menetelmien joukko, josta voidaan räätälöidä kullekin perheelle tarpeen mukainen auttamismuoto.

Kansallisen kilpailun voitolla on iso merkitys Jussi-työlle.

– Se on lisännyt tunnettuutta, vahvistaa Jussi-työn identiteettiä entisestään ja on myös jokaiselle työntekijälle tärkeä tunnustus hyvin tehdystä työstä.

 
Julkaistu 19.12.2013
Sivun alkuun |