Regina Järg-Tärno

Hyvät voimat hillitsemään asuinalueen rauhattomuutta

Ruotsin mellakat keväällä 2013 nostivat lähiöt otsikoihin ja myös Suomessa ollaan huolestuneita eriytymiskehityksestä. Ruotsia käytetään usein varoittavana esimerkkinä, mutta jotain positiivista tapahtumien taustalla on ehkä jäänyt kertomatta.

Tukholman läntisen alueen yhteistyöverkosto koolla.

On totta, että Tukholman tietyillä lähiöalueilla on suuria ongelmia, joiden syyt ulottuvat vuosien taakse, eikä niiden ratkaisemiseen löydy helppoja keinoja. Nykyisellä kokemuksella ja viisaudella alueet kaavoitettaisiin ja asutettaisiin aivan eri tavalla.

Tukholman Järvan alueesta on kuitenkin syytä puhua myös positiivisten ja innovatiivistenkin esimerkkien kautta; ongelmille on pyritty kehittämään paikallisia ratkaisuja. Alueella on jo vuodesta 2004 tehty tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä, jossa mukana ovat kunnallinen päätöksenteko, sosiaalitoimi, poliisi ja pelastusala, koulut, eri uskontojen edustus, elinkeinoelämä sekä järjestöt, yhteistyöverkostot ja vapaaehtoistoimijat mutta myös alueen asukkaat. Yhteistyön tarkoitus ei ole keskittyä pelkästään ongelmiin ja niiden ratkaisemiseen vaan ennen kaikkea lisätä yhteishenkeä, osallisuutta, mukavia tapahtumia ja asukkaiden tukipalveluja ympäri vuoden. Paikallisia toimijoita kutsutaankin nimellä "goda krafter" – hyvät voimat.

Alueen hyvien voimien merkitys sekä säännöllisen ja koordinoidun yhteistyön hyöty tulivat selväksi Tukholman mellakoiden aikana, kertoi komisario Johnny Lindh Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston (Brå) vuosiseminaarissa. Kaikki hyvät voimat saatiin nopeasti ulos kaduille neutralisoimaan ikäviä tapahtumia. Sen ansiosta tapahtumien äärimmäistä kulminoitumista ja laajenemista naapurialueelle pystyttiin jopa estämään. Alueella lisättiin positiivista toimintaa eikä aiempia suunnitelmia peruttu levottomuuksien vuoksi; esimerkiksi koulut ja päiväkodit pidettiin auki ja nuorisotiloissa oli jopa pidennetty aukioloaika ja lisäohjelmaa. Mellakoista aiheutuneet haitat – poltetut autot, kivet ja rikotut tavarat – poistettiin tai korjattiin välittömästi. Ihmiset tulivat auttamaan ulos kaduille ja paikkoihin, joissa nuoret kokoontuivat. Esimerkiksi African mothers -äitiryhmä ja StreetGäris-tyttöryhmä lähtivät kadulle estämään aktiivisesti kivien heittelyä. Myös nuoret aikuiset, joilla ei aikaisemmin ollut kovin hyvät välit poliisin kanssa, lähtivät oma-aloitteellisesti Husbyn torille grillaaman makkaraa kyltin kera: "Jätä kivesi tänne ja ota makkaraa!"

Sara Lind, Tukholman turvallisuuspäällikkö kertoi, että poliisille levottomuudet Tukholman lähiöissä eivät tulleet yllätyksenä, sillä heikkoja signaaleja oli ollut jo ilmassa ja turvallisuusviranomaiset olivat kiinnittäneet niihin huomiota ja nostaneet valmiutta – tapahtumapaikaksi tosin epäiltiin keskustaa. Tapahtumien aikana tiedotus hoidettiin yhteistyössä: medialle annettiin tietoa tapahtumista koordinoidusti, jotta vältyttiin ristiriitaisen ja mahdollisesti jopa yllyttävän tiedon leviämiseltä.


Sosiaalisen rauhattomuuden opas, värikartta ja tarkistuslistat

Tukholman läntisen alueen poliisi oli jo vuonna 2011 käynnistänyt EU-rahoitteisen projektin siitä, kuinka alueellisella yhteistyöllä voidaan vastata sosiaaliseen levottomuuteen. Mellakoiden aikana tästä kokemuksesta oli paljon hyötyä. Hankkeeseen tällä lähiöalueella osallistui poliisin ja kaupunginosahallinnon edustajien lisäksi joukko Ruotsiin vasta muuttaneita kolmansien maiden edustajia. Hankkeessa tuotettiin sosiaalista rauhattomuutta hillitsevän yhteistyön opas (Metodhandbok för samverkan mot social oro). Opas on saatavilla myös englanniksi.

Yhteistyö Tukholman lähiöissä jatkuu myös hankkeen ja mellakoiden jälkeen ja perustuu entistä vahvemmin oppaassa todettuihin asioihin ja sosiaalisen levottomuuden tilannemittareihin: Vihreä osoittaa normaalitilaa, jolloin rikoksentorjuntatyötä lasten, nuorten ja aikuisten parissa tehdään pitkäjänteisesti. Keltainen tarkoittaa, että on saatu tietoa levottomuuksista tai konkreettisesta tapahtumasta, josta voi seurata väkivaltaisuutta. Tässä vaiheessa on tärkeä valmistaa yhteistyötahoja seuraavaa eli punaista vaihetta varten. Punaiseen tilannekuvaan kuuluvat kollektiiviset väkivaltailmaisut kuten tuhopoltot, kivien heittely, vahingonteot sekä viranomaisiin kohdistuvat väkivalta ja uhkailut. Tärkeintä on vaimentaa levottomuudet siihen tarkoitetun organisaation ja suunniteltujen keinojen avulla. Oranssi tilanne on levottomuuksien jälkeinen vaihe, jonka aikana on tarkoitus informoida asukkaita ja yhteistyökumppaneita ja palata takaisin normaalin arkeen eli vihreään tilanteeseen.

Tilannekartoituksen työkaluna on esimerkiksi sosiaalisen levottomuuden tarkistuslista, jolla voidaan asteikolla 1–4 arvioida riskejä ja ilmapiiriä parillakymmenellä kysymyksellä kuten: Onko kunnassa äskettäin tehty isoja muutoksia sosiaalitoimen, vapaa-ajan, koulun tai muihin vastaaviin palveluihin? Tarkistuslistan avulla yhteistyökumppanit voivat päästä yhteisymmärrykseen tilanteesta ja suunnitella yhteiset toimenpiteet sen mukaisesti. Analyysityökalujen päätarkoitus on varmistaa sosiaalinen kestävyys.

Säännöllisenä työkaluna käytetään myös turvallisuuskävelyjä, joilla tarkistetaan alueen fyysisiä olosuhteita myös tulevien levottomuuksien varalta – yhteisesti on sovittu esimerkiksi, että alueella ei saa olla avoroskalavoja tai hylättyjä romuautoja. Fyysiseltä ympäristöltä edellytetään, että se ei edesauta tulipalojen sytyttämistä ja heitettävien kivien hankintaa levottomuuksien aikana.

Suomen lähiökeskustelussa Tukholman ikävien esimerkkien ohella voidaan hakea oppia myös hyvistä käytännöistä ja sektorirajoja ylittävästä paikallisesta yhteistyöstä. Sosiaalista pääomaa ja hyvinvointia lisäävien toimijoiden verkostoitumisella on paikalliselle turvallisuudelle iso merkitys. Alueellisella yhteistyöllä, yhteishengellä ja verkostoilla oli kriisitilanteessa suuri merkitys ja ilman niitä poliisi ei olisi muuten pärjännyt yhtä hyvin ja saanut asukkaita nopeasti mukaan. Jos ihmiset kokevat arjessaan osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, he ovat herkemmin valmiita toimimaan asuinalueen puolesta myös vastoinkäymisissä.

Ruotsin poliisin sosiaalisen rauhattomuuden nettisivut ja opas polisen.azurewebsites.net .

 
Julkaistu 19.12.2013
Sivun alkuun |