Elina Ruuskanen

EU-hankkeessa etsitään hyviä käytäntöjä korkean riskin vankien vapauttamiseen

Rikosseuraamuslaitos ja oikeusministeriö ovat mukana EU:n rahoittamassa Korkean riskin vankien siirtymävaiheiden hallinta ja hoito Euroopassa -nimisessä projektissa, jossa kootaan hyviä käytäntöjä vankilasta vapautuvien siirtymävaiheisiin ja hallittuun vapauttamiseen. Tarkoituksena on luoda erityinen korkean riskin rikoksentekijöiden vapauttamista tukeva malli, jossa huomioidaan erilaiset toimijat ja toiminnan jatkumot. Tietoa mallista levitetään kaikkiin EU-maihin. Projekti jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka.

Projektissa ovat Suomen lisäksi mukana Viro, Irlanti ja Saksasta Mecklenburg-Länsi-Pommerin osavaltion oikeusministeriö, joka johtaa projektia. Kukin maa järjestää vuorollaan seminaarin ja loka-marraskuun taitteessa oli Suomen vuoro. Suomesta seminaariin osallistui asiantuntijoita niin vankiloista, arviointikeskuksista, yhdyskuntaseuraamustoimistoista, keskushallinnosta, oikeusministeriöstä kuin kolmanneltakin sektorilta.

Seminaarin aiheena olivat vapauttamisprosessiin liittyvät hyvät käytännöt. Työpajoissa löydettiin useita kaikille yhteisiä periaatteita huolimatta maiden oikeusjärjestelmien ja lainsäädännön eroista. Kaikki osallistujat pitivät tärkeänä sitä, että siirtymävaiheet esimerkiksi suljetuista avoimempiin olosuhteisiin ovat aina huolellisesti suunniteltuja. Monissa puheenvuoroissa korostettiin jatkumoiden merkitystä vapautumisessa: asiakas ei saa pudota tai kadota järjestelmien väliin. Yksimielisyys vallitsi myös siitä, että hyvistä suunnitelmista huolimatta on ensiarvoisen tärkeää, että vapautumisprosessin ytimessä on asiakas, joka kokee itse ohjaavansa omaa elämäänsä ja olevansa siitä vastuussa.

Suomen hyvänä käytäntönä esiteltiin valvottu koevapaus, josta kertoi käytännön kokemusten näkökulmasta Vanajan vankilan johtaja Kaisa Tammi-Moilanen. Seminaarissa kuultiin myös järjestöjen edustajien puheenvuoroja. Maarit Suomela Kriminaalihuollon tukisäätiöstä kertoi työskentelystä korkean riskin asiakkaiden kanssa kolmen tapausesimerkin valossa. Timo Valkama KRISistä esitteli vertaistukeen perustuvaa tukitoimintaa, joka herätti runsaasti kiinnostusta etenkin seminaarin ulkomaalaisissa osallistujissa.

 
Julkaistu 19.12.2013
Sivun alkuun |