Haaste 4/2013

Teemana kunta

Pääkirjoitus

Artikkelit 4/2013

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltana Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Hän näkee turvallisuustyössä tärkeäksi kaupunkilaislähtöisyyden. Pajunen listaa Helsingin kaupungin turvallisuustyön avainsanoiksi verkostomainen toimintamallin, kansalaisten osallistumisen ja tasa-arvoisen turvallisuuden takaamisen.

Turvallisuusklusterin yhtenä tavoitteena on toimia alueellisena ongelmien ratkaisukeskuksena.

Liikenneturvallisuustyö perustuu EU:n ja Suomen liikenneturvallisuustavoitteisiin liittyviin asiakirjoihin, joiden mukaan vuoteen 2020 mennessä liikennekuolemien määrä pitää saada puolitettua vuoden 2010 tasosta. Tavoitteen mukaisesti maassamme kuolisi liikenteessä tuolloin korkeintaan 136 tienkäyttäjää.

Poriin perustettiin Satakunnan poliisilaitoksen ja Porin kaupungin yhteisellä päätöksellä moniammatillinen väkivallan vähentämistyöryhmä syksyllä 2011. Keväällä 2012 saatiin rikoksentorjuntaneuvostolta avustusta väkivallan vähentämiseen väkivallan tihentymäkartoituksen ja yhteisöllisten toimien avulla sekä verkostoituneen toimintamallin luomiseksi.

Ruotsin mellakat keväällä 2013 nostivat lähiöt otsikoihin ja myös Suomessa ollaan huolestuneita eriytymiskehityksestä. Ruotsia käytetään usein varoittavana esimerkkinä, mutta jotain positiivista tapahtumien taustalla on ehkä jäänyt kertomatta.

Onko asukkaalla oikeus vaikuttaa alueensa asioihin tai jopa vastuu? Mistä asukas saa tietoa, millaisia vaihtoehtoja hänen paikkakunnallaan on tarjolla? Olemme pohtineet asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien edistämistä rikoksentorjuntaneuvoston asettamassa Naapuriapu-työryhmässä.

Uuden yritysmäisen yhteiskuntapolitiikan seurauksena valtion ja kuntien palvelut ovat etääntymässä kansalaisista. Yhteiskunta ei enää rakennu paikkaperustaisesti vaan ylhäältä määriteltyjen mielivaltaisten väestöpohjien mukaan. Suomen pieniin paikallisyhteisöihin perustuva kansalaisten maantiede ei ole enää päätöksenteon lähtökohta. Tilalle on tullut tehokkuutta ja taloutta korostava keskittämisen maantiede.

Ehkäisevän työn näkyminen kunnissa edellyttää, että se nähdään nykyistä enemmän kuntien omana investointina tulevaisuuteen.

Päihde- ja mielenterveyspalveluissa on hyvä mahdollisuus ehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. Palveluissa kohdataan runsaasti niin lähisuhdeväkivaltaa kokeneita naisia, miehiä, lapsia ja perheitä kuin väkivallantekijöitäkin. Systemaattisen kartoituksen avulla vältytään hankalalta väkivallan merkkien tulkinnalta ja voidaan luoda vaikean asian käsittelyssä auttava rutiini.

Ensi- ja turvakotien liiton Jussi-työ voitti ensimmäisen kansallisen rikoksentorjuntakilpailun, jonka teemana oli lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen. Jussi-työ on levinnyt jo kymmeneen kaupunkiin, mikä osoittaa rikoksentorjuntaneuvoston mukaan toiminnan toistettavuutta. Lisäksi 2009–2010 tehdyn arviointitutkimuksen mukaan Jussi-työ on pystynyt tarjoamaan apua ja tukea miehille ja siten myös perheille työskentelyssä kohti väkivallatonta yhteiseloa.

Vuonna 2001 kokeiluna aloitettu hanke on vakiintunut Espoon poliisin ja Lyömättömän Linjan keskeiseksi lähisuhde- ja perheväkivaltaa ehkäiseväksi ja katkaisevaksi työksi. Yhteistyömalli sijoittui rikoksentorjuntakilpailussa kolmen kärkeen.

Tampereen Setlementtiyhdistys Naapuri ry:n Perheväkivaltaklinikka on kolmannen sektorin matalan kynnyksen palvelu, jossa tavoitteena on turvallinen ja väkivallaton perhe-elämä. Myös tämä hanke oli kilpailun kolmen parhaan joukossa.

Poliisille vuonna 2011 tehtyjen rikosilmoitusten perusteella tyypillisin toistuvan väkivallan uhri on korkeintaan 40-vuotias suomalainen nainen, jolla on vakava päihdeongelma ja joka kokee parisuhteessa puolisonsa tekemää väkivaltaa. Parisuhdeterrorin uhreiksi nimetyn ryhmän lisäksi poliisin rikosilmoitusjärjestelmästä on tunnistettavissa neljä muuta toistuvan väkivallan uhrien ryhmää. Uhrien tunnistaminen on ensisijaisen tärkeää, jotta heitä voitaisiin auttaa nykyistä paremmin.

Elämme maailmassa, jossa olemme jatkuvasti riippuvaisia informaatiojärjestelmistä ja rekistereistä. Viranomaisilla ja muilla rekisterinpitäjille on tietyt lain asettamat oikeudet ja velvollisuudet henkilötietojen käsittelyn suhteen. Samoin on rekisteröidyillä. Yhden alueen näistä muodostavat erilaiset kiellot.

Kriminologia-palstalla käsitellään Thomas Quickin tapausta Ruotsissa ja psykoterapian tiettyjen suuntausten roolia siinä.

Rikoksentorjunta-palstalla todetaan, että EU-direktiivi lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnasta vaatii enemmän kuin vielä osataan. Nyt Euroopassa olisi panostettava direktiivin edellyttämien (potentiaalisille) tekijöille suunnattujen interventio-ohjelmien kehittämiseen ja arviointiin. Ei saa kuitenkaan unohtaa myöskään muita toimia, joilla vaikutetaan tilannetekijöihin, potentiaalisiin uhreihin, heidän läheisiinsä, kavereihinsa ja kaikkiin ihmisiin rikosten riskiä alentavasti.

 
Julkaistu 19.12.2013  Päivitetty 11.1.2017
Sivun alkuun |